Saamelaiset

yksi kansa- neljä valtiota

Saamelaisilla on oma kulttuuri, identiteetti sekä omat kielensä. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. He ovat asuttaneet Skandinavian ja Suomen pohjoisosaa sekä Kuolan niemimaan sisäosia jo ennen nykyisten valtionrajojen muodostumista. Saamelaisia on noin 60 000–100 000 laskutavasta riippuen. He asuvat Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella. Tätä aluetta kutsutaan nimellä Saamenmaa (pohjoissaameksi Sápmi, inarinsaameksi Säämi, koltansaameksi Sää’mm).

Suomen valtion rajojen sisäpuolella saamelaisia asuu noin 10 000. Saamelaisten kotiseutualueella Enontekiöllä, Inarissa, Utsjoella ja Sodankylän kunnan pohjoisosissa Lapin paliskunnan alueella saamelaisilla on omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto. Kotiseutualueesta säädetään saamelaiskäräjälaissa. Alueeseen sisältyy myös erityinen koltta-alue, jonka kolttasaamelaisilla on oma kolttalaki. Suomen saamelaisista noin 65 % asuu kuitenkin saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella (2015). Tiesitkö, että Helsinki on itseasiassa suurimpia saamelaiskyliä Suomessa?

Saamen kieliä on yhteensä 9 tai 10, riippuen siitä lasketaanko Venäjällä puhutun akkalansaamen sammuneen vai ei. Saamenkielet eivät noudata valtion rajoja, vaan niitä puhutaan monesti useammassa valtiossa. Poikkeuksena on esim. inarinsaame, jota puhutaan vain Suomessa Inarijärven rannoilla.

Suomessa puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Pohjoissaame on puhujamäärältään kielistä suurin. Sillä on n. 20 000–25 000 puhujaa, jonka takia kielellä pärjää suuressa osassa Saamenmaata. Mitä kauempana eri saamen kielet ovat maantieteellisesti toisistaan, sitä vaikeampaa puhujien keskinäinen ymmärrys on.

Yksi kansa – neljä valtiota

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6.2. Kansallispäivänä lipputangoissa liehuu saamelaisten oma lippu. Helmikuun 6.päivänä vuonna 1917 saamelaiset aloittivat Trondheimissä, Etelä-Saamenmaalla, valtionrajat ylittävän poliittisen yhteistyön. Kun Suomessa juhlittiin sata vuotiasta Suomea, juhlivat saamelaiset sata vuotiasta rajat ylittänää poliittista yhteistyötään Etelä-Saamenmaalla Trondheimissä. Saamelaisilla on oma virallinen kansallislaulunsa, saamen suvun laulu.

Suomen Saamelaiskäräjät

Suomen Saamelaiskäräjät on vuonna 1996 perustettu saamelaisten kieltä- ja kulttuuria koskeva itsehallintoelin. Se toimii oikeusministeriön hallinnonalalla, mutta on itsenäinen valtion viranomaisista. Sen tärkein tehtävä on toteuttaa sille perustuslaissa säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen. Saamelaiskäräjillä toimii kuusi asiantuntijalautakuntaa, jotka vastaavat niiden alaan liittyvistä asioista. (Elinkeino- ja oikeuslautakunta, saamen kielineuvosto, koulutus- ja oppimateriaalilautakunta, kulttuurilautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta sekä nuorisoneuvosto.) Saamelaiskäräjien toimikausi on neljä vuotta. Sen jäsenet valitaan vaaleilla.

Muita saamelaisten hallintoelimiä ovat mm. kolttasaamelaisten itsehallintojärjestelmä- Kolttien kyläkokous, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjät sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien muodostama Saamelainen parlamentaarinen neuvosto. Venäjällä saamelaisia edustaa kaksi saamelaisjärjestöä. Venäjän lainsäädäntö ei tunnusta Venäjän saamelaisten edustuksellista elintä  Saamelaiskäräjiä.

Saamelaisnuorilla on myös vaikuttamiskanavat niin Suomessa kuin rajojen yli. Suomen Saamelaiskäräjien alaisuudessa toimii nuorisoneuvosto, jonka tehtävänä on hoitaa saamelaisnuoria koskevia asioita Suomessa. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alaisuudessa toimii nuorisolautakunta.  Järjestöpuolella Suomessa toimii Suoma Sámi Nuorat rs (Suomen saamelaisnuoret ry), joka on aktiivinen toimija.