Anni-Sofia Niittyvuopio juátká nuorâirääđi saavâjođetteijen
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen väljejui Anni-Sofia Niittyvuopio Kärigâsnjaargâst já värisaavâjođetteijen Maria Mäkinen Jyväskyläst. Kuohtuuh tooimáin saavâtuálleejuávhust meiddei ovddii kyevti ive paajeest.
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen väljejui Anni-Sofia Niittyvuopio Kärigâsnjaargâst já värisaavâjođetteijen Maria Mäkinen Jyväskyläst. Kuohtuuh tooimáin saavâtuálleejuávhust meiddei ovddii kyevti ive paajeest.
– Lii fijnâ tobdo peessâđ juátkiđ pyereest álgám pargo säminuorâi sajattuv pyereedmân. Koronaääigi háástuin huolâhánnáá nuorâirääđi lii pastam porgâđ pyereest vaaljâpaje aalgâst asâttum uulmij oovdân já porgâm eromâšávt šoŋŋâdâhnubástus orostitmân lohtâseijee ašijguin. Mij juátkip pargo meiddei eres nuorâipooliitlii ovdedemohjelm ulmijguin, iätá nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Maria Mäkinen.
Nuorâirääđi lii aiccâm uccâ nubástusâid säminuorâi sajattuvâst ohtsâškodálii vaaigutmist, mutâ ain lii ennuv pargo. Nuorâirääđi mielâst eromâšávt sämikielâlii astoäigitooimâ oovdân kalga val porgâđ ennuv já koronapandemia lii ain pajedâm tom merhâšume säminuoráid. Pargo ovdedeh iärásij lasseen pyevtitmáin siskáldâs sämikielâlii tiätu- ja ravvimsiijđon.
– Nuorâirääđi lii luptim puoh tooimâ válduteeman säminuorâi astoääigi tuárjum. Taam porgâp iärásij lasseen seelvâtmáin säminuorâi astoäigitooimâid já seelvâtmáin sämikielâlii nuorâipargee pálkááttem Sämitiigán, mutâ meiddei orniimáin vyeligis šiälmá tooimâ, tego jotemáin nuorâi kulen koijâdâlmin nuorâi astoäigitooimâtuoivuid, muštâl nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio.
Nuorâirääđi áigu ive 2022 ääigi jotteeđ sämikuávlust já sämikuávlu ulguubeln nuuvt kočodum sämikuávdáin. Sij uárnejeh teeivâdmijd ohtâšpargoost páihálij sämiservijguin já kieldâi nuorâitoimáin. Nuorâirääđi ávhástâl karttimmaterialáin jieijâs tooimâ oovdedmist. Siämmást säminuorah peesih uápásmuđ pyerebeht nuorâirääđi tooimân.
– Mij halijdep meiddei faallâđ säminuoráid torvolii saje savâstâllâđ siärváduv siskáldâs aašijn. Mij lep ornim taid jo moonnâm ive já säminuorâin lii čielgâ tárbu toid, juátká Niittyvuopio.
Nuorâirääđi toimâpaje 2022-2023 vuosmuš čuákkim tollui 8.2.2022 já äššilistoost lâi saavâjođetteijei valjim lasseen äššitobdeejesânij valjim nuorâirááđán. Sämitige pargo-oornig mield nuorâirääđi puáhtá valjiđ rááđán ain kyevti ihán enâmustáá vittâ fastâ äššitobdee. Nuorâirääđi äššitobdeejesâneh kalgeh leđe 15–17-ihásiih ko šaddeh väljejuđ. Nuorâirääđi äššitobdeejesânin väljejuvvojii Mihku Näkkäläjärvi, Lilja Ljetoff, Tiia-Káren Alakorva, Marielle Näkkäjärvi já Rosa-Máren Juuso.
Ton lasseen nuorâirääđi uápásmui Sämitige já nuorâirääđi tooimân sehe asâttij vuossâmuid jesânijd pargojuávhoid já ovdâsteijeid tábáhtussáid.
Sämitige olesčuákkim asâttij nuorâirääđi toimâpajan 2022-2023 čuákkimistis 17.12.2021. Nuorâirääđi jesâneh já värijesâneh toimâpaajeest 2022-2023.
Nuorâipooliitlâš toimâ- já ovdedemohjem 2020-2023 (suomâkielân)
Lasetiäđuh:
Anni-Sofia Niittyvuopio, nuorâirääđi saavâjođetteijee
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
010 839 3142
Elli-Marja Hetta, Sämitige nuorâičällee
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
010 8393134
Uáppáásm meid
Nuorâiturnee peivimereh almostittum
Nuorâirääđi uárnee čohčuv 2022 säminuoráid čuosâttum astoäigitooimâ turnee. Nuorâiturnee orniimijn västid nuorâirääđi proojeektpargee Miia Ruokojärvi. Turnee peivimereh láá tääl čielgâseh.
Nuorâirääđi uárnee nuorâiturnee
Nuorâirääđi uárnee čohčuv 2022 säminuoráid uáivildum astoäigitooimâ turnee. Nuorâirääđi proojeektpargen lii algâttâm Miia Ruokojärvi.
Nuorâirääđi uárnee seminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist 11.10.2022
Nuorâirääđi uárnee Helsigist seminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist. Seminaar teeman lii Säminuorâi puátteevuođâ huksiimin. Tilálâšvuotâ uárnejuvvoo Uccâparlamentist Aalmuglâšinfoost majebaargâ 11. roovvâdmáánu tijme 8.05–10.00.
Nuorâirääđi váátá tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo juátkim
Sämitigge meridij paijeelmiärálii tievâsčuákkimist 9.8.2022 sirdeđ tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio komissaarij valjim ovdâskulij já toollâđ tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees joođhâ uásild puudâ. Puudâ ääigi selvâtteh ráávhust, ete maht pyehtih juátkiđ proosees já juátkih meid tom selvâttem, ete maid sämisiärvádâh smiättá ääšist.
Sämitigge almoot uuccâmnáál meriáigásii proojeektpargee pargo
Proojeektpargee pargoid kuleh il. sämikielâlii já -kulttuur miäldásii rijjâääigi tooimâ ovdedem oovtâstpargoost nuorâiraađijn já säminuoráid uáivildum nuorâi rijjâäigitooimâ päikkikudij koskâsii jođo vuávám já olášuttem.
“System lii piättám meiddei válduaalmug”—Dihtosis-haahâ sämmilijd lohtâseijee tietimettumvuođâ raččon
Sämitige nuorâirääđi lii uásálistám kollaborativlii pro gradu -paargon, mii tuuđhâi Dihtosis-haavâ vaigutteijeevuođâ. Tutkâmuš čáittá, et tiätu sämmilijn lii liijkás uccáá já ton keežild sämmiliih já säminuorah ferttejeh ain-uv kierdâđ kivsedem, raasism já vajesaavâid.
Lah-uv tun 18–29-ihásâš säminuorâ já kiäsutteh-uv elleekoveh tuu?
Uásálist tave-eennâmlii Northern Script -kietâčaalâkiišton jieijâd eenikielân!
Nuorâirääđi uásálist OA algâaalmugij pisováá foorumân
Nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Maria Mäkinen uásálist OA algâaalmugij pisováá foorumân (UNPFII) 25.4.-5.5.2022 New Yorkist. Foorum 21. čuákkim válduteeman lii “Indigenous peoples, business, autonomy and the human rights principles of due diligence including free, prior and informed consent”.
Oppâp sämmilijn já sämikulttuurist Dihtosis-haavâ video-oppâtiijmij peht
Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-haahâ almostit video-oppâtiijmijd sämikulttuurist. Säminuorah tuáimih máttáátteijen video-oppâtiijmijn já jođetteh uáppeid sämikulttuurân sierâ uáinui peht.
Sämitige nuorâirääđi ocá äššitobdeejesânijd
Lah-uv 15-17 ihásâš säminuorâ? Halijdah-uv peessâđ vaiguttiđ säminuorâi aššijd já uápásmuđ já viärmádâttâđ eres säminuoráid? Mij uuccâp nuorâirääđi äššitobden aktiivlijd sämiaašijn perustum nuorâid pirrâ Suomâ.
Nuorâirääđi 2022-2023 lii asâttum
Sämitige čuákkim asâttij nuorâirääđi toimâpajan 2022-2023 čuákkimistis 17.12.2021.
Dihtosis-haavâst occoo uásiáigásâš hahâpargee
Dihtosis-haahâ, mii taha sämikulttuur uápisin, lii finnim joođhâ já mij uuccâp haahân uásiáigásii hahâpargee. Haavâst lii tohhum sämikulttuur uápisin škovlâkollimij, pedagogisij speelâi já toimâlii hárjuttâskorttâpaakâ vievâst. Taan luuhâmive ääigi mij pyevtittep máttáátteijei tuoivuu mield kulmâ video-oppâtijme sämikulttuurist.
Olmoošvuoigâdvuotâškovlim säminuoráid
Olmoošvuoigâdvuotâškovlim säminuoráid 24.11., fáddán láá suhâpeeli- já seksuaalucceeblovoi vuoigâdvuođah já arvetävgisämmilâšvuotâ.
Sämitiggelaavâ kalga uđâsmittiđ tääl
Sämitige nuorâirääđi, Demarinuorah, Kokoomusnuorah, Ruánáá nuorah, Čižetpelnuorah, RKP-nuorah, KD Nuorah já Liike Nyt Nuorah väätih sämitiggelaavâ uđâsmittem OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea kenigittem miäldásávt.
Máttááttâs- já kulttuurministeriöst ruttâdem Dihtosis-haavâ niäljád ihán
Nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-haavâst pyevtittuvvojeh video-oppâtijmeh sämikulttuurist. Meid škovlâkolliimeh juátkojeh haavâ uássin.