Oppâp sämmilijn já sämikulttuurist Dihtosis-haavâ video-oppâtiijmij peht
Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-haahâ almostit video-oppâtiijmijd sämikulttuurist. Säminuorah tuáimih máttáátteijen video-oppâtiijmijn já jođetteh uáppeid sämikulttuurân sierâ uáinui peht.
Video-oppâtiijmeh taheh älkkeebin sämifáádái kieđâvuššâm oppâtiijmij ääigi, tastko taid lii älkkee kevttiđ kuás peri. Videoid almostiteh ohtsis kulmâ, jieškote-uv sierâ luokkatassijd.
- Tutustutaan saamelaiskulttuuriin lii 4.–9.-luokkaláid sehe nube tääsi uáppeid uáivildum video, mast uáppá vuáđutiäđuid kulttuurist. Tast puáhtá uápásmuđ tärhibeht sämimááccuhân, sämimuusikân sehe iäláttâssáid.
- Saamen kansa ja kielet -video lii čuosâttum paješkovláid já nube tääsi oppâlájádâssáid. Tast kieđâvuššojeh sämikielah, säminuorâi eellim sehe Sämitige nuorâirääđi toimâ.
- Ihmisoikeudet ja alkuperäiskansat -video vuáju eenâb teeman. Tot lii čuosâttum nube tääsi uáppeid. Tast kieđâvuššojeh kulttuurlâš appropriaatio, suddâluttempolitiik sehe algâaalmugij vuoigâdvuođah. Video avžuuttep keččâđ ton maŋa, ko luokka lii keččâm Tutustutaan saamelaiskulttuuriin tâi Saamen kansa ja kielet -video.
– Mij faallâp máttáátteijei tuoivust taan ive uđđâ äššin video-oppâtiijmijd sämikulttuurist. Video-oppâtijme lii máttáátteijei uáli älkkees vyehi máttááttiđ sämikulttuurist. Säminuorah láá olášuttâm videoid já tain fäälih tiäđu, mon nuorah jieijah láá pajedâm tehálâžžân, muštâlává Sämitige nuorâičällee Elli-Marja Hetta já Nuorâi Akatemia proojeekthovdâ Ulla Saalasti.
Meid škovlâkollimeh juátkojeh haavâ uássin
Video-oppâtiijmij lasseen Dihtosis fáálá fáádást pivnohis säminuorâi stivrim toimâlijd káiduspargopáájáid, sehe aldapargopáájáid Oulu kuávlun. Haavâst tuáimá škovlâkyessin paargon škuávlejum säminuorâ. Pargopáájáid puáhtá tiiláđ vyeli- já paješkoovlân sehe nube tääsi oppâlájádâssáid.
Meid Dihtosis-hárjuttâspakkâ lii peividum já tom puáhtá luođiđ pdf-häämist haavâ siijđoin. Hárjuttâspakkâ ana sistees 18 hárjuttâssâd sämikulttuur kieđâvušmân luokkaast. Haavâst láá meid pyevtittâm kyehti pedagogisii speelâ sämikulttuurist. Pieni peli saamelaisista lii čuosâttum 4–6-luokkaláid. Spellâ fáálá vuáđutiäđu tast, ete kiäh sämmiliih láá já moh jiešvyevih taheh sii kulttuurist áinoošlajâsii. Sukellus saamelaiskulttuuriin -speelâst vuáijup vala eenâb fáádán. Tot lii čuosâttum paješkovláid já nube táásán. Tast kieđâvušeh vuáđutiäđu lasseen eereeb iärrás algâaalmugijd, kulttuurlii appropriaatio sehe sämmilij kuáhtám olgoštem. Spellâ lii finniimist meid tavesämikielân.
Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-haahâ lii juáhám sämitiäđu já faallâm toimâlijd pargopáájáid vyeliškovláid, paješkovláid sehe nube tääsi oppâlájádâssáid jo kuulmâ ive. Haavâ váldu-ulmen lii lasettiđ válduaalmug párnái já nuorâi tiäđuid sämmilijn já sämikulttuurist já návt jieijâs uásild estiđ sämmiláid čyeccee vajesaavâ já olgoštem. Dihtosis-haavâ ruttâd máttááttâs- já kulttuurministeriö. Hahâäigi: 1.9.2021-30.6.2022.
Tääbbin tun puávtáh tiiláđ video-oppâtiijmijd, speelâid já škovlâkollimijd
Lasetiäđuh:
Sämitigge
Nuorâičällee
Elli-Marja Hetta
puh. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
Nuorâi Akatemia
Proojeekthovdâ, Ulla Saalasti
Puh. 040 567 4203
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi
Uáppáásm meid
Sämitigge ocá meriáigásii proojeektpargee nuorâirääđi De!2 -haahân
Proojeektpargee pargon lii sämikielâlii- já kulttuurmiäldásii nuorâipargo ovdedem sämikuávlu kieldâin hahâvuávám mield oovtâst Sämitige nuorâiraađijn já haavâ stivrimjuávhoin.
Nuorâirääđi uásálistij OA algâaalmugij pisováá foorumân
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Rosa-Máren Juuso já värisaavâjođetteijee Helmi Ljetoff uásálistijn OA algâaalmugij pisováá foorumân (UNPFII) New Yorkist. Foorum 23. čuákkim teeman lii algâaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuođâ nanodem OA algâaalmugij vuoigâdvuođáid kyeskee julgáštus ohtâvuođâst: algâaalmugij nuorâi jienâ tiäduttem.
Nuorâirääđi saavâjođetteijeeh väljejum
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen väljejui Rosa-Máren Juuso Käresavonist já värisaavâjođetteijen Helmi Ljetoff Helsigist.
Nuorâirääđi toimâpajan 2024-2025 lii asâttum
Sämitige čuákkim asâttij nuorâirääđi toimâpajan 2024-2025 čuákkimistis 30.1.2024.
Säminuorâi teivâdmeh
Moonnâm čoovčâ uárnejum nuorâirääđi astoäigitooimâ teivâdemriggee finnee joođhâ rijjâhámásijn teivâdmijn. Mieldi láá amnâseh sämituojij várás já lyevispeelah. Ehideh láá skammâmáánu ääigi Oulust, Ruávinjaargâst já Käresavonist. Eehid lii uáivildum säminuoráid pajetääsiahasijn kida 30-ihásáid.
Uusâ fáárun tâi iävtut jeessân Sämitige nuorâirááđán toimâpajan 2024-2025
Mij uuccâp nuorâirááđán fáárun aktiivlijd, sämiaašijn perustum säminuorâid pirrâ Suomâ. Nuorârääđi valjiimist váldoo vuotân, et jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu sehe jieškote-uv kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš. Valjiimist nuávdittep meid suhâpeelij koskâsii täsiáárvu. Nuorâirääđi jesâneh iä taarbâš leđe sämitige jesâneh.
Nuorâiturnee peivimereh almostittum
Nuorâirääđi uárnee čohčuv 2022 säminuoráid čuosâttum astoäigitooimâ turnee. Nuorâiturnee orniimijn västid nuorâirääđi proojeektpargee Miia Ruokojärvi. Turnee peivimereh láá tääl čielgâseh.
Nuorâirääđi uárnee nuorâiturnee
Nuorâirääđi uárnee čohčuv 2022 säminuoráid uáivildum astoäigitooimâ turnee. Nuorâirääđi proojeektpargen lii algâttâm Miia Ruokojärvi.
Nuorâirääđi uárnee seminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist 11.10.2022
Nuorâirääđi uárnee Helsigist seminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist. Seminaar teeman lii Säminuorâi puátteevuođâ huksiimin. Tilálâšvuotâ uárnejuvvoo Uccâparlamentist Aalmuglâšinfoost majebaargâ 11. roovvâdmáánu tijme 8.05–10.00.
Nuorâirääđi váátá tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo juátkim
Sämitigge meridij paijeelmiärálii tievâsčuákkimist 9.8.2022 sirdeđ tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio komissaarij valjim ovdâskulij já toollâđ tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees joođhâ uásild puudâ. Puudâ ääigi selvâtteh ráávhust, ete maht pyehtih juátkiđ proosees já juátkih meid tom selvâttem, ete maid sämisiärvádâh smiättá ääšist.
Sämitigge almoot uuccâmnáál meriáigásii proojeektpargee pargo
Proojeektpargee pargoid kuleh il. sämikielâlii já -kulttuur miäldásii rijjâääigi tooimâ ovdedem oovtâstpargoost nuorâiraađijn já säminuoráid uáivildum nuorâi rijjâäigitooimâ päikkikudij koskâsii jođo vuávám já olášuttem.
“System lii piättám meiddei válduaalmug”—Dihtosis-haahâ sämmilijd lohtâseijee tietimettumvuođâ raččon
Sämitige nuorâirääđi lii uásálistám kollaborativlii pro gradu -paargon, mii tuuđhâi Dihtosis-haavâ vaigutteijeevuođâ. Tutkâmuš čáittá, et tiätu sämmilijn lii liijkás uccáá já ton keežild sämmiliih já säminuorah ferttejeh ain-uv kierdâđ kivsedem, raasism já vajesaavâid.
Lah-uv tun 18–29-ihásâš säminuorâ já kiäsutteh-uv elleekoveh tuu?
Uásálist tave-eennâmlii Northern Script -kietâčaalâkiišton jieijâd eenikielân!
Nuorâirääđi uásálist OA algâaalmugij pisováá foorumân
Nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Maria Mäkinen uásálist OA algâaalmugij pisováá foorumân (UNPFII) 25.4.-5.5.2022 New Yorkist. Foorum 21. čuákkim válduteeman lii “Indigenous peoples, business, autonomy and the human rights principles of due diligence including free, prior and informed consent”.
Anni-Sofia Niittyvuopio juátká nuorâirääđi saavâjođetteijen
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen väljejui Anni-Sofia Niittyvuopio Kärigâsnjaargâst já värisaavâjođetteijen Maria Mäkinen Jyväskyläst. Kuohtuuh tooimáin saavâtuálleejuávhust meiddei ovddii kyevti ive paajeest.