Säminuorah väätih tooimâid šoŋŋâdâhnubástus raijim tiet
- Mij tubdâstep šoŋŋâdâhkriisâ já vaattâp tállán tooimâid pirâsnubástusâi raijim tiet. Mist lii vuoigâdvuotâ puátteevuotân já tot kalga leđe mii hámásâš.
Säminuorâi almosciälkkámuš loptee oovdân huolâ Säämi luándu tiileest ja puátteevuođâst sehe čuákkee toimâiävtuttâsâid. Säminuorah väätih tooimâid šoŋŋâdâhnubástus raijim tiet já toos vuáhádumán. Säminuorah láá huolâst šoŋŋâdâhnubástus vaiguttâsâin eromâšávt sämmilij ärbivuáválâš iäláttâssáid já kulttuurân.
– Almosciälkkámušâst mij vaattâp, ete sämmilâš ärbitiätu loptejuvvoo täsiárvusâš tiäđu kälden, ko totkeh já sárnuh šoŋŋâdâhnubástusâs, kuávlui kiävtust já ärbivuáválâš iäláttâsâin. IPCC raapoort muštâl korrâ tuotâvuođâ šoŋŋâdâhkriisâst. Mij lep sárnum šoŋŋâdâhnubástus čuávumušâin já mii siärvusân kuoskâm vaiguttâsâin jo iivijd. Mij ep pyevti estiđ vaiguttâsâid, pic mij kolgâp algâttiđ vuáhádume mii kulttuur, kielâi já iäláttâsâi turviimân”, ettâv Suomâ Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio já Ruotâ Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Maria Unnes, kiäh lává lamaš mieldi čälimin almosciälkkámuš.
Ton lasseen almosciälkkámušâst eteh, ete ohtsâšpargo säminuorâi kooskâst kalga turviđ ohtsâš tábáhtusâiguin já čokkânmijguin já ohtsâšpargo sämmilij kooskâst staatâraajij paijeel já eres algâaalmugijguin kalga nonniđ já lasettiđ. Säminuorah laa valmâštâllâm almosciälkkámuš ohtsâštave-eennâmlii säminuorâi konferens uássin. Almosciälkkámuš lii pargoniävvun ohtsâštave-eennâmlii säminuorâi ohtsâšpargoost já tot lii toimâmallin staatâraajij paijeel šoŋŋâdâhnubástus vuástá.
Almosciälkkámuš lii luuhâmnáál
Ohtsâštave-eennâmlâš säminuorâi konferens tollui káidustábáhtussân 26.8.2021. Konferens váldu-uárnejeijen tooimâi Sämitige nuorâirääđi já tot uárnejui ohtsâšpargoost Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitigj nuorâituáimeiguin. Konferensist sahâvuáruid tollii Suomâ pirâs- já šoŋŋâdâhminister Krista Mikkonen, Säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođetteijee Aili Keskitalo, Sämitige saavâjođetteijee Tyemes Aaslâk Juuso já nuorâ puásuialmai Jussá Seurujärvi. Pargopaajijd tollii somevaigutteijee Emmi Nuorgam, artivist Pauliina Feodoroff já gloobaal nuorâiorganisaatio Youth4Nature. Konferens teeman lâi šoŋŋâdâhnubástus já ton uássin rahtii almociälkkámuš.
Lasetiäđuh
Anni-Sofia Niittyvuopio
Suomâ sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee
+358 40 708 2072
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Maria Unnes
Ruotâ sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee
maria.unnes(at)sametinget.se
Elli-Marja Hetta
Suomâ sämitige nuorâičällee
+358 50 382 5179
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
Uáppáásm meid
Uásálist Sämikielâi ookon 25.-31.10.2021!
Nuorâirääđi juáhá Sáámást muin -piinsâid sämikielâi oho kunnen! Sáámást muin -pinssáin movtijditáh já ruokâsmitáh sämikielâ kiävtun.
Uusâ fáárun tâi iävtut jeessân Sämitige nuorâirááđán toimâpajan 2022-2023
Mij uuccâp nuorâirááđán fáárun aktiivlijd, sämiaašijn perustum nuorâid pirrâ Suomâ.
Puáđi feerimäššitobden Kulttuurij škoovlân!
Sämitigge ocá škuávlejeijee čoovčâ Kulttuurij škovlâ -haahân. Kulttuurij škovlâ lii Sämitige, Suomâ Romaniservi já Nuorâi akatemia ohtsâš tievâsmittemškovlimhaahâ, mii lii čuosâttum paješkoovlâi já nube tääsi oppâlájádâsâi máttáátteijeid.
Säminuorah šoŋŋâdâhnubástus vuástá
Ohtsâštave-eennâmlâš säminuorâi konferens uárnejuvvoo 26.8.2021. Konferens teeman lii šoŋŋâdâhnubástus já tot uárnejuvvoo káidusohtâvuođâiguin. Konferens lii nuuvtá já áávus puoh säminuoráid.
Šoŋŋâdâlahâuđâsmittem pargopáájá
Säminuorâ – lah-uv tun perustum šoŋŋâdâhnubástusâst? Halijdah-uv tun vaiguttiđ aalmuglii šoŋŋâdâhpolitiikân? Šoŋŋâdâlahâuđâsmittem kieđâvuššee pargopáájá 24.8.2021.
Säminuorâi konferens
Pargopääjih
Tiervâpuáttim ohtsâštave-eennâmlii säminuorâi konferensân!
Almottâttâm ja ohjelm
Ohtsâštave-eennâmlâš säminuorâi konferens 26.8.
Macâttâskoijâdâllâm
Koijâdâlmân uásálistei kooskâ mij vuárbádep nuorâirääđi koibâkaperijd! Västidem ij pište kuhháá! Koijâdâlmist láá kulmâ koččâmuš.
Nuorâirääđi illood miärádâsâst macâttiđ Tave-Laapi eennâmkoddekaava valmâštâlmân
Nuorâirääđi illood Laapi lito váldustiivrâ miärádâsâst macâttiđ Tave-Laapi eennâmkoddekaava 2040 uđđâsist valmâštâlmân. Puáttee eennâmkoddekaavast sihoh merkkiimijd, moh kyeskih Jieŋâmeerâ rađan.
Nuorâirääđi jurgâl Seta arvetävgisánáduv sämikieláid
Arvetävgisämmilij čuávvoo suhâpuolvâ uážžu šoddâđ tienuuvt, ete sij pasteh sanniđ jieijâs identiteet sämikielân.
Sämitigge almoot uuccâmnáál meriáigásii proojeektpargee tooimâ
Proojeektpargee pargon lii västidiđ ohtsâštave-eennâmlii säminuorâi konferens vuáváámist, ornimijn, tieđeetmist, eres muuneeld porgâmnáál valmâštâlmijn sehe pargoin tábáhtus maŋa. Pargo álgá 14.6.2021 já juátkoo 27.8.2021 räi.
Maht nuorâipargoost ovdeduvvojeh olmoošvuoigâdvuođah?
Nuorâirääđi almostit nettiteestâid sämikielân
“Lii-uv seksuaallâšvuotâ uápis? Maid tun tiäđáh seksitaavdâin? Keččâl tuu tiäđuid uáivádittein!”
Säminuorâi kuullâmtilálâšvuotâ
Tiervâ säminuorâ - muštâl mijjân, maid tun tuáivuh luánduriggodâhvuáváámist! Meccihaldâttâs ohtsâšpargoost Sämitige nuorâiraađijn puávdee puoh Suomâ säminuorâid 23.2. káidusohtâvuođáin uárnejum kuullâmtilálâšvuotân. Luuvâ lase: