Säminuorah väätih tooimâid šoŋŋâdâhnubástus raijim tiet
- Mij tubdâstep šoŋŋâdâhkriisâ já vaattâp tállán tooimâid pirâsnubástusâi raijim tiet. Mist lii vuoigâdvuotâ puátteevuotân já tot kalga leđe mii hámásâš.
Säminuorâi almosciälkkámuš loptee oovdân huolâ Säämi luándu tiileest ja puátteevuođâst sehe čuákkee toimâiävtuttâsâid. Säminuorah väätih tooimâid šoŋŋâdâhnubástus raijim tiet já toos vuáhádumán. Säminuorah láá huolâst šoŋŋâdâhnubástus vaiguttâsâin eromâšávt sämmilij ärbivuáválâš iäláttâssáid já kulttuurân.
– Almosciälkkámušâst mij vaattâp, ete sämmilâš ärbitiätu loptejuvvoo täsiárvusâš tiäđu kälden, ko totkeh já sárnuh šoŋŋâdâhnubástusâs, kuávlui kiävtust já ärbivuáválâš iäláttâsâin. IPCC raapoort muštâl korrâ tuotâvuođâ šoŋŋâdâhkriisâst. Mij lep sárnum šoŋŋâdâhnubástus čuávumušâin já mii siärvusân kuoskâm vaiguttâsâin jo iivijd. Mij ep pyevti estiđ vaiguttâsâid, pic mij kolgâp algâttiđ vuáhádume mii kulttuur, kielâi já iäláttâsâi turviimân”, ettâv Suomâ Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio já Ruotâ Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Maria Unnes, kiäh lává lamaš mieldi čälimin almosciälkkámuš.
Ton lasseen almosciälkkámušâst eteh, ete ohtsâšpargo säminuorâi kooskâst kalga turviđ ohtsâš tábáhtusâiguin já čokkânmijguin já ohtsâšpargo sämmilij kooskâst staatâraajij paijeel já eres algâaalmugijguin kalga nonniđ já lasettiđ. Säminuorah laa valmâštâllâm almosciälkkámuš ohtsâštave-eennâmlii säminuorâi konferens uássin. Almosciälkkámuš lii pargoniävvun ohtsâštave-eennâmlii säminuorâi ohtsâšpargoost já tot lii toimâmallin staatâraajij paijeel šoŋŋâdâhnubástus vuástá.
Almosciälkkámuš lii luuhâmnáál
Ohtsâštave-eennâmlâš säminuorâi konferens tollui káidustábáhtussân 26.8.2021. Konferens váldu-uárnejeijen tooimâi Sämitige nuorâirääđi já tot uárnejui ohtsâšpargoost Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitigj nuorâituáimeiguin. Konferensist sahâvuáruid tollii Suomâ pirâs- já šoŋŋâdâhminister Krista Mikkonen, Säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođetteijee Aili Keskitalo, Sämitige saavâjođetteijee Tyemes Aaslâk Juuso já nuorâ puásuialmai Jussá Seurujärvi. Pargopaajijd tollii somevaigutteijee Emmi Nuorgam, artivist Pauliina Feodoroff já gloobaal nuorâiorganisaatio Youth4Nature. Konferens teeman lâi šoŋŋâdâhnubástus já ton uássin rahtii almociälkkámuš.
Lasetiäđuh
Anni-Sofia Niittyvuopio
Suomâ sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee
+358 40 708 2072
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Maria Unnes
Ruotâ sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee
maria.unnes(at)sametinget.se
Elli-Marja Hetta
Suomâ sämitige nuorâičällee
+358 50 382 5179
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
Uáppáásm meid
Nuorâirääđi saavâjođetteijeeh väljejum
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen väljejui Rosa-Máren Juuso Käresavonist já värisaavâjođetteijen Helmi Ljetoff Helsigist.
Nuorâirääđi toimâpajan 2024-2025 lii asâttum
Sämitige čuákkim asâttij nuorâirääđi toimâpajan 2024-2025 čuákkimistis 30.1.2024.
Säminuorâi teivâdmeh
Moonnâm čoovčâ uárnejum nuorâirääđi astoäigitooimâ teivâdemriggee finnee joođhâ rijjâhámásijn teivâdmijn. Mieldi láá amnâseh sämituojij várás já lyevispeelah. Ehideh láá skammâmáánu ääigi Oulust, Ruávinjaargâst já Käresavonist. Eehid lii uáivildum säminuoráid pajetääsiahasijn kida 30-ihásáid.
Uusâ fáárun tâi iävtut jeessân Sämitige nuorâirááđán toimâpajan 2024-2025
Mij uuccâp nuorâirááđán fáárun aktiivlijd, sämiaašijn perustum säminuorâid pirrâ Suomâ. Nuorârääđi valjiimist váldoo vuotân, et jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu sehe jieškote-uv kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš. Valjiimist nuávdittep meid suhâpeelij koskâsii täsiáárvu. Nuorâirääđi jesâneh iä taarbâš leđe sämitige jesâneh.
Nuorâiturnee peivimereh almostittum
Nuorâirääđi uárnee čohčuv 2022 säminuoráid čuosâttum astoäigitooimâ turnee. Nuorâiturnee orniimijn västid nuorâirääđi proojeektpargee Miia Ruokojärvi. Turnee peivimereh láá tääl čielgâseh.
Nuorâirääđi uárnee nuorâiturnee
Nuorâirääđi uárnee čohčuv 2022 säminuoráid uáivildum astoäigitooimâ turnee. Nuorâirääđi proojeektpargen lii algâttâm Miia Ruokojärvi.
Nuorâirääđi uárnee seminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist 11.10.2022
Nuorâirääđi uárnee Helsigist seminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist. Seminaar teeman lii Säminuorâi puátteevuođâ huksiimin. Tilálâšvuotâ uárnejuvvoo Uccâparlamentist Aalmuglâšinfoost majebaargâ 11. roovvâdmáánu tijme 8.05–10.00.
Nuorâirääđi váátá tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo juátkim
Sämitigge meridij paijeelmiärálii tievâsčuákkimist 9.8.2022 sirdeđ tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio komissaarij valjim ovdâskulij já toollâđ tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees joođhâ uásild puudâ. Puudâ ääigi selvâtteh ráávhust, ete maht pyehtih juátkiđ proosees já juátkih meid tom selvâttem, ete maid sämisiärvádâh smiättá ääšist.
Sämitigge almoot uuccâmnáál meriáigásii proojeektpargee pargo
Proojeektpargee pargoid kuleh il. sämikielâlii já -kulttuur miäldásii rijjâääigi tooimâ ovdedem oovtâstpargoost nuorâiraađijn já säminuoráid uáivildum nuorâi rijjâäigitooimâ päikkikudij koskâsii jođo vuávám já olášuttem.
“System lii piättám meiddei válduaalmug”—Dihtosis-haahâ sämmilijd lohtâseijee tietimettumvuođâ raččon
Sämitige nuorâirääđi lii uásálistám kollaborativlii pro gradu -paargon, mii tuuđhâi Dihtosis-haavâ vaigutteijeevuođâ. Tutkâmuš čáittá, et tiätu sämmilijn lii liijkás uccáá já ton keežild sämmiliih já säminuorah ferttejeh ain-uv kierdâđ kivsedem, raasism já vajesaavâid.
Lah-uv tun 18–29-ihásâš säminuorâ já kiäsutteh-uv elleekoveh tuu?
Uásálist tave-eennâmlii Northern Script -kietâčaalâkiišton jieijâd eenikielân!
Nuorâirääđi uásálist OA algâaalmugij pisováá foorumân
Nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Maria Mäkinen uásálist OA algâaalmugij pisováá foorumân (UNPFII) 25.4.-5.5.2022 New Yorkist. Foorum 21. čuákkim válduteeman lii “Indigenous peoples, business, autonomy and the human rights principles of due diligence including free, prior and informed consent”.
Anni-Sofia Niittyvuopio juátká nuorâirääđi saavâjođetteijen
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen väljejui Anni-Sofia Niittyvuopio Kärigâsnjaargâst já värisaavâjođetteijen Maria Mäkinen Jyväskyläst. Kuohtuuh tooimáin saavâtuálleejuávhust meiddei ovddii kyevti ive paajeest.
Oppâp sämmilijn já sämikulttuurist Dihtosis-haavâ video-oppâtiijmij peht
Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-haahâ almostit video-oppâtiijmijd sämikulttuurist. Säminuorah tuáimih máttáátteijen video-oppâtiijmijn já jođetteh uáppeid sämikulttuurân sierâ uáinui peht.
Sämitige nuorâirääđi ocá äššitobdeejesânijd
Lah-uv 15-17 ihásâš säminuorâ? Halijdah-uv peessâđ vaiguttiđ säminuorâi aššijd já uápásmuđ já viärmádâttâđ eres säminuoráid? Mij uuccâp nuorâirääđi äššitobden aktiivlijd sämiaašijn perustum nuorâid pirrâ Suomâ.