Sämitige stiivrâ ornim savâstâllâmtilálâšvuođah juátkojeh roovvâdmáánust
Sämitige stivrâ meridij čuákkimistis 28.8.2019 juátkiđ savâstâllâmtilálâšvuođâi ornim. Tilálâšvuođah uárnejuvvojeh Kärigâsnjaargâst 11.10., Oulust 12.11., Ruávinjaargâst 13.11. já Čevetjäävrist 1.12.2019. Ive majemuš Sämitige čuákkim uárnejuvvoo 17.-18.12. Anarist.
Sämitige ive 2019 toimâvuávám mield stiivrâ čuákkimij ohtâvuođâst uárnejuvvojeh savâstâllâmtilálâšvuođah máhđulâšvuođâi mield sierâ päikkikuudijn. Tilálâšvuođâin stivrâ tiäivá kuávlu sämmilijd, muštâl Sämitige tooimâin já addel epivirgálii máhđulâšvuođâ savâstâllâđ äigikyevdilijn aašijn. Savâstâllâmtilálâšvuođâin tieđettep lase aldeláá äigimudo.
”Mij halijdep stivráin juátkiđ vala savâstâllâmtilálâšvuođâi ornim návt loppâpaajeest. Savâstâllâmtilálâšvuođah láá šiev tilálâšvuotâ peessâđ savâstâllâđ já lonottiđ jurduid Sämitige já eromâšávt stiivrâ pargoost sierâ kuávlui sämmilijguin. Tilálâšvuođâin lii meid šiev máhđulâšvuotâ adeliđ evvisijd čuávvoo Sämitige čuákánpiejâmân”, iätá saavâjođetteijee Sanila-Aikio já tuáivut kiäsuttum ulmuid tiervâpuáttim puáttee tilálâšvuođáid.
Stivrâ iävtut Sämitige kuávdái pargoi fastâdem
Sämitige stivrâ pahudij, ete párnáikulttuur-, muusik- já elleekovekuávdái pargoi meriáigásii hoittáámân iä lah lavâliih vuáđđuseh já meridij iävtuttiđ Sämitige čuákkimân viirgij vuáđudem toi pargoi hoittáámân. Tääl Sämitige pargo-oornigist láá miäruštâllum párnáikulttuur-, muusik- já elleekovekuávdái pargoh já palvâlemkoskâvuođâ häämi. Koččâmušâst orroo pargoh láá lamaš tevdum taan räi meriáigásâš virgekoskâvuottân ruttâdem epivisesvuođâ tiet.
”Kuávdái vuávájeijei pargo lii jotkum taan räi kuhemustáá jo suulân vittnubálov ihheed, te lii čielgâs, ete kuávdái tooimâst lii šoddâm fastâ uási Sämitige tooimâ, ige meriáigásâšvuotân lah vuáđus”, seelvât saavâjođetteijee Sanila-Aikio tile.
Vajesaahâ vaaigut negatiivlávt
Sämmiláid já Sämitiigán čuáccám vajesaahâ lii lasanâm eromâšávt sosiaallii mediast, mutâ meid eres mediast já ohtsâškoddeest. Juátkojeijee já lasaneijee vajesaahâ vaaigut negatiivlávt eromâšávt Sämitige pargei já sii perrui pyereestvajemân já tiervâsvuotân ko sij kärttih meid priiveatelimist ohtânmaanoost tuárjuđ lasaneijee olgoštem já hemâdem. Vajesaahâ vaaigut meid vijđásubbooht ohtsâškode miärádâstohâmân eereeb iärásij nuuvt, ete keeppid haalu uásálistiđ almos savâstâlmân sehe hiäjusmit luáttámuš instituutioid.
Stivrâ savâstâlâi sämmiláid já Sämitiigán čuoccâm vajesaavâst já meridij váldásmittiđ haldâttâhhoovdâ haahâđ lahâäššitobdeeiše ääši jotkâvalmâštâllâm várás.
Sämitige stiivrâ čuákkim 14/2019 pevdikirje
Lasetiäđuh
Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Uáppáásm meid
Sämitigge ocá meriáigásii proojeektpargee nuorâirääđi De!2 -haahân
Proojeektpargee pargon lii sämikielâlii- já kulttuurmiäldásii nuorâipargo ovdedem sämikuávlu kieldâin hahâvuávám mield oovtâst Sämitige nuorâiraađijn já haavâ stivrimjuávhoin.
Nuorâirääđi uásálistij OA algâaalmugij pisováá foorumân
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Rosa-Máren Juuso já värisaavâjođetteijee Helmi Ljetoff uásálistijn OA algâaalmugij pisováá foorumân (UNPFII) New Yorkist. Foorum 23. čuákkim teeman lii algâaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuođâ nanodem OA algâaalmugij vuoigâdvuođáid kyeskee julgáštus ohtâvuođâst: algâaalmugij nuorâi jienâ tiäduttem.
Nuorâirääđi saavâjođetteijeeh väljejum
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen väljejui Rosa-Máren Juuso Käresavonist já värisaavâjođetteijen Helmi Ljetoff Helsigist.
Nuorâirääđi toimâpajan 2024-2025 lii asâttum
Sämitige čuákkim asâttij nuorâirääđi toimâpajan 2024-2025 čuákkimistis 30.1.2024.
Säminuorâi teivâdmeh
Moonnâm čoovčâ uárnejum nuorâirääđi astoäigitooimâ teivâdemriggee finnee joođhâ rijjâhámásijn teivâdmijn. Mieldi láá amnâseh sämituojij várás já lyevispeelah. Ehideh láá skammâmáánu ääigi Oulust, Ruávinjaargâst já Käresavonist. Eehid lii uáivildum säminuoráid pajetääsiahasijn kida 30-ihásáid.
Uusâ fáárun tâi iävtut jeessân Sämitige nuorâirááđán toimâpajan 2024-2025
Mij uuccâp nuorâirááđán fáárun aktiivlijd, sämiaašijn perustum säminuorâid pirrâ Suomâ. Nuorârääđi valjiimist váldoo vuotân, et jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu sehe jieškote-uv kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš. Valjiimist nuávdittep meid suhâpeelij koskâsii täsiáárvu. Nuorâirääđi jesâneh iä taarbâš leđe sämitige jesâneh.
Nuorâiturnee peivimereh almostittum
Nuorâirääđi uárnee čohčuv 2022 säminuoráid čuosâttum astoäigitooimâ turnee. Nuorâiturnee orniimijn västid nuorâirääđi proojeektpargee Miia Ruokojärvi. Turnee peivimereh láá tääl čielgâseh.
Nuorâirääđi uárnee nuorâiturnee
Nuorâirääđi uárnee čohčuv 2022 säminuoráid uáivildum astoäigitooimâ turnee. Nuorâirääđi proojeektpargen lii algâttâm Miia Ruokojärvi.
Nuorâirääđi uárnee seminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist 11.10.2022
Nuorâirääđi uárnee Helsigist seminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist. Seminaar teeman lii Säminuorâi puátteevuođâ huksiimin. Tilálâšvuotâ uárnejuvvoo Uccâparlamentist Aalmuglâšinfoost majebaargâ 11. roovvâdmáánu tijme 8.05–10.00.
Nuorâirääđi váátá tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo juátkim
Sämitigge meridij paijeelmiärálii tievâsčuákkimist 9.8.2022 sirdeđ tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio komissaarij valjim ovdâskulij já toollâđ tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees joođhâ uásild puudâ. Puudâ ääigi selvâtteh ráávhust, ete maht pyehtih juátkiđ proosees já juátkih meid tom selvâttem, ete maid sämisiärvádâh smiättá ääšist.
Sämitigge almoot uuccâmnáál meriáigásii proojeektpargee pargo
Proojeektpargee pargoid kuleh il. sämikielâlii já -kulttuur miäldásii rijjâääigi tooimâ ovdedem oovtâstpargoost nuorâiraađijn já säminuoráid uáivildum nuorâi rijjâäigitooimâ päikkikudij koskâsii jođo vuávám já olášuttem.
“System lii piättám meiddei válduaalmug”—Dihtosis-haahâ sämmilijd lohtâseijee tietimettumvuođâ raččon
Sämitige nuorâirääđi lii uásálistám kollaborativlii pro gradu -paargon, mii tuuđhâi Dihtosis-haavâ vaigutteijeevuođâ. Tutkâmuš čáittá, et tiätu sämmilijn lii liijkás uccáá já ton keežild sämmiliih já säminuorah ferttejeh ain-uv kierdâđ kivsedem, raasism já vajesaavâid.
Lah-uv tun 18–29-ihásâš säminuorâ já kiäsutteh-uv elleekoveh tuu?
Uásálist tave-eennâmlii Northern Script -kietâčaalâkiišton jieijâd eenikielân!
Nuorâirääđi uásálist OA algâaalmugij pisováá foorumân
Nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Maria Mäkinen uásálist OA algâaalmugij pisováá foorumân (UNPFII) 25.4.-5.5.2022 New Yorkist. Foorum 21. čuákkim válduteeman lii “Indigenous peoples, business, autonomy and the human rights principles of due diligence including free, prior and informed consent”.
Anni-Sofia Niittyvuopio juátká nuorâirääđi saavâjođetteijen
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen väljejui Anni-Sofia Niittyvuopio Kärigâsnjaargâst já värisaavâjođetteijen Maria Mäkinen Jyväskyläst. Kuohtuuh tooimáin saavâtuálleejuávhust meiddei ovddii kyevti ive paajeest.