Mielâtiervâsvuotâ lii tehálâš pyereestvaijeem uási. Tot lii maaŋgâpiälásâš fáddá, moos kuleh eereeb iärrás sosiaalliih koskâvuođah, somelattim sehe meid vuoigâdvuotâ finniđ iše jieijâs eenikielân. Mielâtiervâsvuođâ puáhtá paijeentoollâđ uccâ tavoiguin já motomin meid sáttá leđe viijses jorgettiđ áámmátiše piälán. Mielâ lii maaŋgâpiälásâšvuođâ tááhust imâšlâš pargoniävvu, mast kannat ain anneeđ huolâ. Taan siijđon mij nuurrâp mielâtiervâsvuotân lohtâseijee artikkâlijd.
Sämikielâ mielâtiervâsvuotâpargoost
Mielâtiervâsvuođâ áámmátulmuu Niila Rahko niävdusin láá sämikulttuurmiäldásiih soti-palvâlusah Säämist. Maggaar sajattuvâst sämikielâ lii mielâtiervâsvuotâpargoost, nabai mii šlundevuotâ jiešalnees lii? Luuvâ meid Rahko oonâid somen!
Nuáđisirdâšume
Ucjuvlâš tuáhtár Heidi Eriksen lii vuáijum jieijâs karrieer ääigi mielâtiervâsvuotân. Sun uáiná pargostis, maht ärbejum traumah sättih vaiguttiđ suhâpuolvâi-uv paijeel. Kulttuur iälá kuittâg nanosin nuuvt vyesti- ko mietipiegâst-uv, ohtuu já meid oovtâst. Ilo já čiävláávuođâ identiteetist já madduin puáhtá ain kavnâđ, já išeniävuh láá fálusist!