Sápmelaččaid vuoigatvuođat eamiálbmogin leat dorvvastuvvon vuođđolága 17 § 3 momeanttas: “Sápmelaččain eamiálbmogin sihke románain ja eará joavkkuin lea vuoigatvuohta doalahit ja gárgehit iežaset giela ja kultuvrra. Sápmelaččaid vuoigatvuođas geavahit sámegiela eiseválddiiguin ásahuvvo lágain.”
Dát vuođđolágas meroštallojuvvon vuoigatvuohta ásahuvvo dárkileappot ovttaskas sierralágain, degomat sámediggelágas ja sámi giellalágas.
- Sámi giellaláhka ásaha dárkileappot sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid. Loga eambbo.
- Sámekultuvra jurddašuvvo vuođđolága ovdabargguid mielde viidát. Vuoigatvuohta doalahit ja gárgehit kultuvrra lea dárkkuhuvvon viidáseappot dorvvastit sápmelaččaid kulturhámiid. Dákko bokte ásahus dorvvasta sápmelaš kulturhápmái gullevaš sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaid, degomat boazodoalu, guollebivddu ja meahccebivddu.
Geavadagas sápmelaččaid vuoigatvuođain iežaset kultuvrii lea digaštallojuvvon ovdamearkka dihte guollebivddu olis. Sápmelaš guollebivdit biehttaledje čuovvumis guolástanlága vuoigatvuođaproseassas, daningo dat lei sin mielas guollebivdiid vuođđolága vuostá ja gilddii sis vuoigatvuođa iežaset kultuvrii. Vuoigatvuođaproseassa lea ain jođus. Loga eambbo.
Sápmelaččaid eamiálbmotvuoigatvuođat geavadagas?
→ geavadagas sápmelaččaid vuoigatvuohta árbevirolaš ealáhusaidasaset ii leat nu dárkilit ásahuvvon sierraláhkaásaheamis. Ovdamearkka dihte boazodoallolágas sámeguvlui gusket ovdamearkka dihte šiljuid áidumii guoski njuolggadusat, muhto sápmelaš boazodoallu ii leat meroštallojuvvon lágas sierra. Suoma sámebálgosat vuođđudedje moadde jagi dassái iežaset searvvi gohcit sápmelaš boazodoalu ovdduid.
Suopma lea čatnasan máŋggaide eamiálbmotvuoigatvuođaide laktáseaddji riikkaidgaskasaš soahpamušaide, degomat ovdamearkka dihte ON eamiálbmotjulggaštusa ollašuhttimii ja ON nállevealahansoahpamuššii. Sápmelaččaid duođalaš suodji čohkiida riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja álbmotlaš láhkaásaheami nannen vuoigatvuođain. Sámediggi raportere ministeriijai ja njuolga olmmošvuoigatvuođaid gohcci orgánaide sápmelaččaid vuoigatvuođain ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid doibmiibidjamis. Cealkámušainis sámediggi evttoha álbmotlaš láhkaásaheami ovddideami riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid gohcci orgánaid ávžžuhusaid mielde. Sámediggi maiddái oassálastá olmmošvuoigatvuođaid gieđahalli riikkaidgaskasaš soahpamušaid ráhkadeapmái. Loga sámedikki siidduin eambbo riikkaidgaskasaš soahpamušain, mat čatnet Suoma: https://www.samediggi.fi/kansainvaliset-sopimukset/
→ Mot riikkaidgaskasaš soahpamušaid čuovvuma praktihkas gohcet?
Olmmošvuoigatvuođaid doibmiibidjama gohcet riikkaidgaskasaš áššedovdiorgánat. Suopma ferte raporteret orgánaide jeavddalaččat soahpamuša doibmiibidjamis Suomas, ja das mot dat lea váldán vuhtii riikkaidgaskasaš soahpamušaid doibmiibidjama gohcci orgánaid ávžžuhusaid. Áigodataporteremis vástida Suomas olgoáššiidministeriija, mii gullá iešguđet ministeriijaid, eiseválddiid, sámedikki ja siviilaorganisašuvnnaid raportta ráhkadeami várás. Soahpamuša doibmiibidjama gohcci orgánat sáhttet maiddái galledit Suoma ja gullat iešguđet čanasjoavkkuid raporttaideaset várás. Stáhtaid áigodatraporteremiid lassin orgánat vuostáiváldet eamiálbmogiin ja siviilaorganisašuvnnain cealkámušaid ja oainnuid soahpamuša doibmiibidjamis.
→ Gosa sáhtán váldit oktavuođa, juos ovdamearkka dihte mu gielalaš vuoigatvuođat eai báikkálaš dásis iežan mielas ollašuva?
Stáhtaráđi vuoigatvuođakánsler ja riikabeivviid vuoigatvuođaáššeolmmoš gohcet eiseválddiid doaimma lágalašvuođa ja dákko bokte maiddái ovdamearkka dihte sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama eiseválddiid doaimmain. Buot eiseválddit gohcet sámi giellalága čuovvuma iežaset doaimmain. Gielalaš vuoigatvuođaid loavkideamis sáhttá váldit oktavuođa maiddái guovlohálddahusdoaimmahagaide, mat gohcet ee. gielddaid sode-bálvalusaid ja oahpahusa.
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji sáhttá rávvet vealahaneahpádusa čielggadeamis. Juos lea vásihan gillii vuođđuduvvi vealaheami eiseválddiid dáfus, ášši sáhttá doalvut maiddái ovttaveardásaš- ja dásseárvolávdegotti gieđahallamii.
Sámediggi ollašuhttá sápmelaččaid kulturiešstivrejumi geavadagas
Geavadagas sápmelaččaid kulturiešstivrejumi sámeguovllus ollašuhttá sámediggi. Okta vuohki váikkuhit áššiide lea ohcalit sámedikki válgalogahallamii ja jienastit sámediggeválggain dahje álgit ieš evttohassan sámediggeválggain. Maiddái sámedikki vuollásaš lávdegottiide válljejuvvojit lahtut, geat leat beroštuvvan váikkuhit ovdamearkka dihte sámegielat oahppamateriála buvttadeapmái oahppamateriála- ja skuvlenlávdegottis dahje sámeealáhusaid sajádahkii ealáhat- ja vuoigatvuođalávdegottis.
