Oahpahus- ja kulturministeriijas ruhtadeapmi Dihtosis-fitnu goalmmát jahkái
Sámedikki Nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-fitnu doaibma viiddiduvvo maiddái vuolleskuvllaide.
– Oahpahus- ja kulturministeriija juohkin ruhtadeapmi addá nuoraidráđđái vejolašvuođa joatkit dárbbašlaš barggu diđolašvuođa lasiheami ovdii. Skuvlagalledeamit leat leamaš earenoamáš bivnnuhat, mii čájeha maiddái dan, ahte dat dárbbašuvvojit. Skuvlagalledeamit leat diŋgojuvvon váldoáššis máttimus Supmii, nappo leat seammás maiddái joksan sámenuoraid, geat ásset sámeguovllu olggobealde. Vuordit movtta, ahte prošeakta álgá ja sávvat ahte galledeamit stáđásmuvvet lunddolaš oassin oahpahusas, gávnnaha Sámedikki nuoraidráđi sátnejođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio.
Sámedikki nuoraidráđđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-oktasašfitnu bokte leat dahkan guovtti lohkanjagi áigge sámevuođa oahpisin badjeskuvllaide oaivvilduvvon sámefáttát skuvlagalledemiid ja fáttá iehčanas oahpahussii oaivvilduvvon metodapáhka ja mobiilaspealu bokte. Dál fitnu čuozáhatjoavku viiddiduvvo maiddái vuolleskuvlla beallái. Lassin jorgaluvvo davvisámegillii fitnus buvttaduvvon mobiilaspeallu, mii gieđahallá sámevuođa.
Sámenuorat doibmet fitnus skuvlagalledeaddjin. Ođđa skuvlagallededdjiid ohcagohtet álgočavčča áigge. Skuvlagallededdjiid skuvlejupmi dollojuvvo golggotmánus, man maŋŋel skuvlagalledeamit biddojuvvojit johtui. Skuvlagalledeamit ollašuhttojuvvojit lohkanjagis 2020-2021 maiddái spiehkkaseaddji láhkái gáiddusoktavuođaiguin.
– Lei hui somá gullat, ahte fidnu beassá joatkašuvvat! Lean maid ilus das, ahte boahttevuođas bastit joksat ain viidásabbot oahppiid miehtá Suoma, illuda nuoraidráđi várrelahttu Mira Pohjanrinne, guhte lea doaibman fitnu skuvlagalledeaddjin oaivegávpotguovllus. -Oahppolágádusaid ja skuvllaid galledettiin álot fuobmá, ahte dieđu oažžumii lea stuorra dárbu. Dalle álo maid ádde, ahte go fáddá ii leat doarvái oahpis máŋggaide oahpaheaddjiidege, de min rolla sámekultuvrra ovdanbuktimis lea earenoamáš stuoris. Dehálaš barggu lassin ieš návddašan hui olu das, ahte beasan deaivat nuoraiguin – máŋgii metodabáhka bohciidahttán ságastallan leage bidjan muge oaidnit áššiid ođđa láhkái, joatká Pohjanrinne.
Fitnu váldoulbmil lea lasihit eanetlohkui gullevaš nuoraid diđolašvuođa sámiin ja sámekultuvrras ja dákko bokte eastadit sámiide čuohcci vaššiságaid ja vealaheami. Lohkanbajis 2019-2020 fitnus ollašuhttojuvvojedje oktiibuot 86 skuvlagalledeami oktiibuot 14 skuvlagallededdjiin. Álgodálvve 2020 almmustahttojuvvui Sukellus saamelaiskulttuuriin (Buokčaleapmi sámekultuvrii) -mobiilaspeallu ja speallu heivehuvvui giđa áigge maiddái gáiddusoahpahussii.
Dihtosis-fitnu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Fidnoáigi: 1.9.2020-30.6.2021.
Lassedieđut:
Sámediggi:
Nuoraidráđi sátnejođiheaddji
Anni-Sofia Niittyvuopio
tlf. 040 7082 072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Nuoraidčálli
Elli-Marja Hetta
tlf. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
Nuoraid Akademiija
Prošeaktahoavda, Ulla Saalasti
Tlf. 040 567 4203
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi
Oahpásmuva maiddái
Mo nuoraidbarggus ovddiduvvojit olmmošvuoigatvuođat?
Mo nuoraidbarggus ovddiduvvojit olmmošvuoigatvuođat?
Nuoraidráđđi almmustahttá neahttadeasttaid sámegielain
“Leago seksualitehta oahpis? Maid dieđát seaksadávddaid birra? Teste dieđuidat gárrenávdnasiid birra!”
Dihtosis-mobiilaspeallu davvisámegillii
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija oktasaš Dihtosis – prošeavttas almmustahtto davvisámegielat Buokčal Sámekultuvrii -mobiilaspeallu.
Sámenuoraid gullandilálašvuohta
Hei sámenuorra – muital midjiide, maid sávat luondduriggodatplánemis! Meahciráđđehus ovttasbarggus Sámedikki nuoraidráđiin bovde buot Suoma sámenuoraid 23.2. gáiddusoktavuođa bokte ordnejuvvon gullandilálašvuhtii. Loga lasi:
Dihtosis-doaibma viidána vuolleskuvllaide
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis – prošeakta lea juohkán sámedieđuid ja fállan doaibmanbargobájiid badjeskuvllaide ja maiddái nuppi dási oahppolágádusaide juo guovtte jagi áigge. Dál prošeakta viidána maiddái vuolleskuvllaide!
Nuoraidráđđi almmustahttá dorvvolaš saji rávvagiid
Sámedikki nuoraidráđđi almmustahttá Suomas hállojuvvon sámegielaide ja suomagillii dorvvolaš saji rávvagiid. Rávvagat leat oaivvilduvvon earret eará skuvllaid, servviid, bargobáikkiid ja dáhpáhusaid geavahussii ja daid bokte duddjojuvvo dásseárvosaš doaibma. Nuoraidráđđi vásiha, ahte maiddái sámeservoša siste lea dehálaš duddjot dorvvolaš ja suohtas saji.
Dihtosis – prošeakta ohcá skuvlagalledeaddjiid
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis - prošeavttas fállojit sámetemát skuvlagalledeamit vuolle- ja badjeskuvllaide ja maiddái nuppi dási oahppolágádusaide. Ohcat movttegis badjel 18-jahkásaš sámenuoraid miehtá Suoma skuvlagalledeaddjin bargobájiide, mat ollašuhttojit giđđalohkanbaji 2021 áigge.
Skuvlagalledemiid sáhttá dál diŋgot skuvlajahkái 2020–2021
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akatemia oktasašprošeakta Dihtosis lea skuvlen oktiibuot čieža skuvlagalledeaddji, geaid sáhttá diŋgot skuvllaide muitalit áššáigullevaš dieđuid sápmelašvuođa birra. Galledemiid sáhttá diŋgot 20.10.2020-31.05.2021 gaskasaš áigái.
Gullándilálášvuohta sámenuoraide duohtavuođa- ja soabadankomissáraid válljemiin
Sámedikki nuoraidráđđi ordne sámenuoraide gullandilálašvuođa duohtavuođa- ja soabadankomissáraid válljemiin duo 12.11.2020 dmu 18.00-20.30
Nuoraidráđi gulahallanskuvlejupmi ja čoahkkin
Nuoraidráđi lahtuide lágiduvvui some-váikkuheami ja gulahallama skuvlenbeaivi 19.9.2020 Roavvenjárggas.
Dihtosis-fidnu ohcá skuvlagalledeaddjiid
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akatemiija Dihtosis-fidnu olis fállojuvvojit skuvllaide sámetemát skuvlagalledeamit. Ohcatge dál movttegis badjel 18-jahkásaš sámenuoraid miehtá Suoma skuvlagalledeaddjin lb. 2020-2021 áigge ollašuhtton guossástallamiidda.
Sámeguovllu lihkadeapmi ja lihkadeami hárjeheapmi -čielggadanbargu almmustahttojuvvon
Sámenuorat buktet ovdan, ahte sámekultuvrii gullevaš lihkadanárbevieruid sávvet lágiduvvot dáhpáhusaid oktavuođas. Sámeguovllu lihkadandáhpáhusaid galggašii doallat ealasin ovttas iešguđet doibmiiguin. Jearahallojuvvon olbmot čalmmustahtte, ahte galggašii ovddidit dan, ahte beasašedje iežaset eatnigillii bagadallojuvvon lihkadeami ollái. Dehálažžan atnet maiddái, ahte návccat biddojuvvojit joavkolihkadeapmái ja dasa, ahte buohkat movttiidahttojuvvojit mielde.