Oahpahus- ja kulturministeriijas ruhtadeapmi Dihtosis-fitnu goalmmát jahkái
Sámedikki Nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-fitnu doaibma viiddiduvvo maiddái vuolleskuvllaide.
– Oahpahus- ja kulturministeriija juohkin ruhtadeapmi addá nuoraidráđđái vejolašvuođa joatkit dárbbašlaš barggu diđolašvuođa lasiheami ovdii. Skuvlagalledeamit leat leamaš earenoamáš bivnnuhat, mii čájeha maiddái dan, ahte dat dárbbašuvvojit. Skuvlagalledeamit leat diŋgojuvvon váldoáššis máttimus Supmii, nappo leat seammás maiddái joksan sámenuoraid, geat ásset sámeguovllu olggobealde. Vuordit movtta, ahte prošeakta álgá ja sávvat ahte galledeamit stáđásmuvvet lunddolaš oassin oahpahusas, gávnnaha Sámedikki nuoraidráđi sátnejođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio.
Sámedikki nuoraidráđđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-oktasašfitnu bokte leat dahkan guovtti lohkanjagi áigge sámevuođa oahpisin badjeskuvllaide oaivvilduvvon sámefáttát skuvlagalledemiid ja fáttá iehčanas oahpahussii oaivvilduvvon metodapáhka ja mobiilaspealu bokte. Dál fitnu čuozáhatjoavku viiddiduvvo maiddái vuolleskuvlla beallái. Lassin jorgaluvvo davvisámegillii fitnus buvttaduvvon mobiilaspeallu, mii gieđahallá sámevuođa.
Sámenuorat doibmet fitnus skuvlagalledeaddjin. Ođđa skuvlagallededdjiid ohcagohtet álgočavčča áigge. Skuvlagallededdjiid skuvlejupmi dollojuvvo golggotmánus, man maŋŋel skuvlagalledeamit biddojuvvojit johtui. Skuvlagalledeamit ollašuhttojuvvojit lohkanjagis 2020-2021 maiddái spiehkkaseaddji láhkái gáiddusoktavuođaiguin.
– Lei hui somá gullat, ahte fidnu beassá joatkašuvvat! Lean maid ilus das, ahte boahttevuođas bastit joksat ain viidásabbot oahppiid miehtá Suoma, illuda nuoraidráđi várrelahttu Mira Pohjanrinne, guhte lea doaibman fitnu skuvlagalledeaddjin oaivegávpotguovllus. -Oahppolágádusaid ja skuvllaid galledettiin álot fuobmá, ahte dieđu oažžumii lea stuorra dárbu. Dalle álo maid ádde, ahte go fáddá ii leat doarvái oahpis máŋggaide oahpaheaddjiidege, de min rolla sámekultuvrra ovdanbuktimis lea earenoamáš stuoris. Dehálaš barggu lassin ieš návddašan hui olu das, ahte beasan deaivat nuoraiguin – máŋgii metodabáhka bohciidahttán ságastallan leage bidjan muge oaidnit áššiid ođđa láhkái, joatká Pohjanrinne.
Fitnu váldoulbmil lea lasihit eanetlohkui gullevaš nuoraid diđolašvuođa sámiin ja sámekultuvrras ja dákko bokte eastadit sámiide čuohcci vaššiságaid ja vealaheami. Lohkanbajis 2019-2020 fitnus ollašuhttojuvvojedje oktiibuot 86 skuvlagalledeami oktiibuot 14 skuvlagallededdjiin. Álgodálvve 2020 almmustahttojuvvui Sukellus saamelaiskulttuuriin (Buokčaleapmi sámekultuvrii) -mobiilaspeallu ja speallu heivehuvvui giđa áigge maiddái gáiddusoahpahussii.
Dihtosis-fitnu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Fidnoáigi: 1.9.2020-30.6.2021.
Lassedieđut:
Sámediggi:
Nuoraidráđi sátnejođiheaddji
Anni-Sofia Niittyvuopio
tlf. 040 7082 072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Nuoraidčálli
Elli-Marja Hetta
tlf. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
Nuoraid Akademiija
Prošeaktahoavda, Ulla Saalasti
Tlf. 040 567 4203
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi
Oahpásmuva maiddái
Sámediggi ohcá mearreáigásaš prošeaktabargi nuoraidráđi De2! -fidnui
Prošeaktabargi bargun lea sámegielat ja kulturvuđot nuoraidbarggu ovddideapmi sámeguovllu gielddain prošeaktaplána mielde ovttas Sámedikki nuoraidráđiin ja fitnu stivrenjoavkkuin.
Nuoraidráđđi oassálasttii ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii
Sámedikki nuoraidráđi ságadoalli Rosa-Máren Juuso ja várreságadoalli Helmi Ljetoff oassálasttiiga ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii (UNPFII) New Yorkas. Foruma 23. čoahkkima temán lei eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa nannen ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoski julggaštusa oktavuođas: eamiálbmogiid nuoraid jiena deattuheapmi.
Nuoraidráđi ságajođiheaddjit leat válljejuvvon
Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddjin válljejuvvui Rosa-Máren Juuso Gárasavvonis ja várreságajođiheaddjin Helmi Ljetoff Helssegis.
Nuoraidráđđi doaibmabadjái 2024-2025 ásahuvvon
Sámedikki čoahkkin ásahii nuoraidráđi doaibmabadjái 2024-2025 čoahkkimisttis 30.1.2024.
Sámenuoraid deaivvadeamit
Diibmá čakčat ordnejuvvon nuoraidráđi astoáiggedoaimma turnea oažžu joatkaga friddjahápmásaš deaivvademiid hámis. Mielde leat materiálat sámedujiide ja lávdespealut. Eahkediid doallat skábmamánu áigge Oulus, Roavvenjárggas ja Gárasavvonis. Eahkedat leat oaivvilduvvon sámenuoraide badjedási ahkásaš nuorain gitta 30-jahkásaččaide.
Oza mielde dahje evttot lahtu Sámedikki nuoraidráđđái doaibmabadjái 2024-2025
Ohcat nuoraidráđđái movttegis ja aktiivvalaš sámenuoraid miehtá Suoma ovddidit sámenuoraid áššiid. Nuoraidráđi válljemis váldojuvvo vuhtii, ahte lahtut ovddastit nu viidát go vejolaš olles sámeguovllu ja maiddái sierra giellajoavkkuid. Válljemis čuvvo maiddái sohkabeliid gaskasaš dásseárvu. Nuoraidráđi lahtut eai dárbbaš leat sámedikki lahtut.
Nuoraidturnea beaivemearit almmustahtton
Nuoraidráđđi ordne čakčat 2022 sámenuoraide čujuhuvvon astoáiggi doaimma turnea. Nuoraidturnea ordnemiin vástida nuoraidráđi prošeaktabargi Miia Ruokojärvi. Turnea beaivemearit leat dál čielggaduvvon.
Nuoraidráđđi lágida nuoraidturnea
Nuoraidráđđi lágida čakčat 2022 sámenuoraide dárkkuhuvvon asttuáiggedoaimma turnea. Nuoraidráđi prošeaktabargin lea álggahan Miia Ruokojärvi.
Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis 11.10.2022
Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis Helssegis. Seminára temán lea Sámenuoraid boahttevuođa huksemin. Dilálašvuohta ordnejuvvo Pikkuparlamentta Álbmotinfos maŋŋebárgga 11. golggotmánus diibmu 8.05–10.00.
Nuoraidráđđi gáibida duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu joatkima
Sámediggi mearridii badjelmearálaš dievasčoahkkimis 9.8.2022 sirdit duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáraid válljema ovddos guvlui ja váldit duohtavuođa- ja soabadanproseassa joatkka oasil bottu. Bottu áigge čielggadit ráfis, mo proseassa sáhttit joatkit ja joatkit maiddái dan čielggadeami, maid sámi searvvuš áššis jurddaša.
Nuoraidráđđi lágida Eanodaga guovllu sámenuoraide dorvvolaš saji ságastallandilálašvuođa
Boađe ságastallat ja oahppat Eanodaga guovllu sámegávttis ja sierra sogaid goarrunvugiin.
Sámediggi almmuha ohcan láhkai mearreáigásaš prošeaktabargi doaimma
Prošeaktabargi bargguide gullá ee. sámegielat ja -kultuvrra mieldásaš astoáiggedoaimma ovddideapmi ovttasbarggus nuoraidráđiin ja sámenuoraide čujuhuvvon nuoraid astoáiggedoaimma gierdomátkki plánen ja ollašuhttin.
”Systema lea beahttán váldoálbmogage” —Dihtosis-prošeakta sápmelaččaide laktáseaddji diehtemeahttunvuođa burgin
Sámedikki nuoraidráđđi lea oassálastán kollaboratiivvalaš pro gradu -bargui, mas dutkojuvvui Dihtosis-prošeavtta váikkuhus. Dutkamuš čujuha, ahte diehtu sápmelaččain lea menddo unnán ja dan dihtii sápmelaččat ja sámenuorat vásihit ainge givssideami, rasismma ja vaššiságaid.
Leatgo 18 - 29 jahkásaš sámenuorra ja liikot filmmaide?
Oassálaste davviriikkalaš Northern Script -giehtačállingilvui iežat eatnigillii!
Nuoraidráđđi oassálastá ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii
Nuoraidráđi várreságadoalli Maria Mäkinen oassálastá ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii (UNPFII) 25.4.-5.5.2022 New Yorkas. Foruma 21. sešuvnna oaivetemán lea “Indigenous peoples, business, autonomy and the human rights principles of due diligence including free, prior and informed consent”.