Oahpahus- ja kulturministeriijas ruhtadeapmi Dihtosis-fitnu goalmmát jahkái
Sámedikki Nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-fitnu doaibma viiddiduvvo maiddái vuolleskuvllaide.
– Oahpahus- ja kulturministeriija juohkin ruhtadeapmi addá nuoraidráđđái vejolašvuođa joatkit dárbbašlaš barggu diđolašvuođa lasiheami ovdii. Skuvlagalledeamit leat leamaš earenoamáš bivnnuhat, mii čájeha maiddái dan, ahte dat dárbbašuvvojit. Skuvlagalledeamit leat diŋgojuvvon váldoáššis máttimus Supmii, nappo leat seammás maiddái joksan sámenuoraid, geat ásset sámeguovllu olggobealde. Vuordit movtta, ahte prošeakta álgá ja sávvat ahte galledeamit stáđásmuvvet lunddolaš oassin oahpahusas, gávnnaha Sámedikki nuoraidráđi sátnejođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio.
Sámedikki nuoraidráđđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-oktasašfitnu bokte leat dahkan guovtti lohkanjagi áigge sámevuođa oahpisin badjeskuvllaide oaivvilduvvon sámefáttát skuvlagalledemiid ja fáttá iehčanas oahpahussii oaivvilduvvon metodapáhka ja mobiilaspealu bokte. Dál fitnu čuozáhatjoavku viiddiduvvo maiddái vuolleskuvlla beallái. Lassin jorgaluvvo davvisámegillii fitnus buvttaduvvon mobiilaspeallu, mii gieđahallá sámevuođa.
Sámenuorat doibmet fitnus skuvlagalledeaddjin. Ođđa skuvlagallededdjiid ohcagohtet álgočavčča áigge. Skuvlagallededdjiid skuvlejupmi dollojuvvo golggotmánus, man maŋŋel skuvlagalledeamit biddojuvvojit johtui. Skuvlagalledeamit ollašuhttojuvvojit lohkanjagis 2020-2021 maiddái spiehkkaseaddji láhkái gáiddusoktavuođaiguin.
– Lei hui somá gullat, ahte fidnu beassá joatkašuvvat! Lean maid ilus das, ahte boahttevuođas bastit joksat ain viidásabbot oahppiid miehtá Suoma, illuda nuoraidráđi várrelahttu Mira Pohjanrinne, guhte lea doaibman fitnu skuvlagalledeaddjin oaivegávpotguovllus. -Oahppolágádusaid ja skuvllaid galledettiin álot fuobmá, ahte dieđu oažžumii lea stuorra dárbu. Dalle álo maid ádde, ahte go fáddá ii leat doarvái oahpis máŋggaide oahpaheaddjiidege, de min rolla sámekultuvrra ovdanbuktimis lea earenoamáš stuoris. Dehálaš barggu lassin ieš návddašan hui olu das, ahte beasan deaivat nuoraiguin – máŋgii metodabáhka bohciidahttán ságastallan leage bidjan muge oaidnit áššiid ođđa láhkái, joatká Pohjanrinne.
Fitnu váldoulbmil lea lasihit eanetlohkui gullevaš nuoraid diđolašvuođa sámiin ja sámekultuvrras ja dákko bokte eastadit sámiide čuohcci vaššiságaid ja vealaheami. Lohkanbajis 2019-2020 fitnus ollašuhttojuvvojedje oktiibuot 86 skuvlagalledeami oktiibuot 14 skuvlagallededdjiin. Álgodálvve 2020 almmustahttojuvvui Sukellus saamelaiskulttuuriin (Buokčaleapmi sámekultuvrii) -mobiilaspeallu ja speallu heivehuvvui giđa áigge maiddái gáiddusoahpahussii.
Dihtosis-fitnu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Fidnoáigi: 1.9.2020-30.6.2021.
Lassedieđut:
Sámediggi:
Nuoraidráđi sátnejođiheaddji
Anni-Sofia Niittyvuopio
tlf. 040 7082 072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Nuoraidčálli
Elli-Marja Hetta
tlf. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
Nuoraid Akademiija
Prošeaktahoavda, Ulla Saalasti
Tlf. 040 567 4203
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi
Oahpásmuva maiddái
Nuoraidráđi gulahallanskuvlejupmi ja čoahkkin
Nuoraidráđi lahtuide lágiduvvui some-váikkuheami ja gulahallama skuvlenbeaivi 19.9.2020 Roavvenjárggas.
Dihtosis-fidnu ohcá skuvlagalledeaddjiid
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akatemiija Dihtosis-fidnu olis fállojuvvojit skuvllaide sámetemát skuvlagalledeamit. Ohcatge dál movttegis badjel 18-jahkásaš sámenuoraid miehtá Suoma skuvlagalledeaddjin lb. 2020-2021 áigge ollašuhtton guossástallamiidda.
Sámeguovllu lihkadeapmi ja lihkadeami hárjeheapmi -čielggadanbargu almmustahttojuvvon
Sámenuorat buktet ovdan, ahte sámekultuvrii gullevaš lihkadanárbevieruid sávvet lágiduvvot dáhpáhusaid oktavuođas. Sámeguovllu lihkadandáhpáhusaid galggašii doallat ealasin ovttas iešguđet doibmiiguin. Jearahallojuvvon olbmot čalmmustahtte, ahte galggašii ovddidit dan, ahte beasašedje iežaset eatnigillii bagadallojuvvon lihkadeami ollái. Dehálažžan atnet maiddái, ahte návccat biddojuvvojit joavkolihkadeapmái ja dasa, ahte buohkat movttiidahttojuvvojit mielde.
Geasseságat -joavkochat
Mii gullo? Boađe muitalit geasseságaid ja humadit nuoraidráđi joavkochatii 29.7.2020 dmu. 18-19. Chat ordnejuvvo golmma sámegillii.
Lappi Nuoraidfooruma ja nuoraid korona lexit plánen
Sámedikki nuoraidráđđi bovdejuvvui miessemánu álggus mielde Lappi guovllu korona exit plána gárvvisteapmái ja ollašuhttimii. Lappi guovllu exit plána gárvvisteamis leat mielde guovllu guktot buohccedikšunbiiret, Lapin liitto, sihke eaiseválddiid lassin viidát eará doaibmit nu eanangoddedásis go báikkálaččat ee. mátkkoštansuorggis, ealáhusdoaimmas, guovllumet oahppolágádusain ja servviin.
Sámedikki nuoraidčállin Elli-Marja Hetta
Pedagogihka magisttar Elli-Marja Hetta nammaduvvui Sámedikki nuoraidčálli virgái. Sámedikki stivra mearridii namahusas čoahkkimisttis 11. geassemánu 2020.
Sámedikki nuoraidráđđi ja ráđđehusbellodagaid nuorat: Ruvkkiide ii sadji sámiid ruovttuguovllus
Sámedikki nuoraidráđđi ja ráđđehusbellodagaid nuorat: Ruvkkiide ii sadji sámiid ruovttuguovllus
Sámenuorra - boađe váikkuhit dálkkádatpolitihkkii!
Liekkusit buresboahtin birasministeriija ságastallandilálašvuhtii ságastallat dálkkádatlága ođastusa birra. Dilálašvuohta lágiduvvo 11.6.2020 dmu 17.00-19.00 web-semináran.
Sátnejođiheddjiid gažadandiibmu joavkochatas
Nuoraidráđđi lágida vuosttaš geardde historjjás sátnejođiheddjiid gažadandiimmu, mas nuorat ieža leat jearadeame. Sámedikki sátnejođiheaddjit Tuomas Aslak Juuso, Anni Koivisto ja Leo Aikio illosedje oaččodettiineaset bovdehusa. – Lea somá oažžut dákkár vejolašvuođa beassat ságastallat njuolga sámenuoraiguin ođđalágan kanála bokte, sii kommenterejit boahttevaš dáhpáhusa.
Sukellus saamelaiskulttuuriin -mobiilaspealus ođđa veršuvdna gáiddusoahpahusa várás
Nuoraidráđi ja Nuoraid Akatemia Sukellus saamelaiskulttuuriin –mobiilaspeallu lea beaiváduvvon ođđa veršuvdnii gáiddusoahpahusa várás. Árabut dán jagi almmustahtton spealuin geahččaluvvo lasihit diđolašvuođa sámekultuvrras sierra perspektiivvaid bokte.
Sámediggi almmuha ohcanláhkai nuoraidčálli virggi
Ságadoalli sáhkavuorru: Du searvvuš – du jietna
Bures! Mun lean Sofe Hánsa Sampo Ánne-Sofe, Gáregasnjárggas eret. Logan boazodoallin Sámi oahpahusguovddážis. Lean álggáhan Sámediggi nuoraidráđi ságadoallin ja lean lohpiđan čállit deikke njuolggaduslaččat. Dán vuosttas háve áiggun muitalit min nuor.fi siiddu birra.
Anni-Sofia Niittyvuopio nuoraidráđi ságadoallin
Sámedikki nuoraidráđi ságadoallin válljejuvvui Anni-Sofia Niittyvuopio Gáregasnjárggas ja várreságadoallin Maria Mäkinen Jyväskyläs. - Lean giitevaš luohttámušas. Vuordit iluin, ahte beassat joatkit nuoraidráđi barggu sámenuoraid sajádaga buorideami ovdii. Sámedikkis leat dán válgabajis gieđahallan láhkai stuorra ollisvuođat, degomat duohtavuohta- ja soabadanproseassa, sámekulturlága válmmaštallan ja sámiid buresveadjinbálvalusat. Nuoraidráđđi háliida aktiivvalaččat leat mielde dáid ollašuvvamis, muitala nuoraidráđi ságadoallin válljejuvvon Anni-Sofia Niittyvuopio.
Sámegielat joavkochat rahpasa
”Háliidat fállat buot sámenuoraide, orrunbáikkis fuolakeahttá, vejolašvuođa leat oktavuođas eará sámenuoraide”, muitala nuoraidráđi ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio joavkochat ulbmilis. Joavkochat lágideapmi lea justa dál erenomáš áigeguovdilis, go koronavirus dihtii nuoraid konkrehtalaš dáhpáhusat ja deaivvadeamit sirdojit ja šluhttejuvvojit. ”Joavkochat dahká vejolažžan dáid áiggiin sosiálalaš kontávtta eará nuoraide”, son joatká.
Nuoraidráđđi lea ásahuvvon
Sámedikki čoahkkin ásahii nuoraidráđi doaibmaáigodahkii 2020-2021 čoahkkimisttis Anáris 27-28.2.2020.