Sámeguovllu lihkadeapmi ja lihkadeami hárjeheapmi -čielggadanbargu almmustahttojuvvon
Sámenuorat buktet ovdan, ahte sámekultuvrii gullevaš lihkadanárbevieruid sávvet lágiduvvot dáhpáhusaid oktavuođas. Sámeguovllu lihkadandáhpáhusaid galggašii doallat ealasin ovttas iešguđet doibmiiguin. Jearahallojuvvon olbmot čalmmustahtte, ahte galggašii ovddidit dan, ahte beasašedje iežaset eatnigillii bagadallojuvvon lihkadeami ollái. Dehálažžan atnet maiddái, ahte návccat biddojuvvojit joavkolihkadeapmái ja dasa, ahte buohkat movttiidahttojuvvojit mielde.
Čielggadeami mielde okta vejolašvuohta doarjut ja ovddidit sámi lihkadeami ealasvuođa, lea lasihit dan oidnoma. Oidnoma ja dovdama lasihivččii ovdamearkka dihte dat, ahte dovddus sápmelaš valáštallit buktojuvvošedje ovdan ovttasbarggus lihkadeami, kultuvrra ja dáidaga doibmiiguin. Sápmelaš valáštalliid sáhtášii searvadit iešguđet dáhpáhusaide ja prošeavttaide, goas mánáide ja nuoraide ovdanbuktojuvvojit lihkadeapmái laktáseaddji ovdagovat, geaidda sii sáhttet buohtastuvvat.
Sámi lihkadankultuvrra ovddideami vejolašvuohtan oidnet lunddolaš rádjeovttasbarggu ja viiddes fierpmádagaid ja nana máhtu. Sámeguovllu mánát ja nuorat ohcet astoáiggedoaimma hárjehanvejolašvuođaid iežaset gielddas, lagasgielddain ja Norgga bealde. Sámenuorat sávvet, ahte dásseárvosaš ja ovddalgihtii eastadeaddji lihkadanbálvalusat fállojuvvojit sin ahkásaččaide.
Nuorat sávvet maiddái, ahte ovdamearkka dihte sámekultuvrii laktáseaddji lihkadanhámiid reaidduid sáhtášii luoikkahit geavahusa várás ja ovdamearkka dihte gielddaid lihkadanreaidorájuide nuorat evttohedje lasihuvvot sápmelaš lihkadeapmái laktáseaddji reaiddut, degomat suohpanat dahje guollebivdoreaiddut.
Gielddaid boaittobealgiliid astoáiggedoaimma hárjehanvejolašvuođaid galgá dorvvastit
Sámeguovllu gielddain guovddáš vuođđovuolggasajit ledje guhkes mátkkit, ássiid juohkáseapmi gieldaguovddážiidda ja giliide ja maiddái dat, ahte lihkadanbálvalusaid fállu vuođđuduvvá lihkadanláhkii. Prinsihpalaččat buot gielddain leat buorit ovttasbargofierpmádagat goalmmát sektora doibmiiguin lágidit ja ovddidit lihkadandoaimma. Dál buot vejolašvuođat eai goittotge adnojuvvo ávkin nu ollu go sáhtášii, mii dihtto aitosaš lihkadandoaimma meari lassin maiddái lihkadanbáikkiid geavaheamis ja hárjeheamis iežas eatnigillii. Dárbbut leat čielggadanbarggu mielde earenoamážit boaittobealgiliid astoáiggedoaimma hárjehanvejolašvuođaid dorvvasteamis.
Buriid lihkadeami hárjehanvejolašvuođaid máŋggain sámeguovllu gielddain fállet aktiivvalaš astoáiggedoaibmit. Gielddat ieža fálle molsašuddi ládje lihkadeami hárjehanvejolašvuođaid earenoamážit gielddaguovddážiid ja boaittobealgiliid gaskkas. Astoáigge lihkadeami hárjeheapmi iežas eatnigillii ii fas lean buot gielddain sihkkarastojuvvon gieldda dásis. Lihkadandoaimmat gielddain nappo leat, muhto lihkadandoaibma sámegillii lea uhccán, ja dat lea rašši. Ohcejohka lea Suoma sámeguovllus áidna gielda, mii bastá bálvalit nuoraid sihke suoma- ja sámegillii. Nuoraidbargi Ohcejogas lea guovttegielat, mii nanne mánáid ja nuoraid astoáiggedoaimma hárjeheami iežaset eatnigillii.
Sámeguovllu lihkadeapmi ja lihkadeami hárjeheapmi -čielggadanbarggus kártejuvvojedje sámeguovllu gielddaid lihkadeapmái laktáseaddji resurssat, dárbbut ja vejolašvuođat ja maiddái sámenuoraid oainnut lihkadankultuvrras ja lihkadeami vejolašvuođain. Čielggadanbarggu bohtosiid sáhttá ain atnit ávkin ovdamearkka dihte sámeguovllu lihkadeami ovddideamis dásseárvosaččat ovttasbarggus iešguđet doibmiiguin. Lapin Liikunta rs ollašuhtii čielggadeami Oahpahus- ja kulturministeriija mandáhtain. Sámedikki nuoraidráđđi lei ovttasbargoguoibmi čielggadanbarggus.
Sámeguovllu lihkadeapmi ja lihkadeami hárjeheapmi -čielggadanbarggu almmustahttindilálašvuohta dollojuvvui Anáris kulturguovddáš Sajosis 30.9.2020. Dilálašvuođas gullojuvvojedje sáhkavuorut Oahpahus- ja kulturministeriijas, Lapin Liikuntas, Sámedikkis ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiös LIKES:s (Lihkadeami ja álbmotdearvvašvuođa ovddidanvuođđudus) ja maiddái báikkálaš valáštallanservviin ja organisašuvnnain.
Oahpásmuva Sámeguovllu lihkadeapmi ja lihkadeami hárjeheapmi -čielggadanbargui dás
Lassedieđut:
Sámedikki
nuoraidčálli Elli-Marja Hetta, tlf. 050 382 5179
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
Lapin Liikunta rs
searveovddideaddji Suvi Karusaari, tlf. 040 847 1321
suvi.karusaari(at)lapinliikunta.fi
Oahpásmuva maiddái
Nuoraidráđi gulahallanskuvlejupmi ja čoahkkin
Nuoraidráđi lahtuide lágiduvvui some-váikkuheami ja gulahallama skuvlenbeaivi 19.9.2020 Roavvenjárggas.
Dihtosis-fidnu ohcá skuvlagalledeaddjiid
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akatemiija Dihtosis-fidnu olis fállojuvvojit skuvllaide sámetemát skuvlagalledeamit. Ohcatge dál movttegis badjel 18-jahkásaš sámenuoraid miehtá Suoma skuvlagalledeaddjin lb. 2020-2021 áigge ollašuhtton guossástallamiidda.
Oahpahus- ja kulturministeriijas ruhtadeapmi Dihtosis
Sámedikki Nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-fitnu doaibma viiddiduvvo maiddái vuolleskuvllaide.
Geasseságat -joavkochat
Mii gullo? Boađe muitalit geasseságaid ja humadit nuoraidráđi joavkochatii 29.7.2020 dmu. 18-19. Chat ordnejuvvo golmma sámegillii.
Lappi Nuoraidfooruma ja nuoraid korona lexit plánen
Sámedikki nuoraidráđđi bovdejuvvui miessemánu álggus mielde Lappi guovllu korona exit plána gárvvisteapmái ja ollašuhttimii. Lappi guovllu exit plána gárvvisteamis leat mielde guovllu guktot buohccedikšunbiiret, Lapin liitto, sihke eaiseválddiid lassin viidát eará doaibmit nu eanangoddedásis go báikkálaččat ee. mátkkoštansuorggis, ealáhusdoaimmas, guovllumet oahppolágádusain ja servviin.
Sámedikki nuoraidčállin Elli-Marja Hetta
Pedagogihka magisttar Elli-Marja Hetta nammaduvvui Sámedikki nuoraidčálli virgái. Sámedikki stivra mearridii namahusas čoahkkimisttis 11. geassemánu 2020.
Sámedikki nuoraidráđđi ja ráđđehusbellodagaid nuorat: Ruvkkiide ii sadji sámiid ruovttuguovllus
Sámedikki nuoraidráđđi ja ráđđehusbellodagaid nuorat: Ruvkkiide ii sadji sámiid ruovttuguovllus
Sámenuorra - boađe váikkuhit dálkkádatpolitihkkii!
Liekkusit buresboahtin birasministeriija ságastallandilálašvuhtii ságastallat dálkkádatlága ođastusa birra. Dilálašvuohta lágiduvvo 11.6.2020 dmu 17.00-19.00 web-semináran.
Sátnejođiheddjiid gažadandiibmu joavkochatas
Nuoraidráđđi lágida vuosttaš geardde historjjás sátnejođiheddjiid gažadandiimmu, mas nuorat ieža leat jearadeame. Sámedikki sátnejođiheaddjit Tuomas Aslak Juuso, Anni Koivisto ja Leo Aikio illosedje oaččodettiineaset bovdehusa. – Lea somá oažžut dákkár vejolašvuođa beassat ságastallat njuolga sámenuoraiguin ođđalágan kanála bokte, sii kommenterejit boahttevaš dáhpáhusa.
Sukellus saamelaiskulttuuriin -mobiilaspealus ođđa veršuvdna gáiddusoahpahusa várás
Nuoraidráđi ja Nuoraid Akatemia Sukellus saamelaiskulttuuriin –mobiilaspeallu lea beaiváduvvon ođđa veršuvdnii gáiddusoahpahusa várás. Árabut dán jagi almmustahtton spealuin geahččaluvvo lasihit diđolašvuođa sámekultuvrras sierra perspektiivvaid bokte.
Sámediggi almmuha ohcanláhkai nuoraidčálli virggi
Ságadoalli sáhkavuorru: Du searvvuš – du jietna
Bures! Mun lean Sofe Hánsa Sampo Ánne-Sofe, Gáregasnjárggas eret. Logan boazodoallin Sámi oahpahusguovddážis. Lean álggáhan Sámediggi nuoraidráđi ságadoallin ja lean lohpiđan čállit deikke njuolggaduslaččat. Dán vuosttas háve áiggun muitalit min nuor.fi siiddu birra.
Anni-Sofia Niittyvuopio nuoraidráđi ságadoallin
Sámedikki nuoraidráđi ságadoallin válljejuvvui Anni-Sofia Niittyvuopio Gáregasnjárggas ja várreságadoallin Maria Mäkinen Jyväskyläs. - Lean giitevaš luohttámušas. Vuordit iluin, ahte beassat joatkit nuoraidráđi barggu sámenuoraid sajádaga buorideami ovdii. Sámedikkis leat dán válgabajis gieđahallan láhkai stuorra ollisvuođat, degomat duohtavuohta- ja soabadanproseassa, sámekulturlága válmmaštallan ja sámiid buresveadjinbálvalusat. Nuoraidráđđi háliida aktiivvalaččat leat mielde dáid ollašuvvamis, muitala nuoraidráđi ságadoallin válljejuvvon Anni-Sofia Niittyvuopio.
Sámegielat joavkochat rahpasa
”Háliidat fállat buot sámenuoraide, orrunbáikkis fuolakeahttá, vejolašvuođa leat oktavuođas eará sámenuoraide”, muitala nuoraidráđi ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio joavkochat ulbmilis. Joavkochat lágideapmi lea justa dál erenomáš áigeguovdilis, go koronavirus dihtii nuoraid konkrehtalaš dáhpáhusat ja deaivvadeamit sirdojit ja šluhttejuvvojit. ”Joavkochat dahká vejolažžan dáid áiggiin sosiálalaš kontávtta eará nuoraide”, son joatká.
Nuoraidráđđi lea ásahuvvon
Sámedikki čoahkkin ásahii nuoraidráđi doaibmaáigodahkii 2020-2021 čoahkkimisttis Anáris 27-28.2.2020.