Sámeguovllu lihkadeapmi ja lihkadeami hárjeheapmi -čielggadanbargu almmustahttojuvvon
Sámenuorat buktet ovdan, ahte sámekultuvrii gullevaš lihkadanárbevieruid sávvet lágiduvvot dáhpáhusaid oktavuođas. Sámeguovllu lihkadandáhpáhusaid galggašii doallat ealasin ovttas iešguđet doibmiiguin. Jearahallojuvvon olbmot čalmmustahtte, ahte galggašii ovddidit dan, ahte beasašedje iežaset eatnigillii bagadallojuvvon lihkadeami ollái. Dehálažžan atnet maiddái, ahte návccat biddojuvvojit joavkolihkadeapmái ja dasa, ahte buohkat movttiidahttojuvvojit mielde.
Čielggadeami mielde okta vejolašvuohta doarjut ja ovddidit sámi lihkadeami ealasvuođa, lea lasihit dan oidnoma. Oidnoma ja dovdama lasihivččii ovdamearkka dihte dat, ahte dovddus sápmelaš valáštallit buktojuvvošedje ovdan ovttasbarggus lihkadeami, kultuvrra ja dáidaga doibmiiguin. Sápmelaš valáštalliid sáhtášii searvadit iešguđet dáhpáhusaide ja prošeavttaide, goas mánáide ja nuoraide ovdanbuktojuvvojit lihkadeapmái laktáseaddji ovdagovat, geaidda sii sáhttet buohtastuvvat.
Sámi lihkadankultuvrra ovddideami vejolašvuohtan oidnet lunddolaš rádjeovttasbarggu ja viiddes fierpmádagaid ja nana máhtu. Sámeguovllu mánát ja nuorat ohcet astoáiggedoaimma hárjehanvejolašvuođaid iežaset gielddas, lagasgielddain ja Norgga bealde. Sámenuorat sávvet, ahte dásseárvosaš ja ovddalgihtii eastadeaddji lihkadanbálvalusat fállojuvvojit sin ahkásaččaide.
Nuorat sávvet maiddái, ahte ovdamearkka dihte sámekultuvrii laktáseaddji lihkadanhámiid reaidduid sáhtášii luoikkahit geavahusa várás ja ovdamearkka dihte gielddaid lihkadanreaidorájuide nuorat evttohedje lasihuvvot sápmelaš lihkadeapmái laktáseaddji reaiddut, degomat suohpanat dahje guollebivdoreaiddut.
Gielddaid boaittobealgiliid astoáiggedoaimma hárjehanvejolašvuođaid galgá dorvvastit
Sámeguovllu gielddain guovddáš vuođđovuolggasajit ledje guhkes mátkkit, ássiid juohkáseapmi gieldaguovddážiidda ja giliide ja maiddái dat, ahte lihkadanbálvalusaid fállu vuođđuduvvá lihkadanláhkii. Prinsihpalaččat buot gielddain leat buorit ovttasbargofierpmádagat goalmmát sektora doibmiiguin lágidit ja ovddidit lihkadandoaimma. Dál buot vejolašvuođat eai goittotge adnojuvvo ávkin nu ollu go sáhtášii, mii dihtto aitosaš lihkadandoaimma meari lassin maiddái lihkadanbáikkiid geavaheamis ja hárjeheamis iežas eatnigillii. Dárbbut leat čielggadanbarggu mielde earenoamážit boaittobealgiliid astoáiggedoaimma hárjehanvejolašvuođaid dorvvasteamis.
Buriid lihkadeami hárjehanvejolašvuođaid máŋggain sámeguovllu gielddain fállet aktiivvalaš astoáiggedoaibmit. Gielddat ieža fálle molsašuddi ládje lihkadeami hárjehanvejolašvuođaid earenoamážit gielddaguovddážiid ja boaittobealgiliid gaskkas. Astoáigge lihkadeami hárjeheapmi iežas eatnigillii ii fas lean buot gielddain sihkkarastojuvvon gieldda dásis. Lihkadandoaimmat gielddain nappo leat, muhto lihkadandoaibma sámegillii lea uhccán, ja dat lea rašši. Ohcejohka lea Suoma sámeguovllus áidna gielda, mii bastá bálvalit nuoraid sihke suoma- ja sámegillii. Nuoraidbargi Ohcejogas lea guovttegielat, mii nanne mánáid ja nuoraid astoáiggedoaimma hárjeheami iežaset eatnigillii.
Sámeguovllu lihkadeapmi ja lihkadeami hárjeheapmi -čielggadanbarggus kártejuvvojedje sámeguovllu gielddaid lihkadeapmái laktáseaddji resurssat, dárbbut ja vejolašvuođat ja maiddái sámenuoraid oainnut lihkadankultuvrras ja lihkadeami vejolašvuođain. Čielggadanbarggu bohtosiid sáhttá ain atnit ávkin ovdamearkka dihte sámeguovllu lihkadeami ovddideamis dásseárvosaččat ovttasbarggus iešguđet doibmiiguin. Lapin Liikunta rs ollašuhtii čielggadeami Oahpahus- ja kulturministeriija mandáhtain. Sámedikki nuoraidráđđi lei ovttasbargoguoibmi čielggadanbarggus.
Sámeguovllu lihkadeapmi ja lihkadeami hárjeheapmi -čielggadanbarggu almmustahttindilálašvuohta dollojuvvui Anáris kulturguovddáš Sajosis 30.9.2020. Dilálašvuođas gullojuvvojedje sáhkavuorut Oahpahus- ja kulturministeriijas, Lapin Liikuntas, Sámedikkis ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiös LIKES:s (Lihkadeami ja álbmotdearvvašvuođa ovddidanvuođđudus) ja maiddái báikkálaš valáštallanservviin ja organisašuvnnain.
Oahpásmuva Sámeguovllu lihkadeapmi ja lihkadeami hárjeheapmi -čielggadanbargui dás
Lassedieđut:
Sámedikki
nuoraidčálli Elli-Marja Hetta, tlf. 050 382 5179
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
Lapin Liikunta rs
searveovddideaddji Suvi Karusaari, tlf. 040 847 1321
suvi.karusaari(at)lapinliikunta.fi
Oahpásmuva maiddái
Nuoraidráđđi illuda mearrádusas máhcahit Davvi-Lappi eanangoddeláva válmmaštallamii
Nuoraidráđđi illuda Lappi lihtu váldostivrra mearrádusas máhcahit Davvi-Lappi eanangoddeláva 2040 ođđasit válmmaštallamii. Boahttevaš eanangoddelávas váldojuvvojit eret Jiekŋameara ruovdemáđidjii guoski merkejumit.
Nuoraidráđđi jorgalahttá Seta arvedávgesániid sámegielaide
Čuovvovaš buolva arvedávgesápmelaččain oažžu šaddat bajás nu, ahte sii nákcejit muitalit iežaset identitehtas sámegillii.
Sámediggi almmuha ohcanláhkái mearreáigásaš prošeaktabargi doaimma
Prošeaktabargi bargun lea vástidit davviriikkalaš sámenuoraid konferánssa plánemis, lágideamis, dieđiheamis, eará ovdaválmmaštallamiin ja dáhpáhusa loahppa-bargguin. Bargu álgá 14.6.2021 ja joatkášuvvá 27.8.2021 rádjái.
Mo nuoraidbarggus ovddiduvvojit olmmošvuoigatvuođat?
Mo nuoraidbarggus ovddiduvvojit olmmošvuoigatvuođat?
Nuoraidráđđi almmustahttá neahttadeasttaid sámegielain
“Leago seksualitehta oahpis? Maid dieđát seaksadávddaid birra? Teste dieđuidat gárrenávdnasiid birra!”
Dihtosis-mobiilaspeallu davvisámegillii
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija oktasaš Dihtosis – prošeavttas almmustahtto davvisámegielat Buokčal Sámekultuvrii -mobiilaspeallu.
Sámenuoraid gullandilálašvuohta
Hei sámenuorra – muital midjiide, maid sávat luondduriggodatplánemis! Meahciráđđehus ovttasbarggus Sámedikki nuoraidráđiin bovde buot Suoma sámenuoraid 23.2. gáiddusoktavuođa bokte ordnejuvvon gullandilálašvuhtii. Loga lasi:
Dihtosis-doaibma viidána vuolleskuvllaide
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis – prošeakta lea juohkán sámedieđuid ja fállan doaibmanbargobájiid badjeskuvllaide ja maiddái nuppi dási oahppolágádusaide juo guovtte jagi áigge. Dál prošeakta viidána maiddái vuolleskuvllaide!
Nuoraidráđđi almmustahttá dorvvolaš saji rávvagiid
Sámedikki nuoraidráđđi almmustahttá Suomas hállojuvvon sámegielaide ja suomagillii dorvvolaš saji rávvagiid. Rávvagat leat oaivvilduvvon earret eará skuvllaid, servviid, bargobáikkiid ja dáhpáhusaid geavahussii ja daid bokte duddjojuvvo dásseárvosaš doaibma. Nuoraidráđđi vásiha, ahte maiddái sámeservoša siste lea dehálaš duddjot dorvvolaš ja suohtas saji.
Dihtosis – prošeakta ohcá skuvlagalledeaddjiid
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis - prošeavttas fállojit sámetemát skuvlagalledeamit vuolle- ja badjeskuvllaide ja maiddái nuppi dási oahppolágádusaide. Ohcat movttegis badjel 18-jahkásaš sámenuoraid miehtá Suoma skuvlagalledeaddjin bargobájiide, mat ollašuhttojit giđđalohkanbaji 2021 áigge.
Skuvlagalledemiid sáhttá dál diŋgot skuvlajahkái 2020–2021
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akatemia oktasašprošeakta Dihtosis lea skuvlen oktiibuot čieža skuvlagalledeaddji, geaid sáhttá diŋgot skuvllaide muitalit áššáigullevaš dieđuid sápmelašvuođa birra. Galledemiid sáhttá diŋgot 20.10.2020-31.05.2021 gaskasaš áigái.
Gullándilálášvuohta sámenuoraide duohtavuođa- ja soabadankomissáraid válljemiin
Sámedikki nuoraidráđđi ordne sámenuoraide gullandilálašvuođa duohtavuođa- ja soabadankomissáraid válljemiin duo 12.11.2020 dmu 18.00-20.30
Nuoraidráđi gulahallanskuvlejupmi ja čoahkkin
Nuoraidráđi lahtuide lágiduvvui some-váikkuheami ja gulahallama skuvlenbeaivi 19.9.2020 Roavvenjárggas.
Dihtosis-fidnu ohcá skuvlagalledeaddjiid
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akatemiija Dihtosis-fidnu olis fállojuvvojit skuvllaide sámetemát skuvlagalledeamit. Ohcatge dál movttegis badjel 18-jahkásaš sámenuoraid miehtá Suoma skuvlagalledeaddjin lb. 2020-2021 áigge ollašuhtton guossástallamiidda.