Sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat

Sámegielat leat Eurohpa eamiálbmotgielat, mat gullet suomaugralaš giellajovkui. Sámegielat leat nuortamearasuopmelaš gielaid degomat suoma- ja esttegiela gáiddus fuolkegielat. Sámegielat juohkásit nuorta ja oarji giellajoavkkuide. Suomas hupmet golbma sámegiela, davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiela. Davvisámegiella gullá oarji giellajovkui. Dat lea maiddái stuorámus sámegiella ja dan hupmet Suoma lassin Norggas ja Ruoŧas. Anárašgiella ja nuortalašgiella fas gullet sámegielaid nuorta jovkui. Anárašgiela hupmet eanaš dušše Suoma bealde, nuortalašgiela maiddái Ruošša bealde.

Sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat leat lágaid bokte dorvvastuvvon vuođđovuoigatvuođat

  • Sápmelaččaide lea vuođđolágas dorvvastuvvon eamiálbmogin vuoigatvuohta doalahit ja gárgehit iežaset giela ja kultuvrra. Dasa lassin sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođain lea ásahuvvon dárkileappot ovdamearkka dihte sámi giellalágas, vuođđooahpahuslágas, logahatlágas, ovttaveardásašvuođalágas jnv.
  • Suoma čatnet maiddái máŋggat riikkaidgaskasaš soahpamušat, degomat ON máná vuoigatvuođaid soahpamuš ja Eurohpa ráđi julggaštus Álbmotlaš vehádatloguid suodjaleapmái guoski rápmasoahpamuš.

 

Gielalaš vuoigatvuođat sámeguovllus ja sámeguovllu olggobealde

Sámi giellalága ulbmilin lea oasistis dorvvastit vuođđolágas ásahuvvon sámiid vuoigatvuođa doalahit ja gárgehit iežaset giela ja kultuvrra. Sápmelaččas lea vuoigatvuohta iežas áššis dahje áššis, mas son gullojuvvo, geavahit sámi giellalágas logahallojuvvon eiseválddiiguin sámegiela. Praktihkas dát mearkkaša dan ahte sámenuoras lea ovdamearkka dihte vuoigatvuohta dikšut áššiid Kelain sámegillii dahje sámeguovllus fitnat hupmame sámegielat dearvvašvuođadivššáriin.

 

Sámi giellaláhka dorvvasta viiddit gielalaš vuoigatvuođaid sápmelaččaide ja nuppe dáfus geatnegahttá eiseválddiid viidáseappot sámeguovllus go dan olggobealde. Sámeguovllus sápmelaččas lea vuoigatvuohta geavahit sámegiela eiseválddiiguin áššiid divššodettiinis ovdamearkka dihte dearvvašvuođa- dahje sosiálabálvalusain. Sámiid ruovttuguovllu olggobealde vuoigatvuohta geavahit sámegiela lea ráddjejuvvon olbmo iežas áššái dahje áššái, mas son gullojuvvo. Sáhtát ovdamearkka dihte ohcat Kela-ovddu dahje dikšut iežat vearuheapmái guoski ášši Vearrohálddahusa doaibmabáikkis maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde.

Sámegiella skuvllas

Sámeguovllus sámegielat oahppiid oahpahusa ferte addit váldoáššis sámegillii. Oahpahusgiella sáhttá leat sámegiella maiddái eará guovlluin. Buorre ovdamearka das lea Helssega Pasila vuođđoskuvla, gos leat fállagoahtán sámegielat álgooahpahusa vuolleskuvllas.

Sámegielat oahpahusa lassin sámegiela oahpahit sámeguovllus dávjá lagašoahpahussan, muhto sámeguovllu olggobealde gártet ja nuppe dáfus besset geavahit dávjá gáiddusoktavuođaid, mat dahket oahpahusa vejolažžan. Gáiddusoahpahus lea viidánan ovddežis, dasgo Ohcejoga gieldda jođihan ja Sámedikki koordineren Sámegielaid gáiddusoktavuođaid ávkkástalli oahpahuspilohtta álggii jagis 2018. Fitnu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Gáiddusoahpahusa olis lágidit oahpahusa ja seammás kártejit gáiddusoahpahusa buoremus vejolaš ordnenvuogi ja dárbbuid. Fitnu loahpalaš mihttomearrin lea oažžut gáiddusoktavuođa geavahemiin ain eambbo oahppiid sámeoahpahusa ollái ja duddjot ožžojuvvon bohtosiid ja vásáhusaid vuođul eavttuid sámegielaid gáiddusoktavuođaid ávkkástalli oahpahusa stáđásmahttimii riikkaviidosaččat.

 

Vuođđoskuvllaid, ámmátskuvllaid ja logahagaid lassin maiddái máŋggat rávesolbmuidskuvllat lágidit sámegiela kurssaid ja ovdamearkka dihte Sámi oahpahusguovddáš ordne sámegielat lagaš- ja gáiddusoahpahusa rávesolbmuide davvi-, anáraš- ja nuortalašgillii. Juos leat beroštuvvan SOG Anáris ordnen lagašoahpahusas dahje fierbmestuderemis, gávnnat lassedieđuid kurssain ja ohcanáiggiin dáppe. Dasa lassin ainjuo Lappi universitehtas lágiduvvojit duollet dálle sámegiela kurssat.

Eiseválddit galggašedje fállat sámegielat bálvalusaid automáhtalaččat, muhto juos ná ii dáhpáhuva, siđa bálvalusa roahkkadit!

Sámenuoraid geatnegasvuohta ii prinsihpas leat gáibidit sámegielat bálvalusaid, daningo eiseválddit galggašedje fállat daid automáhtalaččat sápmelaččaide. Eiseválddit galggašedje maiddái ieža aktiivvalaččat dieđihit sámegielat bálvalusain. Sáhttá goittotge leahkit nu, ahte sámegielat bálvalusat eai leat beaggán du beljiide, dahje ovdamearkka dihte dearvvašvuođaguovddážis eai fuomáš jearrat, sávašitgo milloseappot sámegielat divššu. Dákkár dilis gánnáha roahkkadit sihtat sámegielat bálvalusa.

 

Čielggademiid (ovdamearkka dihte Sámi giellabaromehter 2016 ) vuođul dihtet almmolaččat, ahte ovdamearkka dihte sámegielat mielladearvvašvuođabálvalusat leat funet oažžun láhkai. Dattetge sámegielat bálvalusa gánnáha sihtat juo árrat, vai sáhttet vejolašvuođaid mielde ordnet sámegielat bargi dahje háhkat dulkka. Davvisámegielat sápmelaččain lea maiddái vejolašvuohta oažžut bálvalusaid rádjeguovlluin Norgga bealde davvisámegillii. Vaikko ii vealttakeahttá nagodivčče sierra gáibidit sámegielat bálvalusaid ja dovddašii iežas ”hástaleaddji áššehažžan”, berre muitit, ahte sámi giellaláhka geatnegahttá eiseválddiid. Sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat leat vuođđovuoigatvuođat. Juos bálvalusat gáibiduvvojit, daid maiddái sávvamis lágidišgohtet ain eanet ja njuovžileappot.

 

Heräsikö kysyttävää?

Saamen kieleen liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä esimerkiksi Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeriin

Ota yhteyttä