Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jotka kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään. Saamen kielet ovat itämerensuomalaisten kielten kuten suomen ja viron etäsukukieliä. Saamen kielet jakautuvat itäiseen ja läntiseen kieliryhmään. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä, pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Pohjoissaame, davvisámegiella, kuuluu läntiseen kieliryhmään. Se on myös suurin saamen kielistä ja sitä puhutaan Suomen lisäksi Norjassa ja Ruotsissa. Inarinsaame (anarâškielâ) ja koltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll) puolestaan kuuluvat saamen kielten itäiseen ryhmään. Inarinsaamea puhutaan pääasiassa vain Suomen puolella, koltansaamea myös lisäksi Venäjän puolella.
Saamelaisten kielelliset oikeudet ovat laeilla turvattuja perusoikeuksia
- Saamelaisille on perustuslaissa turvattu alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja edistää kieltään ja kulttuuriaan. Lisäksi saamelaisten kielellisistä oikeuksista on tarkempaa sääntelyä esimerkiksi saamen kielilaissa, perusopetuslaissa, lukiolaissa, yhdenvertaisuuslaissa jne.
- Suomea sitovat myös useat kansainväliset sopimukset, kuten YK:n lasten oikeuksien sopimus, YK:n alkuperäiskansajulistus ja Euroopan neuvoston Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva
Kielelliset oikeudet saamelaisalueella ja saamelaisalueen ulkopuolella
Saamen kielilain tarkoituksena on osaltaan turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisella on oikeus omassa asiassaan tai asiassa, jossa häntä kuullaan, käyttää saamen kielilaissa luetelluissa viranomaisissa saamen kieltä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saamelaisnuorella on oikeus esimerkiksi asioida Kelan kanssa saameksi tai saamelaisalueella käydä saamenkielisen terveydenhoitajan juttusilla.
Saamen kielilaki takaa laajemmat kielelliset oikeudet saamelaisille ja toisaalta velvoittaa viranomaisia laajemmin saamelaisalueella kuin mitä sen ulkopuolella. Saamelaisalueella saamelaisella on oikeus käyttää viranomaisessa asioidessaan saamen kieltä esimerkiksi terveydenhuolto- tai sosiaalipalveluissa. Kotiseutualueen ulkopuolella oikeus käyttää saamen kieltä on rajattu henkilön omaan asiaan tai asiaan, jossa häntä kuullaan. Voit esimerkiksi hakea Kela etuutta tai asioida omaa verotusta koskevassa asiassa Verohallinnon toimipisteessä myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
Saamen kieli koulussa
Saamelaisalueella saamenkielisten oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä. Myös muualla kuin saamelaisalueella opetuskieli voi olla saame. Hyvänä esimerkkinä tästä on Helsingin Pasilan peruskoulu, jossa on alettu tarjota saamenkielistä opetusta alakoulussa.
Saamenkielisen opetuksen lisäksi saamen kieltä opetetaan saamelaisalueella usein lähiopetuksena, mutta saamelaisalueen ulkopuolella joudutaan ja toisaalta päästään käyttämään usein etäyhteyksien mahdollistamaa opetusta. Etäopetus on laajentunut entisestään sillä Utsjoen kunnan johtama ja Saamelaiskäräjien koordinoima Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävä opetuspilotti alkoi vuonna 2018. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Etäopetushankkeen puitteissa järjestetään petusta ja samalla kartoitetaan etäopetuksen parasta mahdollista järjestämistapaa ja tarvetta. Hankkeen lopullisena päämääränä on saattaa yhä useampi saamelaistaustainen oppilas saamen opetuksen piiriin etäyhteyksiä käyttäen sekä luoda saatujen tulosten ja kokemusten kautta edellytykset saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen vakinaistamiselle valtakunnallisesti.
Peruskoulujen, ammattikoulujen ja lukioiden lisäksi myös monet kansalaisopistot järjestävät saamen kielen kursseja ja esimerkiksi Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää saamenkielistä lähi- ja etäopetusta aikuisille pohjois-, inarin- ja koltansaameksi. Mikäli olet kiinnostunut SAKK:n Inarissa järjestettävästä lähiopetuksesta tai verkko-opiskelusta, löydät lisätietoja kursseista ja hakuajoista täältä. Lisäksi ainakin Lapin yliopistossa järjesetään aika ajoin saamen kielen kursseja.
Viranomaisen tulisi tarjota saamenkielistä palvelua oma-aloitteisesti, mutta jos ei niin tapahdu, pyydä palvelua rohkeasti itse!
Saamelaisnuoren velvollisuus ei periaatteessa ole vaatia saamenkielisiä palveluita, sillä viranomaisten tulisi tarjota niitä oma-aloitteisesti saamelaisille. Viranomaisten tulisi myös itse aktiivisesti tiedottaa saamenkielisistä palveluista. Voi kuitenkin olla, ettei tieto saamenkielisestä palvelusta ole kantautunut korviisi, tai esimerkiksi terveyskeskuksessa ei huomata kysyä, toivoisitko mieluummin saamenkielistä hoitoa. Tällaisessa tilanteessa kannattaa rohkeasti pyytää saamenkielistä palvelua.
Selvitysten (esimerkiksi Saamebarometri 2016 ) perusteella on yleisessä tiedossa, että esimerkiksi saamenkielisiä mielenterveyspalveluita on hyvin huonosti saatavilla. Silti saamenkielistä palvelua on hyvä pyytää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta saamenkielinen työntekijä voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää tai hankkia tulkki. Pohjoissaamenkielisillä saamelaisilla on myös mahdollisuus saada palveluita raja-alueilla Norjan puolelta pohjoissaameksi. Vaikka ei välttämättä jaksaisikaan erikseen vaatia saamenkielisiä palveluita ja tuntisi olevansa “vaikea asiakas” täytyy muistaa, että Saamen kielilaki velvoittaa viranomaisia. Saamelaisten kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia. Mikäli palveluita vaaditaan, niitä myös toivon mukaan aletaan järjestää entistä paremmin ja sujuvammin.
Heräsikö kysyttävää?
Saamen kieleen liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä esimerkiksi Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeriin