Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöt: Saamelaiskäräjälaki on uudistettava nyt
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto, Demarinuoret, Kokoomusnuoret, Vihreät nuoret, Vasemmistonuoret, RKP-nuoret, KD Nuoret ja Liike Nyt Nuoret vaativat saamelaiskäräjälain uudistamista YK:n ihmisoikeuskomitean velvoitteen mukaisesti.
Ihmisoikeuskoulutus saamelaisnuorille
Ihmisoikeuskoulutus saamelaisnuorille 24.11., aiheena sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja sateenkaarisaamelaisuus.
Turvallisen tilan ohjeistus
Nuorisoneuvoston turvallisen tilan ohjeistus on muun muassa koulujen, järjestöjen, työpaikkojen ja tapahtumien käytettäväksi ja niillä luodaan tasa-arvoista toimintaa. Kaikille turvallisen ja mukavan tilan luominen on tärkeää myös saamelaisyhteisön sisällä.
Ajankohtaista
Tieto- ja neuvontasivusto
Sivusto on suunnattu Sinulle, saamelaisnuori, asuitpa missä päin maailmaa tahansa! Haluamme, että löydät täältä TIETOA sinua askarruttavista kysymyksistä, erityisesti sellaisista, jotka liittyvät saamelaisuuteen. Haluamme NEUVOA, jos haluat huolesi tai kysymyksesi kanssamme jakaa. Lisäksi haluamme juuri Sinut mukaan kehittämään sivuja, jakamaan omaa arkeasi tai muuten vain chättäilemään yhdessä muiden nuorten kanssa.
Tutustu jäseniin
Anette Kosonen
Anette Kosonen on Kutturasta lähtöisin oleva opiskelija. Hän asuu nykyään Vuotsossa ja opiskelee käsitöitä SAKK:issa, jossa opintoja on vielä vuosi jäljellä. Nuorisoneuvoston työssä häntä movitoi työskenteleminen saamelaisnuorten kanssa sekä se, että asioihin pääsee vaikuttamaan monipuolisesti.
Anni-Sofia Niittyvuopio
Sofe Hánsa Sampo Ánne-Sofe eli Anni-Sofia Niittyvuopio toimii nuorisoneuvoston puheenjohtajana ensimmäistä vuottaan. Hän asuu Karigasniemellä ja opiskelee poronhoitoa oppisopimuksella tehden samalla taloushallinnon töitä. Ennen nuorisovaltuustoon liittymistään hän on ollut Suomen saamelaisnuorten hallituksessa kuuden vuoden ajan sekä ollut aktiivisesti Vasemmistoliiton toiminnassa mukana. Hän haluaa osallistua poliittisten päätöksien tekemiseen nuorisovaltuuston kautta, sillä siinä yhdistyy olennainen ruohonjuuritason toiminta muun muassa tapaamisiin virkamiesten kanssa.
Ante Tenoranta
Ante Tenoranta on kotoisin Karigasniemeltä ja opiskelee Utsjoen saamelaislukiossa. Tenoranta halusi mukaan nuorisoneuvostoon, sillä hänellä on kiinnostusta olla mukana vaikuttamassa saamelaisalueen nuorten hyvinvointiin. Tässä hän kokee saamenkielisen vapaa-ajan toiminnan monipuolistamisen olennaiseksi asiaksi.
Hánsa Pieski
Utsjokelainen Hánsa Ravna-Pieski on toivottavasti valmistumassa ylioppilaaksi Utsjokisuun saamelaislukiosta keväällä 2021. Juuri nyt Hánsa on uupunut kirjoituksista ja koittaa ottaa vähän rennosti. Vapaa-aikana hän viihtyy salilla ja ystävien parissa. Myös kalastus kuuluu jokseenkin Pieskin mielenkiinnonkohteisiin. Teno on tärkeä hänelle ja hänen läheisilleen. Pieski haluaa lisätä paikallisten kalastusoikeuksia. Pieski on nuorisoneuvostossa nyt ensimmäistä kauttaan asiantuntijajäsenenä.
Harri Aslak Jomppanen
Harri Aslak Jomppanen on kotoisin Lemmenjoelta. Hän on poromies ja käynyt Toivoniemen poronhoitolinjan. Hän on nyt ensimmäistä kauttaan nuorisoneuvostossa, johon osallistumista hänen ystävänsä alun perin suosittelivat. Poromiehen ammatin turvaaminen motivoi Jomppasta nuorisoneuvoston työssä ja kokoukset saa hyvin sovitettua yhteen porohommien kanssa. Nuorisoneuvostossa kuulee toisten nuorten sekä virkamiesten näkökulmia tärkeisiin asioihin päästen samalla kertomaan myös muille omiaan.
Helmi Ljetoff
Helmi Ljetoff on kotoisin Inarin Sevettijärveltä, mutta asuu nykyään Vantaalla. Hän opiskelee Tikkurilan lukiossa IB-linjalla. Ljetoff on kiinnostunut yhteiskunnallisen vaikuttamisen monista muodoista sekä esimerkiksi elokuvista ja ruoanlaitosta. Hän halusi mukaan nuorisoneuvostoon, koska se on hieno mahdollisuus oppia lisää sekä päästä itse mukaan vaikuttamaan saamelaisnuorten asioihin. Työssä tutustuu samalla myös muihin nuorisoneuvoston jäseniin.
Jussa Seurujärvi
Jussa Seurujärvi on kotoisin Partakosta, missä hän asuu myös paraikaa. Hän on käynyt koulua inarinsaamenkielisellä luokalla Inarissa ja opiskellut Kaamasessa porotalouden linjalla. Hän on poromies Muddusjärven paliskunnassa. Seurujärvi on nuorisoneuvostossa nyt neljättä kauttaan. Seurujärvi kokee, että nuorisoneuvostossa käsitellään hyvin tärkeitä asioita ja hän haluaa olla mukana vaikuttamassa. Nuorisoneuvoston kansainväliset yhteydet, kuten YK:n vierailu Sveitsissä, ja muut verkostot tuovat lisäksi arvokkaan ulottuvuuden työhön.
Juuso Valle
Juuso Valle asuu pääosin Karigasniemellä ja osaksi Ivalossa, missä hän käy lukiota. Lukio-opintojen rinnalla hän suorittaa luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa Toivoniemessä. Valmistuminen koittaa vuonna 2021, minkä jälkeen Valle suuntaa mahdollisesti porotalousalalle. Vapaa-aika kuluu pitkälti porohommissa aina syksystä kevääseen. Valle päätti lähteä Nuorisoneuvostoon keskusteltuaan asiasta pitkään tuttunsa kanssa, joka oli suositellut työtä hänelle. Nuorisoneuvostossa pääsee tutustumaan politiikkaan sekä uusiin ihmisiin. Samalla se tarjoaa näköalan siihen, miten yhteiskunta pyörii. Asioihin vaikuttaminen on aina plussaa: muutoksia ei tule ellei asioille tee jotain.
Lassi-Olavi Mäkinen
Lassi-Olavi Mäkinen on kotoisin Ivalosta. Hän valmistui ylioppilaaksi Ivalon lukiosta, mutta suunnitelmissa on hioa vielä arvosanoja ja kirjoittaa uusia aineita syksyn aikana. Hänen tavoitteenaan on päästä Tampereen yliopistoon opiskelemaan valtio-oppia politiikan tutkimuksen ohjelmaan. Kiinnostus politiikkaan synnytti kipinän liittyä nuorisoneuvostoon. Mäkinen on toiminut neuvostossa aiemmin asiantuntijajäsenenä. Hän katsoo tulevaan kauteen avoimin mielin ja odottaa innolla tapaavansa jälleen muita jäseniä.
Maria Mäkinen
Maria Mäkinen on kotoisin Jyväskylästä, jossa hän on asunut koko ikänsä. Sen vuoksi hän on kiinnostunut saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisnuorten asioista. Mäkinen on nyt kolmatta kauttaan nuorisoneuvostossa. Alunperin hänet innosti mukaan kiinnostus tavata muita saamelaisnuoria ja vaikuttaa asioihin yhdessä.
Marianne Ketola
Marianne Ketola asuu Karesuvannossa, missä hän on elänyt koko ikänsä. Hän opiskelee Norjassa Sámi allaskuvlassa journalismia. Poronhoito on todella tärkeää Ketolalle ja se on iso osa hänen elämäänsä. Saamen kieli on toinen innoittaja Ketolan työssä. Hän on huolissaan saamen kielen elinvoimaisuudesta ja Ketola tahtookin edistää kieltä ja kannustaa myös muita nuoria siihen. Toista kauttaan nuorisoneuvostossa työskentelevää Ketolaa inspiroi nähdä asioiden alkavan muuttua. Hän muistuttaa, että nuorten mielipiteillä on väliä: heillä on viisaita ajatuksia ja on tärkeää kuunnella, miten nuoret asiat näkevät.
Mira Pohjanrinne
Pohjanrinne on kotoisin Karigasniemestä. Hän asuu nykyään Helsingissä, missä opiskelee poliittista historiaa valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Tulevaisuudessa hän haluaa toimia konfliktinratkaisun parissa. Hän pitää matkustelusta ja erilaisiin kulttuureihin tutustumisesta. Pohjanrinne lähti mukaan nuorisoneuvostoon, sillä työskentely saamelaisasioiden parissa kiinnostaa häntä.
Reetta Tornensis
Reetta Tornensis on opiskellut Oulun yliopistossa Giellagas-instituutissa saamelaista kulttuuria. Hän on työskennellyt Tromssassa Pohjois-Norjan taidemuseossa. Reetta on aloittanut pehmeiden käsitöiden opinnot Jokkmokissa Samernas utbildningscentrumissa. Häntä kiinnostaa erityisesti duodji, museoiden kehittäminen ja sekä käsitöiden merkittävyyden esiintuominen. Tornensis näkee nuorisoneuvoston hyvänä tilana vaikuttaa saamelaisnuorten asioihin, ja koulutuksensa myötä hänellä on hyvä pohja toimia nuorisoneuvostossa.
Riku Laiti
Riku Laiti opiskelee matematiikkaa Oulun Yliopistossa viidettä vuottaan. Hän suuntaa tulevaisuudessa matemaattisten tieteiden aineenopettajaksi. Hän nauttii työstään nuorisoneuvostossa etenkin siellä avautuvien uusien näkökulmien ansiosta.
Sunna Siilasjoki
Ergona Duommá Ándde Duommá Sunna Siilasjoki asuu Karesuvannossa. Hän opiskelee sähköasentajaksi ja aikoo tulevaisuudessa jatkaa poronhoitoa. Häntä kiinnostaa poronhoidon lisäksi luonto, saamenkieli ja duodji. Vaikutusmahdollisuudet nuorten asioihin motivoivat häntä nuorisoneuvoston työssä. Myös erilaiset projektit, missä nuorisoneuvosto on mukana, innosti mukaan toimintaan.
Sinun yhteisö - sinun äänesi
Vaikuttamisen eri muodot –paneelikeskustelun tallenne
Paneelissa käydään läpi saamelaista vaikuttamista ja erilaisia polkuja vaikuttamiseen. Skábmagovat nuortenpäivän paneelikeskustelu on tekstitetty suomen kielelle. Paneelin kielinä pohjoissaame ja koltansaame.
Olen Lumi, luistelija Helsingistä ja juureni ovat Vuotsossa.
Olen Lumi Hetta ja olen 18-vuotias saamelaisnuori. Olen syntynyt Helsingissä ja viettänyt koko elämäni täällä. Juureni löytyvät Sodankylän Vuotsosta.
Nuorisoneuvoston koronakevät
Aloittaessani nuorisoneuvoston puheenjohtajana en osannut kuvitella kevään olevan tällainen. Nuorisoneuvoston uusiin jäseniin, projekteihin, yhteistyökumppaneihin ja muihin tehtäviin on joutunut tutustumaan etänä. Nuorisoneuvosto jäsenet eivät ole vielä kertaakaan tavannut kasvokkain, mutta toivottavasti siihen saadaan muutos seuraavien kuukausien aikana.
Mun oahpahan sámegiela, mie opetan pohjoissaamea!
Heips! Mie olen Britt-Inger, 20 vuotias Enontekiöltä ja tässä on minun toinen Nuorisoneuvoston video. Tosiaan tässä videossa opetellaan pohjoissaamen alkeita ja tästä tulee olemaan ihan oma videosarja, joka ilmestyy aina kerran kuukaudessa. Toivon että innostaisin tällä videosarjalla ihmisiä opettelemaan saamenkieltä ja kiinnostumaan meidän kulttuurista. Video on suunnattu siis aivan kaikille ihmisille tilanteesta riippuen, saamenkielestä ja sen opettelusta kiinnostuneille. Tervetuloa mukaan!
Mun oahpahan sámegiela, mie opetan pohjoissaamea!
Mun oahpahan sámegiela, mie opetan pohjoissaamea!
Heips! Mie olen Britt-Inger, 20 vuotias Enontekiöltä ja tässä on minun neljäs Nuorisoneuvoston video. Tosiaan tässä videosarjassa opetellaan saamenkielen alkeita jonka myötä toivoisinkin innostavani näillä videoilla ihmisiä opettelemaan saamenkieltä ja kiinnostumaan meidän kulttuurista. Video on suunnattu siis aivan kaikille ihmisille tilanteesta riippuen, saamenkielestä ja sen opettelusta kiinnostuneille. Tämä video on nyt videosarjan viimeinen osa ja samalla minun viimeinen video ainakin tällä hetkellä tänne kanavalle. Kiitos että olette katsoneet videoitani!
Saamelaislasten ja -nuorten osallisuus
Sosiaali- ja terveysministeri julkaisee lapsistrategian, jonka tarkoituksena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta.
SAAMELAISUUS ELÄÄ ETELÄSSÄKIN
Dihtosis-hanke on Nuorten Akatemian ja Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston yhteishanke, jolla pyritään lisäämään ensisijaisesti yläasteikäisten nuorten tietoisuutta saamelaisuudesta erilaisten työpajojen ja tehtävien kautta. Mira Pohjanrinne, 22, on Helsingissä asuva karigasniemeläinen saamelainen, joka nauttii suuresti työpajojen vetämisestä, vaikka kohtaakin välillä hankaluuksia oman saamelaisuutensa kanssa.
Ja eikun leipomaan!
Nuorisoneuvoston De-hankkeessa järjestettiin saamenkielistä nuorten vapaa-ajan toimintaa. Inarissa ja Sevettijärvellä järjestetyissä saamenkielisissä nuorten illoissa leivoimme herkullisia muffinsseja. Muffinssien resepti käännettiin pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi. Ja sitten leipomaan!!!!
Saamen kielten kielilähettiläät innostavat puhumaan saamea
Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Jokainen kielilähettiläistä on kuvannut pienen videon, joissa he kertovat omasta yhteydestään saamen kieleen.
Säämast muin - Sáámást muin - Sámás muinna
Saamelaiskäräjät on nimittänyt saamen kielten esilletuomiseksi neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä.
Sámás muinna Sáámást muin Säämast muin
Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä.
Saamen kielten kielilähettiläät innostavat puhumaan saamea- Teija Kaartokallio
Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Jokainen kielilähettiläistä on kuvannut pienen videon, joissa he kertovat omasta yhteydestään saamen kieleen.
Saamen kielten kielilähettiläät innostavat puhumaan saamea- Sáárá Seipiharju
Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Jokainen kielilähettiläistä on kuvannut pienen videon, joissa he kertovat omasta yhteydestään saamen kieleen.
Saamen kielten kielilähettiläät innostavat puhumaan saamea- Teemu Titola
Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Jokainen kielilähettiläistä on kuvannut pienen videon, joissa he kertovat omasta yhteydestään saamen kieleen.