Sateenkaaren värisen Saamen lipun alle kokoonnutaan kesäisin puolustamaan ja juhlistamaan yhdenvertaisuutta sekä oikeutta rakastaa. Mutta mitä tapahtuman taustalla on, entä kuinka lähteä mukaan toimintaan? Näihin vastaa sateenkaarisaamelainen Anne Olli. Lue myös vinkit tapahtumajärjestämiseen!
Sápmi Pride
- 2024 Båddådjo/Bodø
- 2023 Hetta
- 2022 Sápmi Pride on tour Riddu Riđđu festivaaleilla Olmmáivággissa, Márkomeannu festivaaleilla Gállogieddissä ja päätapahtuma Saamelaisten konferenssissa 13.8.2022 Jällivaarassa
- 2021 Utsjoki
- 2020 –
- 2019 Trondheim
- 2018 Östersund
- 2017 Inari
- 2016 Kautokeino
- 2015 Karasjoki
- Ensimmäinen kerta 2014 Kiiruna
Inari Pride järjestettiin ensimmäistä kertaa heinäkuussa 2022.
Sápmi Pride 2024
Båddådjo/Bodø, 11-13.10.2024
Inarin kirkonkylällä liehui kesällä 2017 Saamenliput ja sateenkaariliput lomittain, kun sateenkaarisaamelainen Anne Olli järjesti Suomen puolen ensimmäisen Sápmi Priden. Tapahtuman pääjärjestäjäksi hän päätyi sattumalta ja melkeinpä vahingossa. “En mitenkään halunnut järjestää sitä,” nauraa Olli. “Olin Sápmi Pridessa Kautokeinossa 2016 ja oli tosi ihanaa olla siellä, vaikka en tuntenut oikein ketään silloin. Kautokeino oli eka Pride mihin pääsin itsekin mukaan. Olin kuullut jo ekan Sápmi Priden aikaan, että tämmönen tapahtuma on olemassa. Silloin en löytänyt vielä mukaan eikä ollu mahdollisuuksia matkustaa,” taustoittaa Olli.
Jo vuoden 2016 Sápmi Priden oli tarkoitus olla Suomen puolella, mutta se siirtyi protestina Norjan puolelle Kautokeinoon. Siellä seurakunta oli vastikään kieltänyt saman sukupuolen väliset avioliitot. “Olin odottanut kuin kuuta nousevaa, että Sápmi Pride tulee Suomen puolelle. Peruuntuminen harmitti ja halusin omalta osaltani olla varmistamassa, että se tulee varmasti Inariin. Kautokeinon jälkeen laitoin viestiä yhdelle järjestäjistä, että haluan olla vähän auttamassa tapahtumassa,” Olli selvittää. Kautokeinon Sápmi Pridessa perustettu sateenkaarisaamelaisyhdistys hajosi ja tilalle perustettiin uusi järjestö, missä Olli oli ainoa Suomen puolen jäsen. Hänestä tuli luontevasti Suomen puolen tapahtuman päävastuuhenkilö ja monen mutkan kautta pienimuotoinen auttaminen vaihtuikin tapahtuman vetovastuuseen.
Juttuun haastateltiin Anne Ollia, Ville Ristena Pirkko Annea joka on:
- sateenkaarisaamelainen
- opettaja, opiskelija ja aktivisti, joka asuu Inarissa
Sarjavinkki: Heartstopper
Kuva: Jonne Sippola
Toimivaa yhteistyötä rajoista välittämättä
Rahoitusta ja järjestelytukea tuli lopulta luvattua vähemmän ja Olli järjesti Inarin Sápmi Priden minimibudjetilla vain muutamien henkilöiden tuella. “Mukaan tuli Timimie Märak, joka on tosi kovaääninen näissä sateenkaarisaameaissasiassa. Hän teki paljon kanssani yhdessä Priden eteen,” kiittelee Olli. Lisäksi yhdistykset kuten Suomen Saamelaisnuoret ry auttoivat paljon käytännön järjestelyissä. Tapahtumista muun muassa Riddu Riđđu tuki Inarin kaksipäiväisen Priden järjestämistä.
Tapahtuma onnistui lopulta hyvin stressistä huolimatta. “Tuli ihan kiva Pride, mutta se oli myös järjettömän stressaava kokemus. Opin, että kannattaa selvittää keiden kanssa on tekemisissä. Monet asiat olisivat menneet erilailla, jos olisi ollut tietoisempi asioista ja tiennyt keihin voi luottaa. Olin tuolloin ainut Suomen puolelta, joka oli jossain määrin aktiivinen Sápmi Pridessa. Nyt tilanne on onneksi parempi ja Inarin Sápmi Priden jälkeen enemmän ihmisiä aktivoitui,” Olli iloitsee.
Nykyään myös verkostot Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä ovat paremmat mitä aiemmin. Toimiva yhteistyö niin aktivistien kuin yhdistysten välillä on kullanarvoista, sillä eri valtioiden sisällä toimiminen luo haasteensa esimerkiksi rahoituksen hakemiselle ja yhdistysten rekisteröimiselle.
Ihan normaali asia
Palaute tapahtumasta oli pääosin positiivista. “Lähellä tapahtumaa tosin vaihdettiin vielä päivämäärää, koska saamelaisfestivaalit oli peräkkäin ja mietittiin tuleeko kukaan Inariin ennen Ijahis Idjaa. Osa sitten oli närkästyneitä kun muutimme päivämäärää lähellä tapahtumaa. Otin vähäsen itseeni siitä vaikka samalla minua ei kiinnostanut pätkän vertaa, sillä yksikään valittajista ei ollut saamelainen, eikä varsinkaan sateenkaarisaamelainen. ‘Sori mutta tätä tapahtumaa ei järjestetty sua varten’”, sanailee Olli. Hän tunnustautuu perfektionistiksi ja täydellisyydentavoittelusta joutui tosissaan luopumaan tapahtumajärjestämisen timmellyksessä. “Jos olet tapahtumajärjestäjä niin ei ole kivaa ainakaan kokoaikaa. Kulkue oli kuitenkin tosi siisti ja marssijoita oli monta. Nautin siitä, vaikka tuli kyllä pari romahdustakin tapahtuman aikana,” muistelee Olli.
Sápmi Priden aikaan Inari ei ollut vielä Ollin kotikylä, vaan hän asui viidettä vuotta Oulussa, johon oli muuttanut Ivalosta. Inari oli toki jo tuolloin tuttu paikka ja siellä oli helpompi hengittää. Kaapissa olemisesta ei kuitenkaan ollut kyse. “Teininä tutkiskelin itseäni ja laitoin itseni biseksuaalilokeroon. Samalla tein päätöksen, ettei minun tarvitse tehdä ulostuloa sen kanssa vaan se on ihan normaali asia. Jos joku kysyy niin vastaan ihan rehellisesti,” kertoo Olli. Pitkäaikaiset parisuhteet miesten kanssa tekivät Ollistä kuitenkin monen silmissä näennäisesti heteron ja hetero-oletus istui tiukassa. “Kaverit tiesivät toki, mutta sukulaiset eivät ajatelleetkaan, että voisin olla muuta kuin hetero. Tulin siinä mielessä kaapista järjestämällä Priden,” tuumaa nykyään panseksuaaliksi identifioituva Olli.
-
Inari Pridesta kommentti
”Sápmi Pride toimi Inari Pridelle hyvänä esimerkkinä siinä, miten täällä pohjoisessakin tarvitaan lisää tapahtumia, erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Viime vuonna 2022 halusimme Inari Priden Inariin, kun ihan Pohjois-Suomessa ei ollut Pride-tapahtumaa. Nyt vuonna 2023 myös Sápmi Pride on Suomen puolella, ja on hyvä, että näitä tapahtumia järjestetään useampia. -”
Inarin Nuorisovaltuuston jäsen Hilda Musta
Sápmi Pride ja Inari Pride ovat omat erilliset tapahtumansa eri ajankohtina. Molempiin kerkeää hyvin osallistumaan saman kesän aikana!
Sápmi Pride kiertueella ja kotikylällä
Välivuosien jälkeen Sápmi Pride juhlistaa yhdenvertaisuutta useassa tapahtumassa. Vuoden 2022 Sápmi Pride järjestettiin Riddu Riđđun ja Márkomeannun yhteydessä Sápmi Pride on Tourina, minkä lisäksi itse päätapahtuma järjestettiin Jällivaarassa. Siellä pidettiin myös saamelaiskonferenssi samaan aikaan. Saamelaiskonferenssi on saamelaisneuvoston ylin päättävä elin ja se kokoontuu neljän vuoden välein.
Jällivaaran Pridessa Ollilla oli taustatoimijan rooli, mutta heinäkuussa 2022 kotikylän toiseen koskaan järjestettyyn Prideen eli Inari Prideen hän lähti mukaan ohjelmanumerolla. Siellä Olli järjesti laavukeskustelun, jossa hän kertoi millaista on ollut kasvaa sateenkaarisaamelaisena Ivalossa ja millaista työtä on tehnyt sateenkaariasioitten parissa. Tilaisuudessa sai kysyä kysymyksiä sekä saameksi että suomeksi.
Olli toivoo, että nuorten ideoimasta Inari Pridesta tulisi vuosittainen juttu. Silloin järjestämistä opittaisiin yhdessä ja siihen saataisiin varmuutta. Ollilla on myös muita tulevaisuuden toiveita. “10 vuoden päästä toivon, että paljon ollaan menty eteenpäin translain kanssa. Tai siis todella kovasti toivon, että siihen päästäisiin jo tämän hallituskauden aikana, mutta huonolta näyttää,” Olli toteaa. Hän on harkitsevainen optimismissaan, sillä on nähnyt vihapuheen on nostavan päätään. Media ja sosiaalinen media voivat olla ankaria paikkoja, sillä ne sisältävät syrjiviä rakenteita seksuaali- ja varsinkin sukupuolivähemmistöjä kohtaan.
-
Sápmi Pride:
- järjestetään aina eri puolella valtioiden rajaa
- päävastuu ei ole samojen järjestäjien ja ihmisten harteilla
- tavoitteena on kiertävä järjestäminen:
myös muissa maissa asuvat osallistuvat ja auttavat järjestämisessä miten pystyvät
- tavoitteena on kiertävä järjestäminen:
Eri toimijat järjestävät tapahtumaa yhdessä, vastuualueena esim. äänentoisto, ruokapuoli yms.
- ytimessä verkostointi, yhteydenluominen ja – ylläpitäminen sekä uusien ihmisten saavuttaminen ja osallistaminen
- kukaan ei omista Sápmi Pridea: luota juttuun ja järjestä itsekin!
- ohjelmassa mm. paneelikeskusteluja
Vihapuheen varjo ei kuitenkaan estä Ollia tuomasta epäkohtia esiin ja hän nostaakin tapetille perheenperustamiseen liittyvät oikeudet. “Aika vähän on vielä ollut keskustelua perhe-ja suhdeasioista, vaikka äitiyslaki on kyllä uudistettu ja nykyään on helpompi perustaa perhe sateenkaari-ihmisenä. Vielä on silti monella saralla työtä tehtävänä,” huomauttaa Olli.
Keskustelu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista ajautuu helposti vastakkainasetteluun ja whataboutismiin eli kärjistettyyn ajattelutapaan ’koska tuolla on noin huonosti niin meillä ei voi olla huonostI’. “Voidaan samanaikaisesti miettiä, että siellä on asiat huonosti mutta myös nähdä että meilläkin on asioita korjattavana. Ne eivät sulje toisiaan pois,” Olli muistuttaa.
-
Annen vinkit tapahtumajärjestämiseen:
- Sitoudu, mutta älä jää yksin. Opettele delegoimaan ja kysy apua ja neuvoja matalalla kynnyksellä.
- Aloita suunnittelu niin hyvissä ajoin kuin mahdollista. Rahoitushakemukset pitää jättää hyvissä ajoin, joten jonkinlainen alustava ajatus ja budjetti tapahtumasta on tärkeää tehdä heti alkumetreillä.
- Kierrä muiden tapahtumissa ja tutustu ihmisiin – verkostot tulevat myöhemmin todella tärkeiksi.
- Muodosta työryhmä, joka jakaa vastuun tapahtuman eri osista.
- Kysy eri yhdistyksiltä, haluavatko he olla tapahtumassa mukana jollain tavalla esimerkiksi järjestämällä ohjelmaa.
- Älä uuvuta itseäsi – joskus voi olla tarpeeksi, että tapahtumalla on paikka ja päivämäärä.
Priden historia
Stonewallin mellakat 1969
Poliisin mielivaltaisuuteen ja toistuviin sattumanvaraisiin ja väkivaltaisiin ratsioihin kyllästynyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhteisö vastusti poliisin toimintaa yökerho Stonewall Inn’in edustalla New Yorkissa vuonna 1969. Tapahtuma tunnetaan Stonewallin mellakkoina. Väkijoukko nousi kapinaan, jossa sortamista ylläpitänyt ja toteuttanut virkavalta jäi alakynteen. Tämä oli ensimmäisiä osoituksia joukkovoimasta, jolla ajaa lgbtq+ oikeuksia.
Pride-kulkueita järjestetään maailmanlaajuisesti. Kesäkuu on yleisesti juhlittu Pride-kuukausi.
Pride nostaa esiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia, jotka koskettavat myös vähemmistöihin kuulumattomia, ja edistää näin tasavertaista yhteiskuntaa.
Seksuaali— ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet Suomessa:
– Suomessa homoseksuaaliset teot dekriminalisoitiin vuonna 1971. Teoista rankaiseva laki oli säädetty vuonna 1894
-> Tautiluokituksesta homoseksuaalisuus poistettiin vuonna 1981
– Sukupuolen vahvistaminen edellyttää todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä, mistä mm. Euroopan neuvosto on antanut huomautuksia. Translain uudistus tähtää lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksen poistamiseen ja mahdollisuuteen sukupuolen vahvistamiselle alle 18-vuotiaana.
Lähde: https://seta.fi/ihmisoikeudet/sateenkaarihistoria-suomessa/
-
Sápmi Pride netissä
Kotisivut: www.garmeres.com/se/ruoktot
Instagram: www.instagram.com/sapmipride
Facebook: www.facebook.com/sapmipride
Teksti: Heli Valkama
Kuvat: Ville-Riiko Fofonoff