Anára girkosiiddas libardedje geasset 2017 Sámi leavggat ja arvedávgeleavggat nubbi nuppi bálddas, go arvedávgesápmelaš Anne Olli lágidii Suoma beale vuosttaš Sámi Pride. Dáhpáhusa váldolágideaddjin son gárttai soaittáhagas ja goasii vahágis. “In álgage háliidan lágidit dan,” čaibmá Olli. “Ledjen Sámi Prides Guovdageainnus 2016 ja lei hui somá leat doppe, vaikke in dovdan jur geange dalle. Guovdageaidnu lei vuosttamuš Pride, masa bessen iešge mielde. Ledjen gullan juo vuosttamuš Sámi Pride áigge, ahte dákkár dáhpáhus lea leahkimin. Dalle in gávdnan vel mielde, eaige lean vejolašvuođat mátkkoštit,” Olli čilge duogášdieđuid.

Juo jagis 2016 Sápmi Pride galggai leat Suoma bealde, muhto dat sirdašuvai proteastan Norgga beallái Guovdageidnui. Doppe searvegoddi lei aiddobáliid gieldán seammá sohkabeallái gullevaš olbmuid gaskasaš náittoslihtuid. “Ledjen vuordán nu sakka, ahte Sápmi Pride boahtá Suoma beallái. Go šluhttejuvvui, de dat eardudii ja háliidin iežan oasil sihkkarastit, ahte dat sihkkarit boahtá Anárii. Guovdageainnu maŋŋá sáddestin teakstasáni ovtta lágideaddjái, ahte háliidan leat veahkehastimin dáhpáhusa lágideamis,” Olli čilge. Guovdageainnu Sápmi Prides vuođđuduvvon arvedávgesámesearvi bieđganii ja dan sadjái vuođđuduvvui ođđa organisašuvdna, mas Olli lei áidna lahttu Suoma bealde. Son šattai lunddolaččat Suoma beale dáhpáhusa váldoovddasvástideaddji ja máŋgga mohki bokte uhca veahkehastin molsašuvaige dáhpáhusa váldolágideaddji rollii.

Áibbas dábálaš ášši

Máhcahat dáhpáhusa birra lei eanaš positiivvalaš. “Go dáhpáhus lahkonii, molssuimet duođai vel beaivemeari, daningo sámefeasttat ledje maŋŋálagaid ja smiehtaimet, boahtágo oktage Anárii ovdal Ijahis ija (liŋka). Muhtimat dasto erdo go molssuimet beaivemeari nu lahka dáhpáhusa. Dat čuozai munnje, vaikke seammás mun in beroštan veháge, daningo oktage váidaleaddji ii lean sápmelaš, iige arvedávgesápmelaš. ‘Šállošan, muhto dát dáhpáhus ii lágiduvvon du várás’”, muitala Olli. Son dovddasta son lea perfektionista ja son šattai luohpat iežas hálus juvssadit dievaslašvuođa, go ordnii dáhpáhusa. “Jus leat dáhpáhusa lágideaddji, de ii dus ii leat somá oppa áigge. Ráidu lei goittotge hui fiinnis ja vázzit ledje ollu. Návddašin das, vaikke moddii dáhpáhusa áigge gal oruige ahte nohkkojin návccain”, muittaša Olli.

Sápmi Pride áigge Anár ii lean vuos Olli ruovttugilli, muhto baicca son lei ássan Oulus juo lagabui vihtta jagi. Oului son lei fárren Avvilis. Anár lei dieđusge juo dalle oahpes báiki ja doppe lei álkit vuoigŋat. Ii lean goittotge sáhka das, ahte son livččii leamaš “skáhpe siste”. Rávásmanahkásažžan dutkkadin iežan ja meroštallen iežas biseksuálaid jovkui. Seammás dahken mearrádusa, ahte mun in dárbbaš almmolaččat muitalit dan, muhto baicca dat lea áibbas dábálaš ášši. Juos gii nu jearrá, de vástidan áibbas rehálaččat,” muitala Olli. Guhkesáigásaš bárragaskavuođat almmáiolbmuiguin meroštedje Olli goittotge oallugiid mielas boasttooinnolaččat heteroseksuálan ja navddus das, ahte son lea heteroseksuála, seaillui guhká. “Skihpárat dihte gal, muhto fuolkkit eai oppa jurddašange, ahte sáhtášin leat mii nu eará go hetero. Dan dáfus bohten olggos skáhpes, go lágidin Pride”, suokkardallá Olli, gii dán áigge identifisere iežas panseksuálan.

Vaššiságaid suoivva ii goittotge eastte Olli buktimis fuones áššiid ovdan ja son čalmmustahttáge bearraša vuođđudeapmái laktáseaddji vuoigatvuođaid. “Oalle unnán lea dán rádjái ságastallon bearaš- ja bárragaskavuođaáššiin, vaikke eadnivuođaláhka lea gal ođasmahtton ja dán áigge lea álkit vuođđudit bearraša arvedávgeolmmožin. Ain lea liikká ollu bargu máŋgga suorggis,” fuomášuhttá Olli.

Ságastallan seksuála- ja sohkabeallevehádagaid vuoigatvuođain manná álkit vuostegežiid deattuheapmái ja whataboutismái dahjege liiggástallon jurddašanvuohkái ‘daningo duos leat nuo funet áššit, de mis ii sáhte leat funet’. Sáhttet oktanaga
smiehttat, ahte doppe leat áššit funet, muhto maiddái oaidnit ahte misge leat áššit divvun láhkai. Dat ii mearkkaš, ahte nubbi ii sáhte leat, juos nubbige lea,” Olli muittuha.z

Teaksta: Heli Valkama

Govat: Ville-Riiko Fofonoff