Arvedávggi ivdnásaš Sámeleavgga vuollái čoahkkanit geassit bealuštit ja ávvudit ovttaveardásašvuođa ja vuoigatvuođa ráhkistit. Muhto mii dáhpáhusa duogážis lei, naba mot sáhttá searvat doaimmaide? Dáidda gažaldagaide vástida arvedávgesápmelaš Anne Olli. Loga maid tipssaid dáhpáhusa lágideapmái!
Sápmi Pride
- 2024 Båddådjo/Bodø
- 2023 Heahttá
- 2022 Sápmi Pride on tour Riddu Riđđu festiválain Olmmáivákkis, Márkomeannu-festiválas
Gállogiettis ja váldodáhpáhus Sámiid konferánssas 13.8.2022 Jielleváris - 2021 Ohcejohka
- 2020 –
- 2019 Tråante
- 2018 Östersund
- 2017 Anár
- 2016 Guovdageaidnu
- 2015 Kárášjohka
- vuosttamuš geardde 2014 Giron
Anára Pride lágiduvvui vuosttamuš geardde suoidnemánus 2022.
Sápmi Pride 2024
Båddådjo/Bodø, 11-13.10.2024
Anára girkosiiddas libardedje geasset 2017 Sámi leavggat ja arvedávgeleavggat nubbi nuppi bálddas, go arvedávgesápmelaš Anne Olli lágidii Suoma beale vuosttaš Sámi Pride. Dáhpáhusa váldolágideaddjin son gárttai soaittáhagas ja goasii vahágis. “In álgage háliidan lágidit dan,” čaibmá Olli. “Ledjen Sámi Prides Guovdageainnus 2016 ja lei hui somá leat doppe, vaikke in dovdan jur geange dalle. Guovdageaidnu lei vuosttamuš Pride, masa bessen iešge mielde. Ledjen gullan juo vuosttamuš Sámi Pride áigge, ahte dákkár dáhpáhus lea leahkimin. Dalle in gávdnan vel mielde, eaige lean vejolašvuođat mátkkoštit,” Olli čilge duogášdieđuid.
Juo jagis 2016 Sápmi Pride galggai leat Suoma bealde, muhto dat sirdašuvai proteastan Norgga beallái Guovdageidnui. Doppe searvegoddi lei aiddobáliid gieldán seammá sohkabeallái gullevaš olbmuid gaskasaš náittoslihtuid. “Ledjen vuordán nu sakka, ahte Sápmi Pride boahtá Suoma beallái. Go šluhttejuvvui, de dat eardudii ja háliidin iežan oasil sihkkarastit, ahte dat sihkkarit boahtá Anárii. Guovdageainnu maŋŋá sáddestin teakstasáni ovtta lágideaddjái, ahte háliidan leat veahkehastimin dáhpáhusa lágideamis,” Olli čilge. Guovdageainnu Sápmi Prides vuođđuduvvon arvedávgesámesearvi bieđganii ja dan sadjái vuođđuduvvui ođđa organisašuvdna, mas Olli lei áidna lahttu Suoma bealde. Son šattai lunddolaččat Suoma beale dáhpáhusa váldoovddasvástideaddji ja máŋgga mohki bokte uhca veahkehastin molsašuvaige dáhpáhusa váldolágideaddji rollii.
Artihkkalii jearahalle Anne Olli, Ville Ristena Pirkko Ánne, guhte lea:
- arvedávgesápmelaš,
- oahpaheaddji, studeanta ja aktivista, guhte ássá Anáris
Tipsa tv-ráiddu ektui: Heartstopper
Govva: Jonne Sippola
Buorre ovttasbargu rájáin beroškeahttá
Ruhtadeapmi ja veahkki lágidemiide bođii loahpas unnit, go lei lohpiduvvon ja Olli lágidii Anára Sápmi Pride -dáhpáhusa minimabušeahtain dušše moatte olbmo doarjagiin. “Mielde bođii Timimie Märak, guhte lea hui garrajienat dáin arvedávgesámiid áššiin. Son ovttasbarggai muinna ollu Pride ovdii,” giitala Olli. Dasa lassin searvvit, dego Suoma Sámi Nuorat rs, veahkehii ollu praktihka ordnestallamiiguin. Earret eará Riddu Riđđu doarjjui Anára guovttebeaivvát Pride lágideami.
Dáhpáhus lihkostuvai loahpas bures streassas fuolakeahttá. “Šattai áibbas somás Pride, muhto dat lei maiddái mielahis stressejeaddji vásáhus. Ohppen, ahte gánnáha čielggadit geaiguin lea bargamin. Moanat áššit livčče mannan nuppe láhkai, jus livččii leamaš diđolabbo áššiin ja diehtán geaidda sáhttá luohttit. Ledjen dalle Suoma bealde áidna olmmoš, gii lei man nu veardde aktiivvalaš Sápmi Prides. Dál dilli lea lihkus buoret ja Anára Sápmi Pride maŋŋá eambbogat šadde aktiivvalažžan,” Olli illuda.
Dán áigge maiddái fierpmádagat Suoma, Norgga ja Ruoŧa gaskkas leat buorebut go ovdal. Buorre ovttasbargu sihke aktivisttaid ja servviid gaskkas lea mihá mávssolaš, daningo iešguđet stáhtaid siste doaibman buktá hástalusaid ovdamearkka dihtii ruhtadeami ohcamii ja servviid registreremii.
Áibbas dábálaš ášši
Máhcahat dáhpáhusa birra lei eanaš positiivvalaš. “Go dáhpáhus lahkonii, molssuimet duođai vel beaivemeari, daningo sámefeasttat ledje maŋŋálagaid ja smiehtaimet, boahtágo oktage Anárii ovdal Ijahis ija (liŋka). Muhtimat dasto erdo go molssuimet beaivemeari nu lahka dáhpáhusa. Dat čuozai munnje, vaikke seammás mun in beroštan veháge, daningo oktage váidaleaddji ii lean sápmelaš, iige arvedávgesápmelaš. ‘Šállošan, muhto dát dáhpáhus ii lágiduvvon du várás’”, muitala Olli. Son dovddasta son lea perfektionista ja son šattai luohpat iežas hálus juvssadit dievaslašvuođa, go ordnii dáhpáhusa. “Jus leat dáhpáhusa lágideaddji, de ii dus ii leat somá oppa áigge. Ráidu lei goittotge hui fiinnis ja vázzit ledje ollu. Návddašin das, vaikke moddii dáhpáhusa áigge gal oruige ahte nohkkojin návccain”, muittaša Olli.
Sápmi Pride áigge Anár ii lean vuos Olli ruovttugilli, muhto baicca son lei ássan Oulus juo lagabui vihtta jagi. Oului son lei fárren Avvilis. Anár lei dieđusge juo dalle oahpes báiki ja doppe lei álkit vuoigŋat. Ii lean goittotge sáhka das, ahte son livččii leamaš “skáhpe siste”. Rávásmanahkásažžan dutkkadin iežan ja meroštallen iežas biseksuálaid jovkui. Seammás dahken mearrádusa, ahte mun in dárbbaš almmolaččat muitalit dan, muhto baicca dat lea áibbas dábálaš ášši. Juos gii nu jearrá, de vástidan áibbas rehálaččat,” muitala Olli. Guhkesáigásaš bárragaskavuođat almmáiolbmuiguin meroštedje Olli goittotge oallugiid mielas boasttooinnolaččat heteroseksuálan ja navddus das, ahte son lea heteroseksuála, seaillui guhká. “Skihpárat dihte gal, muhto fuolkkit eai oppa jurddašange, ahte sáhtášin leat mii nu eará go hetero. Dan dáfus bohten olggos skáhpes, go lágidin Pride”, suokkardallá Olli, gii dán áigge identifisere iežas panseksuálan.
-
Anár Pride
Sápmi Pride doaimmai Inari Pride-dáhpáhussii buorre ovdamearkan das, man láhkai dáppe davvinge dárbbahuvvojit lasi dáhpáhusat, erenomážit seksuála- ja sohkabeallevehádagaide. Diibmá mii háliideimmet Inari Pride Anárii, daningo áibbas Davvi-Suomas ii lean Pride-dáhpáhus. Dál jagi 2023 maiddái Sápmi Pride lea Suoma bealde, ja lea buorre, ahte dát dáhpáhusat ordnejuvvojit máŋggat.
Anára Nuoraidstivrra lahttu Hilda Musta.
Sápmi Pride johtimin ja ruovttugilis
Bottuid maŋŋá Sápmi Pride ávvuda ovttaveardásašvuođa máŋgga dáhpáhusas. Jagi 2022 Sápmi Pride lágiduvvui Riddu Riđđu ja Márkomeannu -festiválaid oktavuođas Sápmi Pride on Tour -hámis, man lassin ieš váldodáhpáhus lágiduvvui Jielleváris. Doppe dollojuvvui maiddái sámiid konferánsa seammá áigge. Sámekonferánsa lea Sámiráđi alimus mearrideaddji orgána ja dat čoahkkana njealji jagi gaskkaid.
Jiellevári Prides Ollis lei duogášdoaimmaheaddji rolla, muhto suoidnemánus 2022 ruovttugili nuppi Pridei, dahjege Anára Pride -dáhpáhussii son searvvai mielde siidoprográmmain. Doppe Olli lágidii lávvoságastallama, gos son muitalii mot lei leamaš bajásšaddat arvedávgesápmelažžan Avvilis ja makkár barggu son lea bargan arvedávgeáššiid olis. Dilálašvuođas sáhtii jearrat gažaldagaid sihke sáme- ja suomagillii.
Olli sávvá, ahte nuoraid hutkan Anára Pride šattašii fásta jahkásaš dáhpáhus. Dalle oahpašedje ovttas lágidit ja dasa oaččošedje sihkkarvuođa. Ollis leat maiddái eará boahtteáigge sávaldagat. “10 jagi geažes sávan, ahte leat beassan ollu ovddos guvlui translágain. Dahje mun duođai garrasit sávan, ahte dasa beasašeimmet juo dán ráđđehusbaji áigge, muhto ii oro šaddamin,” Olli gávnnaha. Son lea várrugas optimismmainis, daningo son lea oaidnán vaššiságaid lassánišgoahtimin. Media ja sosiála media sáhttet leat garra báikkit, daningo dat sisttisdollet vealaheaddji ráhkadusaid seksuála- ja erenomážit sohkabeallevehádagaid guovdu.
-
Sápmi Pride:
- lágiduvvo álo iešguđet bealde stáhtaid rájáid
- váldoovddasvástádus ii leat seammá lágideaddjiid ja olbmuid hárduid alde
- mihttomearri lea johtti lágideapmi:
maiddái eará riikkaid olbmo oassálastet ja veahkehit lágideamis návccaideaset mielde
Iešguđet doaibmit lágidit dáhpáhusa ovttas, váldoovddasvástádus omd. jietnateknihkka, boradeapmi jnv.
- mihttomearri lea johtti lágideapmi:
- guovddážis fierpmádagaid huksen, oktavuođaid duddjon ja doalaheapmi ja maiddái ođđa olbmuid
juksan ja searvadahttin - oktage ii oamas Sámi Pride -dáhpáhusa: luohte áššái ja ordne iešge!
- prográmmas ee. panelaságastallamat
Vaššiságaid suoivva ii goittotge eastte Olli buktimis fuones áššiid ovdan ja son čalmmustahttáge bearraša vuođđudeapmái laktáseaddji vuoigatvuođaid. “Oalle unnán lea dán rádjái ságastallon bearaš- ja bárragaskavuođaáššiin, vaikke eadnivuođaláhka lea gal ođasmahtton ja dán áigge lea álkit vuođđudit bearraša arvedávgeolmmožin. Ain lea liikká ollu bargu máŋgga suorggis,” fuomášuhttá Olli.
Ságastallan seksuála- ja sohkabeallevehádagaid vuoigatvuođain manná álkit vuostegežiid deattuheapmái ja whataboutismái dahjege liiggástallon jurddašanvuohkái ‘daningo duos leat nuo funet áššit, de mis ii sáhte leat funet’. Sáhttet oktanaga
smiehttat, ahte doppe leat áššit funet, muhto maiddái oaidnit ahte misge leat áššit divvun láhkai. Dat ii mearkkaš, ahte nubbi ii sáhte leat, juos nubbige lea,” Olli muittuha.z
-
Ánne tipssat dáhpáhusa lágideapmái:
- Čatnas, muhto ále báze okto. Oahpahala juohkit bargguid ja bivdde veahki ja ráđi vuollegis
šielmmáin. - Plánegoađe nu áiggil go vejolaš. Ruhtadanohcamušaid ferte guođđit áiggil, nappo man nu lágan
vuosttaš jurdda ja bušeahtta dáhpáhusa birra ferte leat dihtosis juo dakka álggus. - Jođe earáid dáhpáhusain ja oahpásmuva olbmuiguin – fierpmádagat leat maŋŋelabbos vel
dehálabbot. - Hábme bargojoavkku, mii juohká ovddasvástádusa dáhpáhusa iešguđet osiin.
- Jeara iešguđet servviin, háliiditgo sii leat dáhpáhusas mielde man nu láhkai ovdamearkka dihtii
lágideamen prográmma. - Ále bargga menddo ollu – goas nu sáhttá leat doarvái, ahte dáhpáhusas lea báiki ja
beaivemearri.
- Čatnas, muhto ále báze okto. Oahpahala juohkit bargguid ja bivdde veahki ja ráđi vuollegis
Pride historjá
Stonewall stuimmit 1969
Bolesa mielaevttolaš meannudeapmái ja deivvolaš ja veahkaválddálaš vuorddekeahtes dárkkástusaide dolkan seksuála- ja sohkabealleunnitloguid searvvuš cakkai bolesa doaibmamis idjaklubba Stonewall ovddas New Yorkas jagi 1969. Dáhpáhusa dovdet Stonewalla stuibmin. Olbmot stuibmidedje ja soardima doalahan ja ollašuhttán virgeváldi vuoittáhalai. Dát lei vuosttamuš duođaštusas joavkku fámus, mainna ovddidit lgbtq+ -vuoigatvuođaid.
Pride-ráiddut lágiduvvojit máilmmiviidosaččat. Geassemánus lea almmolaččat ávvuduvvon Pride- mánnu.
Pride čalmmustahttá seksuála- ja sohkabealleunnitloguid olmmošvuoigatvuođaid, mat guoskkahit maiddái unnitloguide gulakeahtes olbmuid, ja ovddida ná ovttaveardásaš servodaga.
Seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vuoigatvuođat Suomas:
– Suomas homoseksuála dagut kriminaliserejuvvojedje jagi 1971. Daguid ovddas ráŋggášteaddji láhka lei ásahuvvon jagi 1894.
– > Dávdakategoriijas homoseksualitehta sihkkojuvvui eret jagi 1981
– Sohkabeali nannen eaktuda duođaštusa das, ahte ii sáhte laskat, mas ee. Eurohpa ráđđi lea addán cuoigumušaid. Translága ođastus figgá dasa, ahte gáibádus das, ahte ii sáhte laskat, váldo eret ja ahte sohkabeali lea vejolaš nannet vuollil 18-jahkásažžan.
Gáldu: https://seta.fi/ihmisoikeudet/sateenkaarihistoria-suomessa/
-
Sápmi Pride neahtas
Ruovttusiidu: www.garmeres.com/se/ruoktot
Instagram: www.instagram.com/sapmipride
Facebook: www.facebook.com/sapmipride
Teaksta: Heli Valkama
Govat: Ville-Riiko Fofonoff