Nuoraidturnea beaivemearit almmustahtton
Nuoraidráđđi ordne čakčat 2022 sámenuoraide čujuhuvvon astoáiggi doaimma turnea. Nuoraidturnea ordnemiin vástida nuoraidráđi prošeaktabargi Miia Ruokojärvi. Turnea beaivemearit leat dál čielggaduvvon.
Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis 11.10.2022
Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis Helssegis. Seminára temán lea Sámenuoraid boahttevuođa huksemin. Dilálašvuohta ordnejuvvo Pikkuparlamentta Álbmotinfos maŋŋebárgga 11. golggotmánus diibmu 8.05–10.00.
Noađđesirdašupmi
Ohcejohkalaš doavttir Heidi Eriksen lea čikŋon bargokarriearastis mielladearvvašvuhtii. Son vásiha barggustis, mot árbejuvvon traumat sáhttet iđihit suoivaniid juobe sohkabuolvvaid duohken. Kultuvra eallá goittotge nanusin sihke miehte- ja vuostebiekkas, okto ja ovttas. Illu ja rámisvuohta identitehtas ja ruohttasiin leat álo gávdnomis, ja veahkkeneavvut fállun!
Dorvvolaš saji rávvagat
Nuoraidráđi dorvvolaš saji rávvagat leat earret eará skuvllaid, servviid, bargobáikkiid ja dáhpáhusaid geavahusa várás ja dainna duddjojuvvo dásseárvosaš doaibma. Maiddái sámeservoša siste lea dehálaš duddjot buohkaide dorvvolaš ja suohtas saji.
Áiggis
Diehto- ja rávvenbálvalus
Siiddut leat dárkkuhuvvon Dutnje, sámenuorra, ássetba gos guovllos máilmmi beare! Háliidat, ahte gávnnat dáppe DIEĐUID du smiehtahahtti gažaldagain, erenomážit dakkáriin, mat laktásit sápmelašvuhtii. Háliidat RÁVVET, juos don háliidat fuola dahje gažaldaga minguin juogadit. Lassin háliidat justa Du fárrui ovddidit siidduid, juohkit iežat árgga dahje muđui dušše čálasit (chat) ovttas eará nuoraiguin.
Oahpásmuva lahtuide
Anni-Sofia Löf
Anni-Sofia Niittyvuopio
Ante Tenoranta
Hánsa Ravna-Pieski
Harri Aslak Jomppanen
Helmi Ljetoff
Janita Känsälä
Jon-Erik Näkkäläjärvi
Juuso Valle
Lilja Ljetoff
Maria Mäkinen
Mihku Näkkäläjärvi
Rosa-Máren Juuso
Sunna Siilasjoki
Tiia-Káren Alakorva
Du searvvuš – du jietna!
”Mun lean giđa 2020 studeanta"
Mun lean giđa 2020 studeanta ja loktejin vilgesgahpira mu oaivái 30.5.2020.
Mun lean Britt-Inger Ruotsala ja dás lea mu vuosttaš Nuorraidráđđi-video!
Mun lean Lumi, luistejeaddji Helssegis ja mu ruohttasat leat Vuohčus.
Mun lean Guhkkes-Issáha Sinikka Lumi, Lumi Hetta ja lean 18-jahkásaš sámenuorra. Lean riegádan Helssegis ja lean orodan olles ealliman dáppe. Mu ruohttasat leat Soađegili Vuohčus.
Nuoraidráđi koronagiđđa
Álggahettiinan nuoraidráđi ságadoallin máhttán govahallat giđa leat dákkár. Nuoraidráđi ođđa lahtuide, prošeavttaide, ovttasbargoguimmiide ja eará bargguide lea gártan oahpásmuvvat gáiddusin. Nuoraidráđi lahtut eai leat vel oktiige deaivan njunnálagaid, muhto sávvamis dát rievdá čuovvovaš mánuid áigge.
Mun oahpahan sámegiela, mie opetan pohjoissaamea!
Lumi dáppe vuohon
Mii leimmet mu joavkkuin, Helssega Rockettesiin, čakčaleairras Kisakallio valáštallanoahpahagas, Lohjas. Min leaira bisttii oktiibuot golbma beaivvi ja dán filmmas oidnibehtet makkár min akta beaivi lei.
Sámemánáid ja -nuoraid osolašvuohta buorrána sin árvvuid gudnejahttimiin
Sosiála- ja dearvvasvuođaministtar almmustahttá lagašáigge mánáidstrategiija, man dárkkuhussan lea lasihit mánáid, nuoraid ja bearrašiid buresveadjima ja osolašvuođa.
Váikkuheami sierra hámit-panelaságastallan
Panelas gieđahallojuvvo sápmelaš váikkuheapmi ja iešguđetlágan bálgát váikkuheapmái. Skábmagovat nuoraidbeaivvi panelaságastallan lea tekstejuvvon suomagillii. Panela giellan davvisámegiella ja nuortalašgiella.
SÁPMELAŠVUOHTA EALLÁ MÁDDINGE
Oahpásmuva Dihtosis - prošeavtta skuvlagalledeaddji Mira Pohjanrinne vásáhusaide ja jurdagiidda Dihtosis – prošeavtta olis. Dihtosis- prošeakta lea Nuoraid Akatemia ja Sámedikki nuoraidráđi oktasašprošeakta, mainna geahččaluvvo lasihuvvot ovdasajis badjedási ahkásaš nuoraid diđolašvuohta sápmelašvuođas iešguđetlágan bargobájiid ja bargobihtáid bokte.
Buresboahtin Sámedikki nuoraidráđi neahttasiidduide!
Somá go leat dádjadan min neahttasiidduide! Mii nuoraidráđis illudit go leat beassan rahpat dáid siidduid ja sávvat ahte dat sáhttet fállat dieđuid, guoimmuhit ja leat gulahallanbáikin.
Ja de láibut!
Nuoraidráđi De! -fitnus lágidedje sámegielat asttuáiggedoaimmaid nuoraide. Anáris ja Čeavetjávrris lágiduvvon sámegielat nuoraideahkediin láibbuimet njálgga muffinssaid. Muffinssaid reseapta jorgaluvvui davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii. Ja de láibut!!!!
Sámi giellaofelaččat movttiidahttet sámástit
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit. Iešguđege giellaofelaš lea govven filmmaža, mas son muitala iežas oktavuođas sámegillii.
Sámi giellaofelaččat movttiidahttet sámástit- Sámásteaddji Teija Kaartokallio
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit. Iešguđege giellaofelaš lea govven filmmaža, mas son muitala iežas oktavuođas sámegillii.
Säämast muin - Sáámást muin - Sámás muinna
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit.
Sámi giellaofelaččat movttiidahttet sámástit- Teemu Titola
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit. Iešguđege giellaofelaš lea govven filmmaža, mas son muitala iežas oktavuođas sámegillii.