Searvva Sámi giellavahkkui 25.-31.10.2021!
Nuoraidráđđï juohká Sámás muinna -raddeboaluid Sámi giellavahku gudnin! Sámás muinna -raddeboaluin movttiidahttit ja roahkasmahttit sámástit.
Oza mielde!
Leatgo beroštuvvan oassálastit nuoraidráđi doaimmaide? Čuovvovaš nuoraidráđđi álggaha doaimmaidis jagi 2022 álggus. Loahpajagi áigge ohcat ođđa movttegis nuoraidráđi lahtuid čuovvovaš guovtti jagi badjái.
Dorvvolaš saji rávvagat
Nuoraidráđi dorvvolaš saji rávvagat leat earret eará skuvllaid, servviid, bargobáikkiid ja dáhpáhusaid geavahusa várás ja dainna duddjojuvvo dásseárvosaš doaibma. Maiddái sámeservoša siste lea dehálaš duddjot buohkaide dorvvolaš ja suohtas saji.
Áiggis
Diehto- ja rávvenbálvalus
Siiddut leat dárkkuhuvvon Dutnje, sámenuorra, ássetba gos guovllos máilmmi beare! Háliidat, ahte gávnnat dáppe DIEĐUID du smiehtahahtti gažaldagain, erenomážit dakkáriin, mat laktásit sápmelašvuhtii. Háliidat RÁVVET, juos don háliidat fuola dahje gažaldaga minguin juogadit. Lassin háliidat justa Du fárrui ovddidit siidduid, juohkit iežat árgga dahje muđui dušše čálasit (chat) ovttas eará nuoraiguin.
Oahpásmuva lahtuide
Anette Kosonen
Anette Kosonen lea stuđeanta ja Guhturis eret. Son orru dán áigge Vuohčus ja stuđere duoji SOG:s, gos sus leat oahput velá ovtta jagi. Nuoraidráđi barggus su movttiidahttá bargan sámenuoraiguin sihke dat, ahte áššiide beassá váikkuhit máŋggabeallásaččat.
Anni-Sofia Niittyvuopio
Sofe Hánsa Sampo Ánne-Sofe dahjege Anni-Sofia Niittyvuopio doaibmá nuoraidráđi sátnejođiheaddjin vuosttaš jagi. Son lea 21-jahkásaš, ássá Gáregasnjárggas ja studere boazodoalu oahpposoahpamušain ja seammás bargá ruhtadoallohálddahusa bargguid. Ovdal go son searvvai nuoraidráđđái, son lea leamaš Suoma sámenuoraid searvvi stivrras guhtta jagi ja leamašan aktiivvalaččat mielde Gurutlihtu doaimmain. Son háliida oassálastit politihkalaš mearrádusbargamii nuoraidráđi bokte, dasgo das ovttastuvvet guovddáš jeageldási doaibman earret eará eiseválddiid deaivvademiiguin.
Ante Tenoranta
Ante Tenoranta lea eret Gáregasnjárggas ja stuđere Ohcejoga sámelogahagas. Tenoranta háliidii fárrui nuoraidráđđái, danin go sus lea beroštupmi leat mielde váikkuheamen sámeguovllu nuoraid buorredillái. Dás son vásiha sámegielat asttuáigge doaimma máŋggabealagin dahkama guovddáš áššin.
Hánsa Pieski
Ohcejohkalaš Hánsa Ravna-Pieski sávvamis válmmaštuvvá Ohcejohnjálmmi sámelogahagas giđđat 2021. Aiddo dál Hánsa lea reaggánan studeantačállosiid geažil ja iská dál orrut lotka. Astoáigge son loaktá álšasáles ja ustibiiguin. Pieski lea muhtumassii beroštuvvan maid guolásteamis. Deatnu lea dehálaš sutnje ja su lagaš olbmuide. Pieski háliida lasihit báikkálaččaid guolástanvuoigatvuođaid. Pieskis lea nuoraidráđis dál vuosttaš badji áššedovdilahttun.
Harri Aslak Jomppanen
Harri Aslak Jomppanen lea eret Leammis. Son lea badjealmmái ja vázzán Toivonjárgga boazodoallilinjjá. Son lea vuosttas baji nuoraidráđis, masa oassálastima su ustibat leat álgoálggus ávžžuhan. Badjealbmá ámmáha dorvvasteapmi movttiidahttá Jomppasa nuoraidráđi barggus ja čoahkkimiid sáhttá bures heivehit oktii boazobargguiguin. Nuoraidráđis gullá nuppiid nuoraid sihke virgeolbmuid oainnuid dehalaš áššiide ja beassá seammás muitalit maid earáide iežas oaiviliid.
Helmi Ljetoff
Helmi Ljetoff lea álgoálggus eret Anára Čeavetjávrris, muhto ássá dál Vantaas. Son studere Tikkurila logahagas IB-linjjás. Ljetoff lea beroštuvvan servodatlaš váikkuheami máŋggain hámiin ja ovdamearkka dihte ealligovain ja málesteamis. Son háliidii mielde nuoraidráđđái, daningo dat lea fiinna vejolašvuohta oahppat eambbo ja beassat ieš mielde váikkuhit sámenuoraid áššiide. Barggus oahpásmuvvá seammás maid nuoraidráđi eará lahtuide.
Jussa Seurujärvi
Jussa Seurujärvi lea eret Bárttehis, gos son ássá maid aiddo dál. Son lea vázzán skuvlla anárašgielat luohkás Anáris ja son lea studeren Gápmasis boazodoalu linnjás. Son lea badjealmmái Muttošjávrri bálgosis. Seurujärvis lea dál njealját badji nuoraidráđis. Seurujärvi dovdá, ahte nuoraidráđis gieđahallojuvvojit bures dehálaš áššit, ja son háliida leat mielde váikkuheamen. Nuoraidráđi riikkaidgaskasaš oktavuođat, degomat ON galledeapmi Sveiccas, ja eará fierpmádagat buvttadit lassin mávssolaš geahččanguovlluid bargui.
Juuso Valle
Juuso Valle orru eanáš Gáregasnjárggas ja oassin Avvilis, gos son vázzá logahaga. Logahatoahpuid lassin son čađaha luonddu- ja birassuorggi vuođđodutkosa Toivonjárggas. Son válmmašduvvá jagis 2021, man maŋŋá Valle áigumuššan lea vejolaččat bargagoahtit boazodoallosuorggis. Asttuáigi gollá ollu boazobargguin álo čavččas giđđii. Valle mearridii vuolgit mielde Nuoraidráđđái go lei guhká háleštan ášši birra iežas oahppásiin, guhte lei ávžžuhan sutnje dán barggu. Nuoraidráđis beassá oahpásmuvvat politihkkii sihke ođđa olbmuide. Seammás dat fállá oaidninvuogi dasa, mo servodat doaibmá. Áššiide váikkuheapmi lea álo ovdu: nuppástusat eai boađe jos ii áššiide daga juoidá.
Lassi-Olavi Mäkinen
Lassi-Olavi Mäkinen lea eret Avvilis. Son válmmaštuvai stuđeantan Avvila logahagas, muhto plánan lea spárvet velá árvosániid ja čállit velá ođđa oahppoávdnasiid čavčča áigge. Su mihttomearrin lea beassat Tampere universitehtii stáhtaoahpu politihka dutkamuša prográmmii. Beroštupmi politihkkii movttiidahtii searvat nuoraidráđđái. Mäkinen lea doibmen ráđis ovdalge áššedovdilahttun. Son geahččá boahtti badjái rabas mielain ja vuordá movttain go fas beassá oaidnalit eará lahtuiguin.
Maria Mäkinen
22-jahkásaš Maria Mäkinen lea eret Jyväskyläs, gos son lea ássan olles agis. Dan dihte son lea beroštuvvan sámeguovllu olggobealde ássi sámenuoraid áššiin. Mäkinenis lea dál goalmmát badji nuoraidráđis. Álgoálggus su movttiidahtii searvat mielde su beroštupmi deaivvadit eará sámenuoraid ja váikkuhit áššiide ovttas.
Marianne Ketola
Marianne Ketola ássá Gárasavvonis, gos son lea eallán oppa eallinagis. Son stuđere Norggas Sámi allaskuvllas journalismma. Boazodoallu lea hirbmat dehálaš Ketolai ja das lea su eallimis stuorra mearkkašupmi. Sámegiella lea nubbi movttiidahtti ášši Ketola barggus. Son lea fuolas sámegiela eallinvuoimmis ja Ketola háliidage ovddidit giela ja movttiidahttit maiddái eará nuoraid dasa. Ketola, guhte doaibmá nuppi baji nuoraidráđis, inspirere dat go oaidná ahte áššit rievdagohtet. Son muittuha, ahte nuoraid oaiviliin lea mearkkašupmi: sis leat viissis jurdagat ja lea dehálaš guldalit, man láhkai nuorat áššiid oidnet.
Mira Pohjanrinne
Pohjanrinne lea eret Gáregasnjárggas. Son ássá dál Helssegis, gos son studere politihkalaš historjjá stáhtadiehtagiid dieđagottis. Boahttevuođas son háliida bargat konfliktačoavdima olis. Son liiko mátkkoštallat ja oahpásmuvvat iešguđetlágan kultuvrraide. Pohjanrinne searvvai nuoraidráđđái, dasgo son lea beroštuvvan bargat sámeáššiiguin.
Reetta Tornensis
Reetta Tornensis lea 26-jahkásaš ja lea studeren Oulu universitehtas Giellagas-instituhtas sámekultuvrra. Son lea bargan Romssas Davvi-Norgga dáiddamuseas. Son lea álggahan dipmadujiid oahpuid Johkamohki Sámi oahpahusguovddážis. Son lea beroštuvvan earenoamážit duojis, museaid ovddideamis ja dujiid mearkkašumi ovdanbuktimis. Tornensisa mielde nuoraidráđđi lea vuogas báiki váikkuhit sámenuoraid áššiide, ja skuvlejumis mielde sus lea maid buorre vuođđu doaibmat nuoraidráđis.
Riku Laiti
Riku Laiti stuđere matematihka Oulu Universitehtas viđát jagi. Son áigu boahtteáiggis matemáhtalaš diehtagiid oahppoávnnasoahpaheaddjin. Son návddaša barggustis nuoraidráđis eandalii ođđa oaidninvugiid dihte mat doppe rahpasit.
Sunna Siilasjoki
Ergona Duommá Ándde Duommá Sunna Siilasjoki orru Gárasavvonis. Son studere elektrihkkárin ja áigu boahttevuođas joatkit boazodoalu. Son lea beroštuvvan boazodoalu lassin luonddus, sámegielas ja duojis. Váikkuhanvejolašvuođat nuoraid áššiide movttiidahttet su nuoraidráđi barggus. Maiddái iešguđetlágan prošeavttat, main nuoraidráđđi lea mielde, movttiidahtte searvat doaimmaide.
Du searvvuš – du jietna!
Lumi dáppe vuohon
Mii leimmet mu joavkkuin, Helssega Rockettesiin, čakčaleairras Kisakallio valáštallanoahpahagas, Lohjas. Min leaira bisttii oktiibuot golbma beaivvi ja dán filmmas oidnibehtet makkár min akta beaivi lei.
Sámemánáid ja -nuoraid osolašvuohta buorrána sin árvvuid gudnejahttimiin
Sosiála- ja dearvvasvuođaministtar almmustahttá lagašáigge mánáidstrategiija, man dárkkuhussan lea lasihit mánáid, nuoraid ja bearrašiid buresveadjima ja osolašvuođa.
Váikkuheami sierra hámit-panelaságastallan
Panelas gieđahallojuvvo sápmelaš váikkuheapmi ja iešguđetlágan bálgát váikkuheapmái. Skábmagovat nuoraidbeaivvi panelaságastallan lea tekstejuvvon suomagillii. Panela giellan davvisámegiella ja nuortalašgiella.
”Mun lean giđa 2020 studeanta"
Mun lean giđa 2020 studeanta ja loktejin vilgesgahpira mu oaivái 30.5.2020.
Mun lean Britt-Inger Ruotsala ja dás lea mu vuosttaš Nuorraidráđđi-video!
Mun lean Lumi, luistejeaddji Helssegis ja mu ruohttasat leat Vuohčus.
Mun lean Guhkkes-Issáha Sinikka Lumi, Lumi Hetta ja lean 18-jahkásaš sámenuorra. Lean riegádan Helssegis ja lean orodan olles ealliman dáppe. Mu ruohttasat leat Soađegili Vuohčus.
Nuoraidráđi koronagiđđa
Álggahettiinan nuoraidráđi ságadoallin máhttán govahallat giđa leat dákkár. Nuoraidráđi ođđa lahtuide, prošeavttaide, ovttasbargoguimmiide ja eará bargguide lea gártan oahpásmuvvat gáiddusin. Nuoraidráđi lahtut eai leat vel oktiige deaivan njunnálagaid, muhto sávvamis dát rievdá čuovvovaš mánuid áigge.
Mun oahpahan sámegiela, mie opetan pohjoissaamea!
SÁPMELAŠVUOHTA EALLÁ MÁDDINGE
Oahpásmuva Dihtosis - prošeavtta skuvlagalledeaddji Mira Pohjanrinne vásáhusaide ja jurdagiidda Dihtosis – prošeavtta olis. Dihtosis- prošeakta lea Nuoraid Akatemia ja Sámedikki nuoraidráđi oktasašprošeakta, mainna geahččaluvvo lasihuvvot ovdasajis badjedási ahkásaš nuoraid diđolašvuohta sápmelašvuođas iešguđetlágan bargobájiid ja bargobihtáid bokte.
Buresboahtin Sámedikki nuoraidráđi neahttasiidduide!
Somá go leat dádjadan min neahttasiidduide! Mii nuoraidráđis illudit go leat beassan rahpat dáid siidduid ja sávvat ahte dat sáhttet fállat dieđuid, guoimmuhit ja leat gulahallanbáikin.
Ja de láibut!
Nuoraidráđi De! -fitnus lágidedje sámegielat asttuáiggedoaimmaid nuoraide. Anáris ja Čeavetjávrris lágiduvvon sámegielat nuoraideahkediin láibbuimet njálgga muffinssaid. Muffinssaid reseapta jorgaluvvui davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii. Ja de láibut!!!!
Sámi giellaofelaččat movttiidahttet sámástit
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit. Iešguđege giellaofelaš lea govven filmmaža, mas son muitala iežas oktavuođas sámegillii.
Sámi giellaofelaččat movttiidahttet sámástit- Sámásteaddji Teija Kaartokallio
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit. Iešguđege giellaofelaš lea govven filmmaža, mas son muitala iežas oktavuođas sámegillii.
Säämast muin - Sáámást muin - Sámás muinna
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit.
Sámi giellaofelaččat movttiidahttet sámástit- Teemu Titola
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit. Iešguđege giellaofelaš lea govven filmmaža, mas son muitala iežas oktavuođas sámegillii.