Nuorâipargo

Nuorâirääđi ohtân váldu-ulmen lii ovdediđ sämikielâlii já -kulttuur miäldásii nuorâi- já rijjâääigi tooimâ. Ulmen lii nanodiđ säminuorâi identitet, uásálâšvuođâ já oovtâviärdásâšvuođâ sehe ovdediđ täsiáárvu. Taan siijđost mij oovdânpyehtip nuorâirääđi toimâmvuovijd, moiguin tot naanood sämikielâlii nuorâitooimâ. Kuovlâl siämmást tábáhtumekalenderân / puáttee tábáhtuumijd!

Nuorâirääđi uásálistij OA algâaalmugij pisováá foorumân

Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Rosa-Máren Juuso já värisaavâjođetteijee Helmi Ljetoff uásálistijn OA algâaalmugij pisováá foorumân (UNPFII) New Yorkist. Foorum 23. čuákkim teeman lii algâaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuođâ nanodem OA algâaalmugij vuoigâdvuođáid kyeskee julgáštus ohtâvuođâst: algâaalmugij nuorâi jienâ tiäduttem.

Säämi Pride: oovtâst olmoošvuoigâdvuođâi peeleest

Arvetäävgi ivnásâš Säämi liipu vuálá čokkâneh keessiv piäluštiđ já juhlođ oovtâviärdásâšvuođâ sehe vuoigâdvuođâ rähistiđ. Mut mii tábáhtus tuáváást lii, nabai maht vyelgiđ fáárun tooimân? Taaid koččâmuššáid västid arvetävgisämmilâš Anne Olli. Luuvâ meid oonâid tábáhtusâi ornim várás!

Torvolii tile ravvuuh

Nuorâirääđi torvolii tile ravvuuh láá eereeb iärrás škoovlâi, seervij, pargosoojij já tábáhtusâi kevttimnáál já toiguin tahhoo tooimâst täsiárvusâš. Puohháid torvolii já suotâs tile ovdedem lii tehálâš meid sämisiärváduv siste.

Ääigist

Tiätusijđo

Siijđoh láá čuosâttum Tunjin, säminuorâ, mon peri kuávlust maailm tun aasah-uv! Mij halijdep, ete tun kaavnah tääbbin TIÄĐU koččâmušâin, moh smietâttiteh tuu, eromâšávt tagarijn, moh lohtâseh sämmilâšvuotân. Mij halijdep RAVVIĐ, jis tun halijdah huolâidâd tâi koččâmušâidâd miiguin jyehiđ. Toos lasseen mij halijdep eidu Tuu fáárun ovdediđ siijđoid, jyehiđ jieijâd aargâ tâi mudoi peri savâstâllâđ chatist oovtâst eres nuorâiguin.

Uápásmuu jesânáid

Tuu siärvádâh – tuu jienâ!