Nuorâirääđi uásálistij OA algâaalmugij pisováá foorumân
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Rosa-Máren Juuso já värisaavâjođetteijee Helmi Ljetoff uásálistijn OA algâaalmugij pisováá foorumân (UNPFII) New Yorkist. Foorum 23. čuákkim teeman lii algâaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuođâ nanodem OA algâaalmugij vuoigâdvuođáid kyeskee julgáštus ohtâvuođâst: algâaalmugij nuorâi jienâ tiäduttem.
Nuorâirääđi toolâi 16.4. sahâvuáru, mast saavâjođetteijee Rosa-Máren Juuso pajedij oovdân tuđâmettumvuođâ sämitiggevaaljâi uđđâsist orniimân já AHR miärádâsân tast, ete ovdebij vaaljâi maŋa 18 ihheed tiävdám säminuorâin ij lah máhđulâšvuotâ ucâluđ valjâluvâttâlmân.
– Toos lasseen, ete mist lii tobdo, ete mij lep olgoštum já paijeelkeččum, te mij poollâp Sämitige puátteevuođâ peeleest. Muu mielâst lii polâttettee smiettâđ, ete maid mij kolgâp killáđ ulguupiälálij peelij miärádâsâin mii kielâ já kulttuur siäilum tááhust, paahud nuorâirääđi saavâjođetteijee Rosa-Máren Juuso.
– Ko foorum teeman lii jiešmeridemvuoigâdvuođâ nanodem já eromâšávt nuorâi jienâ pajedem savâstâlmân, te lii sorolâš, ete Suomâst taheh miärádâsâid tai teemai vuástá. Vaaljâin, moh uárnejuvvojeh uđđâsist, säminuorah, kiäh láá eidu tiävdám 18 ihheed, iä peesâ jienâstiđ. Taat keeppid nuorâi osko demokraatlii systeemân, epke mij tieđe, ete magareh vaikuttâsah tast láá ovdâmerkkân jienâstemaktiivlâšvuotân. Toos lasseen nuorah láá vaibâm kuhháá jotkum taistâlmist Suomâ lahâaasâtmáin. Sämitiggelaavâ uđâsmittem lii tiäđust-uv olmoošvuoigâdvuotâäšši, mutâ siämmást tot tiptáččij mii vuáijuđ nuorâi aššijd já pyereestvajemân, iätá nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Helmi Ljetoff.
OA pisováá foorum pargon lii pajediđ savâstâlmân algâaalmugáid kyeskee koččâmušâid eromâšávt ekonomâlii já sosiaallii ovdánem, kulttuur, pirâskoččâmušâi, škovlim, tiervâsvuođâ já olmoošvuoigâdvuođâi syergist. Pisovâš foorum addel avžuuttâsâid sehe tuáimá tehálâš foorumin staatâi, algâaalmugij já OA sierânâsseervij koskâsii vuárusavâstâlmân. Tot čokkân ohtii ivveest OA váldusaajeest New Yorkist.
Pisováá foorum čuákkimáid uásálistem lii uási nuorâirääđi toimâvuáváámân čallum tooimâst.
Luuvâ lase foorumist.
Luuvâ lase nuorâirääđi aalmugijkoskâsii tooimâst.
Lasetiäđuh:
Rosa-Máren Juuso
nuorâirääđi saavâjođetteijee
puh. 044 779 9420
rosa-maren.juuso(at)samediggi.fi
Helmi Ljetoff
nuorâirääđi värisaavâjođetteijee
helmi.ljetoff(at)samediggi.fi
Uáppáásm meid
De! 2-haavâ toimâ vuálgá joton
Sämitige já sämikuávlu kieldâi ohtsâš De! 2 -haavâ lii algâttâm tooimâs.
Sämitigge ocá meriáigásii proojeektpargee nuorâirääđi De!2 -haahân
Proojeektpargee pargon lii sämikielâlii- já kulttuurmiäldásii nuorâipargo ovdedem sämikuávlu kieldâin hahâvuávám mield oovtâst Sämitige nuorâiraađijn já haavâ stivrimjuávhoin.
Nuorâirääđi saavâjođetteijeeh väljejum
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen väljejui Rosa-Máren Juuso Käresavonist já värisaavâjođetteijen Helmi Ljetoff Helsigist.
Nuorâirääđi toimâpajan 2024-2025 lii asâttum
Sämitige čuákkim asâttij nuorâirääđi toimâpajan 2024-2025 čuákkimistis 30.1.2024.
Säminuorâi teivâdmeh
Moonnâm čoovčâ uárnejum nuorâirääđi astoäigitooimâ teivâdemriggee finnee joođhâ rijjâhámásijn teivâdmijn. Mieldi láá amnâseh sämituojij várás já lyevispeelah. Ehideh láá skammâmáánu ääigi Oulust, Ruávinjaargâst já Käresavonist. Eehid lii uáivildum säminuoráid pajetääsiahasijn kida 30-ihásáid.
Uusâ fáárun tâi iävtut jeessân Sämitige nuorâirááđán toimâpajan 2024-2025
Mij uuccâp nuorâirááđán fáárun aktiivlijd, sämiaašijn perustum säminuorâid pirrâ Suomâ. Nuorârääđi valjiimist váldoo vuotân, et jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu sehe jieškote-uv kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš. Valjiimist nuávdittep meid suhâpeelij koskâsii täsiáárvu. Nuorâirääđi jesâneh iä taarbâš leđe sämitige jesâneh.
Nuorâiturnee peivimereh almostittum
Nuorâirääđi uárnee čohčuv 2022 säminuoráid čuosâttum astoäigitooimâ turnee. Nuorâiturnee orniimijn västid nuorâirääđi proojeektpargee Miia Ruokojärvi. Turnee peivimereh láá tääl čielgâseh.
Nuorâirääđi uárnee nuorâiturnee
Nuorâirääđi uárnee čohčuv 2022 säminuoráid uáivildum astoäigitooimâ turnee. Nuorâirääđi proojeektpargen lii algâttâm Miia Ruokojärvi.
Nuorâirääđi uárnee seminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist 11.10.2022
Nuorâirääđi uárnee Helsigist seminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist. Seminaar teeman lii Säminuorâi puátteevuođâ huksiimin. Tilálâšvuotâ uárnejuvvoo Uccâparlamentist Aalmuglâšinfoost majebaargâ 11. roovvâdmáánu tijme 8.05–10.00.
Nuorâirääđi váátá tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo juátkim
Sämitigge meridij paijeelmiärálii tievâsčuákkimist 9.8.2022 sirdeđ tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio komissaarij valjim ovdâskulij já toollâđ tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees joođhâ uásild puudâ. Puudâ ääigi selvâtteh ráávhust, ete maht pyehtih juátkiđ proosees já juátkih meid tom selvâttem, ete maid sämisiärvádâh smiättá ääšist.
Sämitigge almoot uuccâmnáál meriáigásii proojeektpargee pargo
Proojeektpargee pargoid kuleh il. sämikielâlii já -kulttuur miäldásii rijjâääigi tooimâ ovdedem oovtâstpargoost nuorâiraađijn já säminuoráid uáivildum nuorâi rijjâäigitooimâ päikkikudij koskâsii jođo vuávám já olášuttem.
“System lii piättám meiddei válduaalmug”—Dihtosis-haahâ sämmilijd lohtâseijee tietimettumvuođâ raččon
Sämitige nuorâirääđi lii uásálistám kollaborativlii pro gradu -paargon, mii tuuđhâi Dihtosis-haavâ vaigutteijeevuođâ. Tutkâmuš čáittá, et tiätu sämmilijn lii liijkás uccáá já ton keežild sämmiliih já säminuorah ferttejeh ain-uv kierdâđ kivsedem, raasism já vajesaavâid.
Lah-uv tun 18–29-ihásâš säminuorâ já kiäsutteh-uv elleekoveh tuu?
Uásálist tave-eennâmlii Northern Script -kietâčaalâkiišton jieijâd eenikielân!
Nuorâirääđi uásálist OA algâaalmugij pisováá foorumân
Nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Maria Mäkinen uásálist OA algâaalmugij pisováá foorumân (UNPFII) 25.4.-5.5.2022 New Yorkist. Foorum 21. čuákkim válduteeman lii “Indigenous peoples, business, autonomy and the human rights principles of due diligence including free, prior and informed consent”.
Anni-Sofia Niittyvuopio juátká nuorâirääđi saavâjođetteijen
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen väljejui Anni-Sofia Niittyvuopio Kärigâsnjaargâst já värisaavâjođetteijen Maria Mäkinen Jyväskyläst. Kuohtuuh tooimáin saavâtuálleejuávhust meiddei ovddii kyevti ive paajeest.