Sämipárnái já -nuorâi uásálistem puárrán ko kunnijâteh sii áárvuid

Mun uásálistim uđđâivemáánu loopâst Educa- meesui panelân, mast mij savâstâlâim párnáá vuoigâdvuođâin já tast, ete maggaar puátteevuođâ Suomâ lii párnáid. Panelist lijjii muu lasseen peerâ- já vuáđupalvâlusminister Krista Kiuru, pärniäššiváldálâš Elina Pekkarinen já professor emeritus Jouni Välijärvi.

Sämmilij uásálistem olášuumeest lii vala ennuv pargo, tastko sämmiliih láá vyeliovdâstum miärádâstohâmist já ubânâsân ohtsâškodálii savâstâlmist. Taat tiättoo ovdâmerkkân, ko savâstâlloo šoŋŋâdâhnubástusâst. Huolâ šoŋŋâdâhnubástusâst já ton vaikuttâsâin uáinoo sämipárnái elimist viehâ aarrâd muddoost. Koronavirus mield huolâ jieijâs kulttuur já kielâ siäilumist já nelji staatâ kuávlust ellee aalmug merhâšume lii tiäduttum.

Positiivlâš ovdâmerkkâ säminuorâi uásálistmist lii nuorâirääđi Dihtosis-haahâ, mast säminuorah jieijah kolliistâleh škoovlâin já peesih muštâliđ tom, maid aneh, ete uáppei lii pyeri tiettiđ. Positiivlijd ovdâmeerhâid lii kuittâg maŋgii sämisiärvádâh jieš olášuttâm já valmâštâllâmmuddoost sämmilij uásálistem já uáinuh pääcih älkkeht meddâl. Sämipárnái já -nuorâi pyereestvajemist ij lah äigikyevdilis tutkâmtiätu, mutâ toos lii stuorrâ tárbu, vâi mättih ovdediđ sii uásálistem. Pärniäššiváldálâš pahudij, ete pärniäššiváldálii toimâttâh lii selvâttâm čuosâttum pyereestvaijeemtiäđu ovdebáá tove love ihheed tassaaš.

Párnái uásálistem keččih távjá válduaalmug uáinust já maŋgii kiävá tienuuvt, ete ucceeblovoh iä finnii jieijâs uáinu mieldi savâstâlmân.  Čuosâttum tutkâmtiäđu vänivuotâ pyevtit hástusijd eereeb iärrás máttáátteijeid, virgeulmuid já párnáisuojâlem áámmátulmuid säminuorâi huámmášumán väldimist. Távjá aneh sämmilijd aalmugin, mii kulá historjákirjijd, iäge määti oppâtijmij ääigi pajediđ oovdân tom, ete sämmilâšsiärvádâh lii ellee siärvádâh, mii aktiivlávt oovded jieijâs vuoigâdvuođâid.

Iänááš uási sämipárnáin já -nuorâin áásá sämmilij päikkikuávlu ulguubeln. Sij eellih já ääsih kaskoo syemmilii ohtsâškode, mast sij painâšuveh kielâmoonâtmân já olgooštmân. Škovlâkivsedem lii vijđes čuolmâ, moos mij tarbâšep tuáimeid puoh sektorijn, mutâ meid eres ucceeblovoin. Tääl säminuorah jieijah eellih škoovlâin muštâlmin sämmilâšvuođâst vâi kepideh sämmilij kuáhtám  olgoštem já kivsedem. Tääpi lii onnum pyerrin, mutâ juátkoo válduaalmug máttááttem puáhtá vaibâdiđ kolliistâllee nuorâid. Juáháš haalijd šoddâđ tuhhiittuđ, mutâ jis ucceeblovoid já sii vuoigâdvuođâid iä kieđâvuš škoovlâin, te maht mij pyehtip nabdeđ, ete párnááh iberdeh sii kulttuurtuáváá?

Nuorâirááđán digitaallâš maailm lii tehálâš pargoniävvu, main jukseh já fäälih máhđulâšvuođâ vaiguttiđ jieijâs aššijd aassâmsaajeest peerusthánnáá. Nuor.fi-siijđoh tuáimih sämipárnáid já -nuoráid tehálâš saijeen vaiguttiđ jieijâs aššijd já siijđoi merhâšume lii tiäduttum eromâšávt korona mield taan spiekâstâhääigi.

Mun tiäduttim paaneel loopân párnái já nuorâi uásálâšvuođâ olášuttem. Ko tuálvuh páárnášstrategia keevâtlii táásán, te kalgeh pasteđ kuldâliđ sämipárnái já -nuorâi uáinuid tast, ete mii sii uásálâšvuotâ lii já magarin sij halijdeh, ete sii argâ niävttá. Sijjân tehálumoseh tooimah sättih leđe jieijâs uásild paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs identiteet já kulttuur. Video puáhtá keččâđ tääbbin.

Sofe Hánssa Sampo Ánne-Sofe, nuorâirääđi saavâjođetteijee

anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö asâttij vyesimáánust 2020 páárnášstrategia valmâštâllâm ohtâvuotân pargojuávhu párnáá vuoigâdvuođâi já párnái sehe perrui pyereestvaijeem karttim já nanodem várás koronaepidemia monnjâtipšoost.

Nuorâirääđi uásálistij pargojuávhu paargon já puovtij oovdân sämipárnái já -nuorâi pyereestvaijeem tááhust tehálijd huámmášuumijd. Lohon, mii kieđâvuš sämipárnáid, -nuoráid já -perruid, puáhtá uápásmuđ sijđo 61 rääjist.

Lapset, nuoret ja koronakriisi: Lapsistrategian koronatyöryhmän arvio ja esitykset lapsen oikeuksien toteuttamiseksi