Saamelaislasten -nuorten osallisuus paranee heidän arvojaan kunnioittamalla
Sosiaali- ja terveysministeri julkaisee lapsistrategian, jonka tarkoituksena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta.
Osallistuin tammikuun lopulla Educa- messujen paneeliin, jossa keskustelimme lapsen oikeuksista ja siitä, millainen tulevaisuuden Suomi on lapsille. Panelisteina oli minun lisäkseni perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja professori emeritus Jouni Välijärvi.
Saamelaisten osallisuuden toteutumisessa on vielä paljon työtä, sillä saamelaiset ovat aliedustettuna päätöksenteossa ja ylipäätänsä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tämä ilmenee esimerkiksi keskusteltaessa ilmastonmuutoksesta. Huoli ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista näkyy saamelaislasten elämässä hyvin varhaisessa vaiheessa. Koronaviruksen myötä huoli oman kulttuurin ja kielen säilymisestä ja neljän valtion alueella elävän kansan merkitys on korostunut.
Positiivinen esimerkki saamelaisnuorten osallisuudesta on nuorisoneuvoston Dihtosis-hanke, jossa saamelaisnuoret itse vierailevat kouluissa ja pääsevät kertomaan sen, mikä on heidän mielestään aiheellista oppilaiden tietää. Positiiviset esimerkit ovat kuitenkin usein saamelaisyhteisön itsensä toteuttamia ja valmisteluvaiheessa saamelaisten osallisuus ja näkökulmat jäävät herkästi pois. Saamelaislasten ja -nuorten hyvinvoinnista ei ole ajankohtaista tutkimustietoa, mutta sille on suuri tarve, jotta heidän osallisuuttaa osataan edistää. Lapsiasiavaltuutettu totesi lapsiasiavaltuutetun toimiston selvittäneen kohdistettua hyvinvointitietoa edellisen kerran kymmenen vuotta sitten.
Lasten osallisuutta katsotaan usein valtaväestön näkökulmasta ja monesti käy niin, että vähemmistöt eivät saa omaa näkökulmaansa mukaan keskusteluun. Kohdistetun tutkimustiedon puute tuottaa haasteita muun muassa opettajille, virkamiehille ja lastensuojelun ammattilaisille saamelaisnuorten huomioimisessa. Usein saamelaiset nähdään historiankirjoihin kuuluvana kansana, eikä oppitunneilla ehkä osata nostaa esille sitä, että saamelaisyhteisö on elävä yhteisö, joka aktiivisesti edistää omia oikeuksiaan.
Suurin osa saamelaislapsista- ja nuorista asuu saamealaisten kotiseutualueen ulkopuolella. He elävät ja asuvat keskellä suomalaista yhteiskuntaa, jossa he ovat alttiita kielenmenetykselle ja syrjinnälle. Koulukiusaaminen on laaja ongelma, johon tarvitsemme toimijoita kaikilta sektoreilta, mutta myös eri vähemmistöistä. Tällä hetkellä saamelaisnuoret käyvät itse kouluissa kertomassa saamelaisuudesta vähentääkseen saamelaisten kohtamaa syrjintää ja kiusaamista. Tapa on koettu hyväksi, mutta jatkuva valtaväestön opettaminen altistaa vierailevat nuoret uupumukselle. Jokainen haluaa tulla hyväksytyksi, mutta kun vähemmistöjä ja heidän oikeuksiaan ei käsitellä kouluissa, miten voimme olettaa lasten ymmärtävän heidän kulttuuritaustaansa?
Nuorisoneuvostolle digitaalinen maailma on tärkeä työkalu, jolla saavutetaan ja tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin asuinpaikasta riippumatta. Nuor.fi-sivusto toimii tärkeänä paikkana saamelaislapsille ja -nuorille vaikuttaa omiin asioihin ja sivuston merkitys on korostunut erityisesti koronan myötä näinä poikkeusaikoina.
Painotin paneelin lopuksi lasten ja nuorten osallisuuden toteuttamista. Lapsistrategiaa käytännön tasolle viedessä on pystyttävä kuuntelemaan saamelaislasten ja -nuorten näkemyksiä siitä, mitä heidän osallisuus on ja miltä he haluavat arkensa näyttävän. Heille tärkeimpiä tehtäviä voivat olla osaltaan ylläpitää ja kehittää omaa identiteettiään ja kulttuuriaan.Tallenteen voi katsoa täältä.
Sofe Hánssa Sampo Ánne-Sofe, nuorisoneuvoston puheenjohtaja
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toukokuussa 2020 lapsistrategian valmistelun yhteyteen työryhmän lapsen oikeuksien ja lasten sekä perheiden hyvinvoinnin kartoittamiseksi sekä vahvistamiseksi koronaepidemian jälkihoidossa.
Nuorisoneuvosto osallistui työryhmän työskentelyyn ja toi esille saamelaislasten ja -nuorten hyvinvoinnin kannalta oleellisia huomioita. Saamelaislapsia ja -nuoria ja sekä saamelaisperheitä käsittelevään lukuun voi tutustua sivulta 61 alkaen.
Tutustu myös
Vaikuttamisen eri muodot –paneelikeskustelun tallenne
Paneelissa käydään läpi saamelaista vaikuttamista ja erilaisia polkuja vaikuttamiseen. Skábmagovat nuortenpäivän paneelikeskustelu on tekstitetty suomen kielelle. Paneelin kielinä pohjoissaame ja koltansaame.
Mun oahpahan sámegiela, mie opetan pohjoissaamea!
Heips! Mie olen Britt-Inger, 20 vuotias Enontekiöltä ja tässä on minun neljäs Nuorisoneuvoston video. Tosiaan tässä videosarjassa opetellaan saamenkielen alkeita jonka myötä toivoisinkin innostavani näillä videoilla ihmisiä opettelemaan saamenkieltä ja kiinnostumaan meidän kulttuurista. Video on suunnattu siis aivan kaikille ihmisille tilanteesta riippuen, saamenkielestä ja sen opettelusta kiinnostuneille. Tämä video on nyt videosarjan viimeinen osa ja samalla minun viimeinen video ainakin tällä hetkellä tänne kanavalle. Kiitos että olette katsoneet videoitani!
Mun oahpahan sámegiela, mie opetan pohjoissaamea!
Mun oahpahan sámegiela, mie opetan pohjoissaamea!
Heips! Mie olen Britt-Inger, 20 vuotias Enontekiöltä ja tässä on minun toinen Nuorisoneuvoston video. Tosiaan tässä videossa opetellaan pohjoissaamen alkeita ja tästä tulee olemaan ihan oma videosarja, joka ilmestyy aina kerran kuukaudessa. Toivon että innostaisin tällä videosarjalla ihmisiä opettelemaan saamenkieltä ja kiinnostumaan meidän kulttuurista. Video on suunnattu siis aivan kaikille ihmisille tilanteesta riippuen, saamenkielestä ja sen opettelusta kiinnostuneille. Tervetuloa mukaan!
Nuorisoneuvoston koronakevät
Aloittaessani nuorisoneuvoston puheenjohtajana en osannut kuvitella kevään olevan tällainen. Nuorisoneuvoston uusiin jäseniin, projekteihin, yhteistyökumppaneihin ja muihin tehtäviin on joutunut tutustumaan etänä. Nuorisoneuvosto jäsenet eivät ole vielä kertaakaan tavannut kasvokkain, mutta toivottavasti siihen saadaan muutos seuraavien kuukausien aikana.
Olen Lumi, luistelija Helsingistä ja juureni ovat Vuotsossa.
Olen Lumi Hetta ja olen 18-vuotias saamelaisnuori. Olen syntynyt Helsingissä ja viettänyt koko elämäni täällä. Juureni löytyvät Sodankylän Vuotsosta.
Inarinsaamenkieli elää vahvana
Vaikka saamelaiset eri maiden alueella ovat yhtä kansaa, meitä erottaa toisistaan muun muassa kieli, suku ja/tai vaatetus. Inarinsaamen kieli on ainut vain Suomessa puhuttu saamenkieli ja inarinsaamelaiset ovat aina asuttaneet Inarinjärven aluetta. Kielen elvyttämiseksi tehdään aktiivisesti töitä, mutta siitäkin huolimatta kielellä on arviolta noin 450 puhujaa.
Minä olen Anne ja minusta tulee tubettaja
Hei! Minä olen Anne Olli. Olen nyt 26-vuotias. Olen kasvanut Ivalossa, mutta nyt olen asunut Oulussa jo melkein 8 vuotta. Opiskelen täällä biologian aineenopettajaksi. Minun elämässäni opinnot eivät kuitenkaan näytä olevan pääroolissa, koska olen hyvin taitava kuluttamaan aikaani erilaisissa toimissa. Tartun hyvin mielelläni ja hieman vahingossakin erilaisiin projekteihin (Sápmi Pride jne...), jotka ovat tuoneet minun elämääni hyvin paljon sisältöä ja uusia kokemuksia. Sen lisäksi olen fyysisestikin melko aktiivinen – minä kuljen roller derby - harjoituksissa kolmesti viikossa ja agilityssä kerran viikossa omissa harjoituksissa ja kerran opettamassa muita. Viikonloput kuluvatkin sittemmin usein pelireissussa ja kilpailuissa.
SAAMELAISUUS ELÄÄ ETELÄSSÄKIN
Dihtosis-hanke on Nuorten Akatemian ja Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston yhteishanke, jolla pyritään lisäämään ensisijaisesti yläasteikäisten nuorten tietoisuutta saamelaisuudesta erilaisten työpajojen ja tehtävien kautta. Mira Pohjanrinne, 22, on Helsingissä asuva karigasniemeläinen saamelainen, joka nauttii suuresti työpajojen vetämisestä, vaikka kohtaakin välillä hankaluuksia oman saamelaisuutensa kanssa.
Säämast muin - Sáámást muin - Sámás muinna
Saamelaiskäräjät on nimittänyt saamen kielten esilletuomiseksi neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä.
Sámás muinna Sáámást muin Säämast muin
Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä.
Saamen kielten kielilähettiläät innostavat puhumaan saamea- Sáárá Seipiharju
Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Jokainen kielilähettiläistä on kuvannut pienen videon, joissa he kertovat omasta yhteydestään saamen kieleen.
Saamen kielten kielilähettiläät innostavat puhumaan saamea- Teemu Titola
Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Jokainen kielilähettiläistä on kuvannut pienen videon, joissa he kertovat omasta yhteydestään saamen kieleen.
Saamen kielten kielilähettiläät innostavat puhumaan saamea- Teija Kaartokallio
Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Jokainen kielilähettiläistä on kuvannut pienen videon, joissa he kertovat omasta yhteydestään saamen kieleen.
Saamen kielten kielilähettiläät innostavat puhumaan saamea
Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Jokainen kielilähettiläistä on kuvannut pienen videon, joissa he kertovat omasta yhteydestään saamen kieleen.