Saamelaislasten -nuorten osallisuus paranee heidän arvojaan kunnioittamalla

Sosiaali- ja terveysministeri julkaisee lapsistrategian, jonka tarkoituksena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta.

Osallistuin tammikuun lopulla Educa- messujen paneeliin, jossa keskustelimme lapsen oikeuksista ja siitä, millainen tulevaisuuden Suomi on lapsille. Panelisteina oli minun lisäkseni perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja professori emeritus Jouni Välijärvi.

Saamelaisten osallisuuden toteutumisessa on vielä paljon työtä, sillä saamelaiset ovat aliedustettuna päätöksenteossa ja ylipäätänsä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tämä ilmenee esimerkiksi keskusteltaessa ilmastonmuutoksesta. Huoli ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista näkyy saamelaislasten elämässä hyvin varhaisessa vaiheessa. Koronaviruksen myötä huoli oman kulttuurin ja kielen säilymisestä ja neljän valtion alueella elävän kansan merkitys on korostunut.

Positiivinen esimerkki saamelaisnuorten osallisuudesta on nuorisoneuvoston Dihtosis-hanke, jossa saamelaisnuoret itse vierailevat kouluissa ja pääsevät kertomaan sen, mikä on heidän mielestään aiheellista oppilaiden tietää. Positiiviset esimerkit ovat kuitenkin usein saamelaisyhteisön itsensä toteuttamia ja valmisteluvaiheessa saamelaisten osallisuus ja näkökulmat jäävät herkästi pois. Saamelaislasten ja -nuorten hyvinvoinnista ei ole ajankohtaista tutkimustietoa, mutta sille on suuri tarve, jotta heidän osallisuuttaa osataan edistää. Lapsiasiavaltuutettu totesi lapsiasiavaltuutetun toimiston selvittäneen kohdistettua hyvinvointitietoa edellisen kerran kymmenen vuotta sitten.

Lasten osallisuutta katsotaan usein valtaväestön näkökulmasta ja monesti käy niin, että vähemmistöt eivät saa omaa näkökulmaansa mukaan keskusteluun.  Kohdistetun tutkimustiedon puute tuottaa haasteita muun muassa opettajille, virkamiehille ja lastensuojelun ammattilaisille saamelaisnuorten huomioimisessa. Usein saamelaiset nähdään historiankirjoihin kuuluvana kansana, eikä oppitunneilla ehkä osata nostaa esille sitä, että saamelaisyhteisö on elävä yhteisö, joka aktiivisesti edistää omia oikeuksiaan.

Suurin osa saamelaislapsista- ja nuorista asuu saamealaisten kotiseutualueen ulkopuolella. He elävät ja asuvat keskellä suomalaista yhteiskuntaa, jossa he ovat alttiita kielenmenetykselle ja syrjinnälle. Koulukiusaaminen on laaja ongelma, johon tarvitsemme toimijoita kaikilta sektoreilta, mutta myös eri vähemmistöistä. Tällä hetkellä saamelaisnuoret käyvät itse kouluissa kertomassa saamelaisuudesta vähentääkseen saamelaisten kohtamaa syrjintää ja kiusaamista. Tapa on koettu hyväksi, mutta jatkuva valtaväestön opettaminen altistaa vierailevat nuoret uupumukselle. Jokainen haluaa tulla hyväksytyksi, mutta kun vähemmistöjä ja heidän oikeuksiaan ei käsitellä kouluissa, miten voimme olettaa lasten ymmärtävän heidän kulttuuritaustaansa?

Nuorisoneuvostolle digitaalinen maailma on tärkeä työkalu, jolla saavutetaan ja tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin asuinpaikasta riippumatta. Nuor.fi-sivusto toimii tärkeänä paikkana saamelaislapsille ja -nuorille vaikuttaa omiin asioihin ja sivuston merkitys on korostunut erityisesti koronan myötä näinä poikkeusaikoina.

Painotin paneelin lopuksi lasten ja nuorten osallisuuden toteuttamista. Lapsistrategiaa käytännön tasolle viedessä on pystyttävä kuuntelemaan saamelaislasten ja -nuorten näkemyksiä siitä, mitä heidän osallisuus on ja miltä he haluavat arkensa näyttävän. Heille tärkeimpiä tehtäviä voivat olla osaltaan ylläpitää ja kehittää omaa identiteettiään ja kulttuuriaan.Tallenteen voi katsoa täältä.

Sofe Hánssa Sampo Ánne-Sofe, nuorisoneuvoston puheenjohtaja

anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

 

 

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toukokuussa 2020 lapsistrategian valmistelun yhteyteen työryhmän lapsen oikeuksien ja lasten sekä perheiden hyvinvoinnin kartoittamiseksi sekä vahvistamiseksi koronaepidemian jälkihoidossa.

Nuorisoneuvosto osallistui työryhmän työskentelyyn ja toi esille saamelaislasten ja -nuorten hyvinvoinnin kannalta oleellisia huomioita. Saamelaislapsia ja -nuoria ja sekä saamelaisperheitä käsittelevään lukuun voi tutustua sivulta 61 alkaen.

Lapset, nuoret ja koronakriisi: Lapsistrategian koronatyöryhmän arvio ja esitykset lapsen oikeuksien toteuttamiseksi

 

 


Tutustu myös