Sinun yhteisö - sinun äänesi
Olen Lumi Hetta ja olen 18-vuotias saamelaisnuori. Olen syntynyt Helsingissä ja viettänyt koko elämäni täällä. Juureni löytyvät Sodankylän Vuotsosta.
Asun Maunulassa perheeni kanssa, johon kuuluu äiti, isä, isosisko Siri, ja pikkuveli Herman. Meillä on myös hassun näköinen koira, englanninbulldoggimme Aune. Syksyllä alkaa kolmas vuoteni Maunulan Yhteiskoulussa ja Helsingin Matematiikkalukiossa, joka on todella lähellä kotiani.
Aloitin Helsingissä muodostelmaluistelun 5-vuotiaana. Siitä lähtien luistelu on ollut tiiviisti mukana arjessani. Meillä on harjoituksia 5-6 kertaa viikossa ja viikossa harjoitustunteja kertyy yli 20. 2019-2020 kaudella joukkueessani, Team Fintasticissa, luisteli 25 tyttöä. Kauden aikana me tutustuimme toisiimme todella hyvin, kun vietämme niin paljon aikaa yhdessä. Kilpailuissa meitä on samaan aikaan jäällä 16 luistelijaa ja pyrimme jäällä täydelliseen samanlaisuuteen ja samanaikaisuuteen. Meillä on kauden aikana noin 7 kilpailua, joista yleensä 2-3 ovat ulkomailla. Tänä vuonna ulkomaan kilpailumme sijoittuivat Kroatiaan, Ruotsiin ja Englantiin.
Tämä kausi oli joukkueellemme hyvin menestyksekäs. Voitimme maaliskuun alussa Suomen Mestaruuden ja muutama viikko siitä eteenpäin voitimme Englannissa maailmanmestaruuden. En vieläkään voi käsittää sitä. Ensi kaudella luistelen seuramme ylimmässä joukkueessa, Helsinki Rockettesissa. En malta odottaa, että pääsen jälleen haastamaan itseäni uuden joukkueen parissa uusilla haasteilla.
Lajiin vaaditun ehdottoman sitoutumisen myötä, meillä on vähän vapaa-aikaa ja joutuu luopumaan useista asioista. En pääse käymään Vuotsossa niin usein, kuin haluaisin. Kesäloma on ainoa hetki vuodesta, kun pääsen kunnolla nauttimaan sukulaisteni seurasta. Syys-, joulu- ja hiihtoloma menevät tiiviisti jääharjoitusten parissa. Välillä, kun olen päässyt talvemmalla Saamenmaalle, olen opettanut siellä luistelun alkeita Vuotson koulun takana olevalla jääkentällä, se oli todella hauskaa.
Kesäisin pohjoiseen pääseminen on parasta aikaa. Ei tarvitse huolehtia koulusta, töistä tai jääharjoituksista. Tietenkin kesällä meillä on omatoimisia kuntoharjoituksia, jotka kirjataan puhelimella olevaan sovellukseen, mutta muuten saa ottaa melko rauhassa. Kesälomaa vietänkin Vuotsossa enoni, Joukon ja hänen perheensä luona. Vasanmerkitykset on mielipuuhaani, siellä oppii paljon sekä tekemällä että kuuntelemalla. Hauskinta kesässä on myös, kun tapaan serkkujani ja kavereitani Vuotsossa.
Kuvat:
Sari Niskanen
Antti Lehto,
Ville Levijärvi
Tutustu myös
Vaikuttamisen eri muodot –paneelikeskustelun tallenne
Paneelissa käydään läpi saamelaista vaikuttamista ja erilaisia polkuja vaikuttamiseen. Skábmagovat nuortenpäivän paneelikeskustelu on tekstitetty suomen kielelle. Paneelin kielinä pohjoissaame ja koltansaame.
Saamelaislasten ja -nuorten osallisuus
Sosiaali- ja terveysministeri julkaisee lapsistrategian, jonka tarkoituksena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta.
Mun oahpahan sámegiela, mie opetan pohjoissaamea!
Heips! Mie olen Britt-Inger, 20 vuotias Enontekiöltä ja tässä on minun neljäs Nuorisoneuvoston video. Tosiaan tässä videosarjassa opetellaan saamenkielen alkeita jonka myötä toivoisinkin innostavani näillä videoilla ihmisiä opettelemaan saamenkieltä ja kiinnostumaan meidän kulttuurista. Video on suunnattu siis aivan kaikille ihmisille tilanteesta riippuen, saamenkielestä ja sen opettelusta kiinnostuneille. Tämä video on nyt videosarjan viimeinen osa ja samalla minun viimeinen video ainakin tällä hetkellä tänne kanavalle. Kiitos että olette katsoneet videoitani!
Mun oahpahan sámegiela, mie opetan pohjoissaamea!
Mun oahpahan sámegiela, mie opetan pohjoissaamea!
Heips! Mie olen Britt-Inger, 20 vuotias Enontekiöltä ja tässä on minun toinen Nuorisoneuvoston video. Tosiaan tässä videossa opetellaan pohjoissaamen alkeita ja tästä tulee olemaan ihan oma videosarja, joka ilmestyy aina kerran kuukaudessa. Toivon että innostaisin tällä videosarjalla ihmisiä opettelemaan saamenkieltä ja kiinnostumaan meidän kulttuurista. Video on suunnattu siis aivan kaikille ihmisille tilanteesta riippuen, saamenkielestä ja sen opettelusta kiinnostuneille. Tervetuloa mukaan!
Nuorisoneuvoston koronakevät
Aloittaessani nuorisoneuvoston puheenjohtajana en osannut kuvitella kevään olevan tällainen. Nuorisoneuvoston uusiin jäseniin, projekteihin, yhteistyökumppaneihin ja muihin tehtäviin on joutunut tutustumaan etänä. Nuorisoneuvosto jäsenet eivät ole vielä kertaakaan tavannut kasvokkain, mutta toivottavasti siihen saadaan muutos seuraavien kuukausien aikana.
Inarinsaamenkieli elää vahvana
Vaikka saamelaiset eri maiden alueella ovat yhtä kansaa, meitä erottaa toisistaan muun muassa kieli, suku ja/tai vaatetus. Inarinsaamen kieli on ainut vain Suomessa puhuttu saamenkieli ja inarinsaamelaiset ovat aina asuttaneet Inarinjärven aluetta. Kielen elvyttämiseksi tehdään aktiivisesti töitä, mutta siitäkin huolimatta kielellä on arviolta noin 450 puhujaa.
Minä olen Anne ja minusta tulee tubettaja
Hei! Minä olen Anne Olli. Olen nyt 26-vuotias. Olen kasvanut Ivalossa, mutta nyt olen asunut Oulussa jo melkein 8 vuotta. Opiskelen täällä biologian aineenopettajaksi. Minun elämässäni opinnot eivät kuitenkaan näytä olevan pääroolissa, koska olen hyvin taitava kuluttamaan aikaani erilaisissa toimissa. Tartun hyvin mielelläni ja hieman vahingossakin erilaisiin projekteihin (Sápmi Pride jne...), jotka ovat tuoneet minun elämääni hyvin paljon sisältöä ja uusia kokemuksia. Sen lisäksi olen fyysisestikin melko aktiivinen – minä kuljen roller derby - harjoituksissa kolmesti viikossa ja agilityssä kerran viikossa omissa harjoituksissa ja kerran opettamassa muita. Viikonloput kuluvatkin sittemmin usein pelireissussa ja kilpailuissa.
SAAMELAISUUS ELÄÄ ETELÄSSÄKIN
Dihtosis-hanke on Nuorten Akatemian ja Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston yhteishanke, jolla pyritään lisäämään ensisijaisesti yläasteikäisten nuorten tietoisuutta saamelaisuudesta erilaisten työpajojen ja tehtävien kautta. Mira Pohjanrinne, 22, on Helsingissä asuva karigasniemeläinen saamelainen, joka nauttii suuresti työpajojen vetämisestä, vaikka kohtaakin välillä hankaluuksia oman saamelaisuutensa kanssa.
Säämast muin - Sáámást muin - Sámás muinna
Saamelaiskäräjät on nimittänyt saamen kielten esilletuomiseksi neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä.
Sámás muinna Sáámást muin Säämast muin
Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä.
Saamen kielten kielilähettiläät innostavat puhumaan saamea- Sáárá Seipiharju
Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Jokainen kielilähettiläistä on kuvannut pienen videon, joissa he kertovat omasta yhteydestään saamen kieleen.
Saamen kielten kielilähettiläät innostavat puhumaan saamea- Teemu Titola
Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Jokainen kielilähettiläistä on kuvannut pienen videon, joissa he kertovat omasta yhteydestään saamen kieleen.
Saamen kielten kielilähettiläät innostavat puhumaan saamea- Teija Kaartokallio
Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Jokainen kielilähettiläistä on kuvannut pienen videon, joissa he kertovat omasta yhteydestään saamen kieleen.
Saamen kielten kielilähettiläät innostavat puhumaan saamea
Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Jokainen kielilähettiläistä on kuvannut pienen videon, joissa he kertovat omasta yhteydestään saamen kieleen.