Vuonna 2020 nuorisoneuvosto päätti aloittaa Seta ry:n sateenkaarisanaston kääntämisen pohjois-, inarin-, ja koltansaameksi. Sanasto kokoa yhteen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskevia käsitteitä ja termejä. Vaikka sanastossa avataan myös muita sateenkaariyhteisön sisällä ja liepeillä liikkuvia sanoja ja teemoja, on sen pääasiallisena sisältönä sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus. Sateenkaarisanaston kääntäminen on jatkoa aikaisemmin käännetylle seksuaalisuuden sanakirjalle. Sanaston kääntäminen on vielä työn alla.

Samankaltaista ajatusta kypsyteltiin sattumalta myös toisella taholla. Sateenkaarisaamelainen ja opettaja-opiskelija Anne Olli meinasi itse tarttua toimeen, sen verran tärkeästä työstä oli kyse. “Olen Siidaskuvla- projektissa sateenkaarisaamelaisuuden asiantuntijana ja mietimme, mitä työni voisi sisältää. Ajatuksena oli, että tulisi saameksi sateenkaarisanakirja. Se sitten jäi Nuorisoneuvoston työn takia, mikä ei haittaa kyllä ollenkaan,“ kertoo Olli. Hommaa hänellä riittää, sillä edessä on valmistuminen biologian ja maantiedon opettajaksi sekä oppimateriaalien työstöä Saamelaiskäräjille. Lisäksi hän on aktiivinen sateenkaarisaamelaisuuden puolestapuhuja.

Saamen kielissä on entuudestaan enää vähänlaisesti sateenkaarevia sanoja tallella ja harva osaa tai haluakaan käyttää niitä. Osa sanoista saattaa olla epämukavan kuuloisia tai halventavia ja niiden merkitys saattaa olla monelle epäselvä. Sanastoa löytyy kuitenkin myös epäsuorista ja metaforien kaltaisista sanoista. “Jonkin verran on ystävien ja muiden aktivistien kanssa ollut puhetta siitä, miten omaa sukupuolta ja seksuaalisuutta voi kuvailla luontosanaston avulla. Se on tosi mielenkiintoista ja olisi kiinnostava syventyä siihen jossain vaiheessa,” innostuu Olli. Sanat tulevassa sateenkaarisanastossa ovat käännöksiä ja ne toimivat uusina työkaluina kuvaamaan seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta.

Sateenkaarisaamelaisuus ilmoilla

Yksi varsin tuore, mutta vahvan jalansijan saanut termi on sateenkaarisaamelaisuus. Olli on ollut ensimmäisten joukossa vakiinnuttamassa termiä, ellei jopa sanan kehittäjä. Termi syntyi suorasta tarpeesta. “Kaipasin semmoista sanaa, joka istuu omalla kielellä omaan suuhun. Tuntui aina hankalalta vääntää suuhun se queer-saamelainen. Käytän englanniksi sanaa queer, mutta ei se tunnu luonnolliselta suomeksi tai saameksi puhuttaessa,” taustoittaa Olli.

Pohjoissaamessa on ennestään olemassa sana bonju, joka on väännös sanasta queer. “Jonkin verran suomeksikin puhutaan vinoudesta ja on esimerkiksi Vinokino (seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin keskittynyt elokuvafestivaali), mutta saameksi se kuulostaa kieroutuneelta. Verbi botnjat (vääntää asioita) luo vaikutelman oudosta ja hankalasta ihmisestä,” Olli perustelee.

Norjan puolella termiä käytetään edelleen melko laajasti, vaikkakin vähenevässä määrin. Etenkin Sápmi Priden alkuaikoina sanaa vielä kuuli paljon. “Koitin itsekin kasvaa siihen että ‘tämä nyt on se sana mitä käytetään niin on nyt parempi tottua siihen’ mutten koskaan oikeen tottunut siihen. Sitten tosiaan tuli sateenkaarisaamelainen (arvedávgisápmelaš) ja nyt aika moni on tuntunu tykkäävän siitä sanasta. Se soljuu mukavasti ja on sanana kaunis,” Olli makustelee.

Itseilmaisua ja yhteisöä

Sateenkaarisaamelaisuus on sateenvarjo- tai kattotermi. Sen alle mahtuu monenkirjava porukka eikä sen alla tarvitse mennä ahtaaseen lokeroon. “Tykkään, että sanan sisällä on liikkumavaraa. Sateenkaarisaamelainen on laaja termi, eikä siinä liikuta lokerosta toiseen. Jotkut tykkää määritellä itsensä hyvin pitkälle kaikenlaisiin lokeroihin, eikä siinä ei ole mitään väärää. Se vaan ei ole kaikkien juttu,” Olli selventää. “Eihän seksuaali- ja sukupuolidentiteetti ole semmoinen asia, joka ei koskaan muuttuisi mihinkään suuntaan. Tosiasia on se, että se elää. Sitä joutuisi sitten muuttamaan lokerosta toiseen, jos jokin asia omassa identiteetissä tai itseilmaisussa muuttuukin. Joillekin sopii pysyä edelleen sen saman sanan alla,” kiteyttää Olli.

”Sateenkaarisaamelainen on laaja termi, eikä siinä liikuta lokerosta toiseen.”

Itseään kuvaavien sanojen löytyminen saattaa helpottaa itsensä ymmärtämistä. “Esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriötä oireilevalle voi olla helpotus saada diagnoosi esimerkiksi adhd:stä, mikä helpottaa elämää. Ehkä vähän samaan tapaan tässäkin auttaa se, että tietää mihin kuuluu,” Olli kertoo. Hän kuitenkin korostaa, että häiriöt ja sairaudet ovat eri asia mitä seksuaalisuuden ja sukupuolen monimuoto, mutta idea sanallistamisessa on kuitenkin sama. “Vaikkapa uskonnollisuuden suhteen joitakin voi auttaa se, että määrittelee itsensä ateistiksi tai muuksi mitä ikinä onkaan ja käyttää siten termiä, joka kuvaa juuri itseä. Yhteisöä myös löytää sitä kautta,” Olli tuo esiin.

Yksi tiedonjakamisen välineistä kulkee kädenulottuvilla – nimittäin älypuhelin ja sosiaalinen media. Sen avulla laaja ja moninainen joukko ihmisiä pääsee tietoon helposti käsiksi. On eduksi, että asioista kuulee muuallakin kuin kouluissa esimerkiksi podcastien ja äänikirjojen välityksellä. “Somen kautta saa paljon tietoa, mutta riippuu paljon yksittäisten ihmisten ja aktivistien jaksamisesta, mitä asioita siellä nostetaan esiin. Itse en ole ollut aktiivinen enää aikoihin,” toteaa Olli. Hän näkee tilaa ja tarvetta myös perinteisemmille tiedonvälityksen tavoille. “Olisi hirveän mielenkiintoista jos tulisi vaikka lisää kirjallisuutta. Ei meillä ole paljoa sateenkaarisaamelaisesta näkökulmasta tehtyä kirjallisuutta. Esimerkiksi Queering Sápmi on järkälemäinen kirja ja tosi mielenkiintoinen, mutta sitä ei ole tehty saamelaisnäkökulmasta. Julkaisustakin on useampi vuosi ja tänä päivänä olisi erilaista sisältöäkin semmoisessa kirjassa,” Olli pohtii. Kirja on erityinen myös siten, se toimi alkusysäyksenä Sápmi Pridelle.

Jatkuva oppimisprosessi

Ollille on ollut tärkeää päästä saameksi keskustelemaan asioista muitten kanssa. “Totta kai olen käynyt hyviä keskusteluja myös suomeksi ja englanniksi, mutta on kielellä merkitystä. Sitä puhuu enemmän sydämestä kun pääsee puhumaan saameksi ja tietyllä tavalla pääsee syvemmälle,” sanoittaa Olli. Kieli kehittyy ja muuttuu, termit elävät ja uusia sanoja muodostuu. “Sanojen omaksuminen kieleen on prosessi. Sanoja pitää vähän makustella ja jutella asioista laajemminkin, jos minkäänlaista vakiintumista haluaa. Se myös edellyttää sitä, että useampi ihminen on tietoinen ja sisällä siitä käytävästä keskustelusta,” valaisee Olli.

Myös sateenkaarisanasto kehittyy alati ja vaatii päivitystä. Saamen kielissä löydetään jatkuvasti sanoja, joita halutaankin ottaa käyttöön. Silloin ne on hyvä saada yleiseen tietoitusuuteen ja selventää mitä tarkoittaa mikäkin ja mitä sanaa käytetään mistäkin. “Se on ihan jatkuva oppimisprosessi kaikille. En usko että kukaan on ekspertti jokaisesta sateenkaarisanasta mitä löytyy. Aina pitää kunnioittaa sitä, mitä sanoja kukin haluaa itsestä käyttää,” nostaa Olli esiin. Uusien termien viidakkoon eksymistä ei ole siitä huolimatta syytä pelätä. “Vaatii kärsivällisyyttä kaikilta pysyä kartalla missä mennään. Uskon, että etenkin yhteisön ulkopuoliselle se voi tuntua turhauttavaltakin, mutta semmosta se on,” tuumaa Olli ja jatkaa: “En millään tavalla edellytä, että joka ikinen asia pitäisi osata ja opetella. Kyllä täällä pystytään toistemme kanssa olemaan niin kauan kun se oleminen on kunnioittavaa. Vahinkoja sattuu ihan kaikille: sitten pitää vaan pyytää anteeksi ja jatkaa eteenpäin,” tsemppaa Olli.

Teksti: Heli Valkama