Alkuperäiskansa

Saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana on turvattu perustuslain 17 § 3 momentissa: “Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla.”

Tätä perustuslaissa määriteltyä oikeutta säännellään tarkemmin yksittäisillä erityislaeilla, kuten esimerkiksi saamelaiskäräjälailla ja saamen kielilailla.

  • Saamen kielilaki sääntelee tarkemmin saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Lue lisää.
  • Saamelainen kulttuuri ajatellaan perustuslain esitöiden mukaan laajasti. Oikeus ylläpitää ja kehittää kulttuuria on tarkoitettu laajemmin turvaamaan saamelaisten kulttuurimuotoja. Siten säännöksen turvaamaan saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvat saamelaisten perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito, kalastus ja metsästys.

Käytännössä saamelaisten oikeuksista kulttuuriinsa on kiistelty esimerkiksi kalastuksen suhteen. Edelleen käynnissä olevassa oikeusprosessissa saamelaiset kalastajat kieltäytyivät noudattamasta kalastuslakia, sillä se oli heidän mielestään kalastajien perustuslain vastainen ja kielsi heiltä oikeuden kulttuuriinsa. Lue uutinen aiheesta.

Saamelaisten alkuperäiskansaoikeudet käytännössä?

→ käytännössä saamelaisten oikeutta perinteisiin elinkeinoihinsa ei ole kovin tarkasti säännelty erityislainsäädännössä. Esimerkiksi poronhoitolaissa saamelaisaluetta koskee joitain esimerkiksi pihojen aitaamista koskevia säännöksiä, mutta saamelaista poronhoitoa ei ole määritelty laissa erikseen. Suomen saamelaispaliskunnat perustivat muutama vuosi sitten oman yhdistyksensä valvoakseen saamelaisen poronhoidon etuja.

 

Suomi on sitoutunut useisiin alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten esimerkiksi YK:n alkuperäiskansajulistuksen toteuttamiseen ja YK:n rotusyrjintäsopimukseen. Saamelaisten tosiasiallinen suoja muodostuu kansainvälisten sopimusten ja kansallisen lainsäädännön takaamista oikeuksista. Saamelaiskäräjät raportoi ministeriöille ja suoraan ihmisoikeuksia valvoville elimille saamelaisten oikeuksista ja kansainvälisten sopimusten toimeenpanosta. Lausunnoissaan saamelaiskäräjät esittää kansallisen lainsäädännön kehittämistä kansainvälisten velvoitteiden ja ihmisoikeuksia valvovien elinten suositusten mukaisesti. Saamelaiskäräjät myös osallistuu ihmisoikeuksia käsittelevien kansainvälisten sopimusten laadintaan. Lue lisää Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista saamelaiskäräjien sivuilta: https://www.samediggi.fi/kansainvaliset-sopimukset/

 

→ Miten kansainvälisten sopimusten noudattamista käytännössä valvotaan?

Ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa valvovat kansainväliset asiantuntijaelimet. Suomen tulee raportoida elimille säännöllisesti sopimuksen toimeenpanosta Suomessa ja siitä, miten se on ottanut huomioon kansainvälisten sopimusten toimeenpanoa valvovien elimien suositukset. Määräaikaisraportoinnista vastaa Suomessa ulkoasiainministeriö, joka kuulee eri ministeriöitä, viranomaisia, saamelaiskäräjiä ja kansalaisjärjestöjä raportin laatimista varten. Sopimusten toimeenpanoa valvovat elimet voivat myös vierailla Suomessa ja kuulla eri sidosryhmiä raporttejaan varten. Valtioiden määräaikaisraporttien lisäksi elimet vastaanottavat alkuperäiskansoilta ja kansalaisjärjestöjä lausuntoja ja näkemyksiä sopimusten toimeenpanosta.

→ Mihin voin ottaa yhteyttä, jos esimerkiksi kielelliset oikeuteni eivät paikallistasolla mielestäni toteudu?

Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies valvovat viranomaisten toiminnan lainmukaisuutta ja näin ollen myös esimerkiksi saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista viranomaisten toiminnassa. Jokainen viranomainen valvoo saamen kielilain noudattamista omassa toiminnassaan. Kielellisten oikeuksien loukkaamisesta voi olla yhteydessä myös aluehallintovirastoihin, joiden valvonta-alalle kuuluvat mm kuntien sotepalvelut ja opetus.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi antaa neuvoja ja ohjeita syrjintäepäilyn selvittämisessä. Kieleen perustuvaa syrjintää viranomaisen taholta kokenut voi saattaa asian myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.

 

Saamelaiskäräjät toteuttaa saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa käytännössä

Käytännössä saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa saamelaisalueella toteuttaa saamelaiskäräjät. Yksi tapa vaikuttaa asioihin on hakeutua saamelaiskäräjien äänestysluetteloon ja äänestää saamelaiskäräjävaaleissa tai asettua itse ehdolle saamelaiskäräjävaaleihin. Myöskin saamelaiskäräjien alaisuudessa toimiviin lautakuntiin valitaan jäseniä, jotka ovat kiinnostuneita vaikuttamaan esimerkiksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen oppimateriaali- ja koulutuslautakunnassa tai saamelaiselinkeinojen asemaan elinkeino- ja oikeuslautakunnassa.

Heräsikö kysyttävää?