Sámemánáid ja -nuoraid osolašvuohta buorrána sin árvvuid gudnejahttimiin
Sosiála- ja dearvvasvuođaministtar almmustahttá lagašáigge mánáidstrategiija, man dárkkuhussan lea lasihit mánáid, nuoraid ja bearrašiid buresveadjima ja osolašvuođa.
Oassálasten ođđajagemánu loahpas Educa – meassuid panelii, gos ságastalaimet mánáid vuoigatvuođain ja das, makkár lea boahttevuođa Suopma mánáide. Panelistan ledje mu lassin bearaš- ja vuođđobálvalusministtar Krista Kiuru, mánáidáššiidáittardeaddji Elina Pekkarinen ja professor emeritus Jouni Välijärvi.
Sámiid osolašvuođa ollašuvvamis lea vel olu bargu, dasgo sámit leat menddo uhcán mearrádusbargamis ja oppalohkái servodaga ságastallamis. Dát albmana ovdamearkan go ságastallo dálkkádatnuppástusas. Fuolla dálkkádatnuppástusas ja dan váikkuhusain oidno sámemánáid eallimis oalle árrat. Koronavirusa mielde fuola iežas kultuvrra ja giela seailuma birra ja álbmoga mearkkašupmi, mii ássá njealje riikka viidodagas, lea lassánan.
Positiivvalaš ovdamearka sámenuoraid osolašvuođas lea nuoraidráđi Dihtosis – prošeakta, mas sámenuorat ieža galledit skuvllain ja besset muitalit daid áššiid birra, maid lea sin mielas oahppiid buorre diehtit. Positiivvalaš ovdamearkkat leat goittotge dávjá dakkárat maid sámesearvvuš lea ieš ollašuhttán ja válmmaštallanmuttus sámiid osolašvuohta ja oainnut báhcet álkit eret. Sámemánáid ja – nuoraid buresveadjimis ii gávdno áigeguovdilis dutkandiehtu, muhto dasa lea stuorra dárbu, vuoi sin osolašvuođa lea vejolaš ovddidit. Mánáidáššiidáittardeaddji gávnnahii, ahte mánáidáššiidáittardeaddji doaimmahat lea čielggadan buresveadjindieđuid, mat leat čuozihuvvon dihto áššiide, ovddit háve logi jagi dassái.
Mánáid osolašvuohta gehččo dávjá váldoálbmoga perspektiivvas ja máŋgii geavvá nu, ahte vehádagat eai oaččo iežaset oainnuid mielde ságastallamii. Čuozihuvvon dutkandieđu váilun dagaha hástalusaid earret eará oahpaheaddjiide, virgeolbmuide ja mánáidsuodjalusa ámmátolbmuide sámenuoraiguin gulahallamis. Dávjá sámit gehččojit álbmogin, mii gullá historjágirjjiide, eaige oahppodiimmuin kánske máhte bajidit ovdan dan, ahte sámesearvvuš lea ealli searvvuš, mii aktiivvalaččat ovddida vuoigatvuođaidis.
Stuorámus oassi sámemánáin ja -nuorain ássá sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Sii ellet ja ásset gasku suopmelaš servodaga, gos sii leat hearkkit gielamassimii ja vealaheapmái. Skuvlagivssideapmi lea viiddes problema, masa dárbbašit doaibmiid buot sektoriin, muhto maiddái sierra vehádagain. Dál sámenuorat fitnet ieža skuvllain muitaleamen sápmelašvuođa birra geahpedan dihtii vealaheami ja givssideami, maid sámit deaividit. Vuohki lea vásihuvvon buorrin, muhto váldoálbmoga jotkkolaš oahpaheapmi sáhttá váibadit galledeaddji nuora. Juohkehaš háliida leat dohkkehuvvon, muhto go vehádagat ja sin vuoigatvuođat eai gieđahallo skuvllain, mo sáhttit vuordit mánáid áddet sin kulturduogáža ?
Nuoraidráđđái digitálalaš máilbmi lea dehálaš bargoneavvu, mainna olahuvvo ja fállojuvvo vejolašvuohta váikkuhit iežas áššiide ássanbáikkis fuolakeahttá. Nuor.fi- siiddut doibmet dehálaš báikin sámemánáide ja – nuoraide váikkuhit iežaset áššiide ja siidduid mearkkašupmi lea beavttálmuvvan erenomážit korona mielde dáid spiehkastatáiggiid.
Deattuhin panela loahpas mánáid ja nuoraid osolašvuođa ollašuhttimis. Mánáidstrategiija geavada dássái doalvvodettiin galgá bastit guldalit sámemánáid ja -nuoraid oainnuid das, mii sin osolašvuohta lea ja makkárin sii háliidit árgga čájehit. Sidjiide deháleamos barggut sáhttet leat doalahit ja ovddidit iežaset identitehta ja kultuvrra. Vurkkohusa sáhttá geahččat dáppe.
Sofe Hánssa Sampo Ánne-Sofe, nuoraidráđi ságajođiheaddji
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija ásahii miessemánus 2020 mánáidstrategiija válmmaštallama oktavuhtii bargojoavkku, mii kárte ja buorida mánáid vuoigatvuođaid ja maiddái mánáid sihke bearrašiid buresveadjima koronaepidemiija maŋálgihtii dikšuma várás.
Nuoraidráđđi oassálasttii bargojoavkku bargamii ja buvttii ovdan sámemánáid ja – nuoraid buresveadjima dáfus mearkkašahtti fuopmášumiid. Sámemánáid, – nuoraid ja – bearrašiid gieđahalli oassái sáhttá oahpásmit siiddu 61 rájes. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162647
Oahpásmuva maiddái
Váikkuheami sierra hámit-panelaságastallan
Panelas gieđahallojuvvo sápmelaš váikkuheapmi ja iešguđetlágan bálgát váikkuheapmái. Skábmagovat nuoraidbeaivvi panelaságastallan lea tekstejuvvon suomagillii. Panela giellan davvisámegiella ja nuortalašgiella.
Lumi dáppe vuohon
Mii leimmet mu joavkkuin, Helssega Rockettesiin, čakčaleairras Kisakallio valáštallanoahpahagas, Lohjas. Min leaira bisttii oktiibuot golbma beaivvi ja dán filmmas oidnibehtet makkár min akta beaivi lei.
Mun oahpahan sámegiela, mie opetan pohjoissaamea!
Nuoraidráđi koronagiđđa
Álggahettiinan nuoraidráđi ságadoallin máhttán govahallat giđa leat dákkár. Nuoraidráđi ođđa lahtuide, prošeavttaide, ovttasbargoguimmiide ja eará bargguide lea gártan oahpásmuvvat gáiddusin. Nuoraidráđi lahtut eai leat vel oktiige deaivan njunnálagaid, muhto sávvamis dát rievdá čuovvovaš mánuid áigge.
Mun lean Lumi, luistejeaddji Helssegis ja mu ruohttasat leat Vuohčus.
Mun lean Guhkkes-Issáha Sinikka Lumi, Lumi Hetta ja lean 18-jahkásaš sámenuorra. Lean riegádan Helssegis ja lean orodan olles ealliman dáppe. Mu ruohttasat leat Soađegili Vuohčus.
Mun lean Britt-Inger Ruotsala ja dás lea mu vuosttaš Nuorraidráđđi-video!
”Mun lean giđa 2020 studeanta"
Mun lean giđa 2020 studeanta ja loktejin vilgesgahpira mu oaivái 30.5.2020.
Korona virusdili dikšun Suomas - Ánne vlogge
Suoma ráđđehus linjii 16.3.2020 doaibmabijuid koronavirusdili dikšuma várás Suomas. Dát video lea ráhkaduvvon, vai dáid rávvagiid beassá guldalit sámegilliige. Seamma rávvagiid sáhttá lohkat čuovvovaš liŋkka duohken: https://tinyurl.com/korona-samegillii Ale panikere! Hivssetbábir gal reahká. Muitte fuolahit buorre giehtahygieniijas, garvve olmmošjoavkkuid ja mátkošteami ja doala oktavuođa dutnje dehálaš olbmuide. Ovttas mii birget dánge dili čáđa.
Mun lean Anne ja mus boahtá tubeteaddji
Hei! Mun lean Ville Ristena Pirkko Anne, Anne Olli. Lean dál 26-jahkásaš. Bajásšadden Avvilis, muhto dál lean orron Oulus jo measta 8 jagi. Stuđeren dáppe biologiija ávnnasoahppaheaddjin. Mu eallimis oahpput eai goitotge oro álo leamen váldorollas, danin go lean hui čeahppi golahit áiggi iešguđetlágan doaimmaiguin. Darvánan hui millosit ja vehá vahágisge earálágan prošeavttaide (Sápmi Pride jna...), mat leat buktán mu eallimii hui olu sisdoalu ja ođđa vásáhusaid. Dasa lassin lean fysalaččatge oalle aktiivalaš – mun jođán roller derby -hárjehusaiguin golbmii vahkus ja agilitys oktii vahkus iežan hárjehusaiguin ja oktii skuvlemin earáid. Vahkuloahpat golletge dasto dávjá spealloreaissuin ja gilvvohallamiin.
SÁPMELAŠVUOHTA EALLÁ MÁDDINGE
Oahpásmuva Dihtosis - prošeavtta skuvlagalledeaddji Mira Pohjanrinne vásáhusaide ja jurdagiidda Dihtosis – prošeavtta olis. Dihtosis- prošeakta lea Nuoraid Akatemia ja Sámedikki nuoraidráđi oktasašprošeakta, mainna geahččaluvvo lasihuvvot ovdasajis badjedási ahkásaš nuoraid diđolašvuohta sápmelašvuođas iešguđetlágan bargobájiid ja bargobihtáid bokte.
Säämast muin - Sáámást muin - Sámás muinna
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit.
Sámi giellaofelaččat movttiidahttet sámástit- Sáárá Seipiharju
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit. Iešguđege giellaofelaš lea govven filmmaža, mas son muitala iežas oktavuođas sámegillii.
Sámi giellaofelaččat movttiidahttet sámástit- Teemu Titola
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit. Iešguđege giellaofelaš lea govven filmmaža, mas son muitala iežas oktavuođas sámegillii.
Sámi giellaofelaččat movttiidahttet sámástit- Sámásteaddji Teija Kaartokallio
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit. Iešguđege giellaofelaš lea govven filmmaža, mas son muitala iežas oktavuođas sámegillii.
Sámi giellaofelaččat movttiidahttet sámástit
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit. Iešguđege giellaofelaš lea govven filmmaža, mas son muitala iežas oktavuođas sámegillii.