Oahpásmuva Dihtosis - prošeavtta skuvlagalledeaddji Mira Pohjanrinne vásáhusaide ja jurdagiidda Dihtosis – prošeavtta olis. Dihtosis- prošeakta lea Nuoraid Akatemia ja Sámedikki nuoraidráđi oktasašprošeakta, mainna geahččaluvvo lasihuvvot ovdasajis badjedási ahkásaš nuoraid diđolašvuohta sápmelašvuođas iešguđetlágan bargobájiid ja bargobihtáid bokte.
Teaksta: Liina Kutja, Kallio logahat
Go Mira fárrii Helssegii, gávpot lei juo ovddežis oahpis. Moadde ášši goittotge imaštahtte. “Deattuhuvai dat, ahte dáppe ii duođalaččat oktage hállan sámegiela.” Maiddái helssetlaččaid luonddugaskavuohta earrána olu das, masa davvin lea vuogáiduvvon: “Muhtumin orru, ahte jurddašan luonddu birra áibbas eará láhkai go earát dáppe. Dasto dáppe eai leat jagiáiggit olláge. Mis ruovttus leat gávcci jagiáigge, maid mii oaidnit sierra.” Luondu lea dehálaš báiki namalassii ruovttus. Mira muitala, ahte biras Helssegis váttásmahttá alcces oahpes áššiid bargama. “Dáppe ii ovdamearkan sáhte guolástit”, Mira gávnnaha.
Sápmelašvuođa meroštallan lea váttis: “Ii leat dakkár okta rivttes vuohki leat sápmelaš.” Mira identitehta lea goittotge bisson nanusin fárremis fuolakeahttá, ja son jurddaša eanaš áššiid sámegillii. Suopmelašáŧestus buoriduvvo ustibiin. “Munnuide boahtá dakkár oatnelanbotta kriisa- káfestallan ja dušše sámástetne. Ii leat heahti, it leat gávpotluvvamin.”
GASKKOHAGAID ÁŠŠEDOVDIN LEAHKIN VÁIBADA
Go stuđere stáhtadiehtagiid, Mira muitala, ahte bohtet ovdan dilit, main fuopmášupmi giddejuvvo sápmelašvuhtii. “Mis gieđahallojit olu vehádagat. Álot go máinnašuvvojit sápmelaččat, de oaivvit jorggihit hihtásit, ahte mishan lea dáppe áššedovdi. De muhtumin boahtá dakkár, ahte vuohten mun čilgen dáid áššiid miljovnna geardde.” Lohppii son goittotge gávnnaha, olbmo sáhttá leat nappo váttis reflekteret áššiid, jos lea álot eallán ovtta báikkis, iige leat goassige oaidnán eará kultuvrraid. Áddejupmi lea goittotge gávdnon olu Suoma guhkkelabbos. “ Ovdamearkan Afrihkás mátkkoštettiin lean deaivvadan eamiálbmoga ovddasteaddjiin, guhte lea hirbmosit movttáskan, ahte Eurohpásge bohtet ovddal muhtin eamiálbmogat, geat leat movtta, ahte hei mun in diehtán, ahte Eurohpásge leat eamiálbmogat. Iežas ii dovdda nu olggobeali olmmožin juohke báikkis.”
Miras leat sápmelaš oahppásat Helssegis, geat dohko leat fárren seammá báikegottis. Helssegis lea doaibman vel muhtin áigi dassái Citysámit rs, muhto doaibman lea dasto heaittihuvvon. Searvi lágidii earret eará bivttasčájáhusaid sámegávttiin. “Dat lea mu áddejumi mielde juogo diibmá dahje dán jagi heaittihuvvon. Mun in beassan mange muttus dan lahttun.”
Mira lasihastá goittotge doaivvalaččat: “Sávvamis boađášii goittotge juoga nubbi searvi dahje juoba mii nu doaimmaid muhtumin.” Mira mielde doaibma dárbbašivčče goittotge ruđa sihke muhtin aktiivvalaš sápmelačča jođihit doaimma.
NUORAIDE INDIÁNATGE LEAT OAHPPÁSUT GO SÁMIT
Mira dovdá, ahte bargu lea dehálaš Dihtosis-prošeavttas. “Orru, ahte bargá juoidá semifiksu áššiid sápmelaččaidge buorrin, vaikke ássá dáppe guhkkin. Mun lean liikon dás duođaige olu.” Dihtui lea stuorra dárbu, dasgo suopmelaš oahppagirjjit eai gieđahala sápmelaččaid jur olláge. Indiánaid birra dihtet dáppe eanet go iežaset eamiálbmogis. “Somá mannat muitalit nuoraide vehá min áššiid birra, daningo dat eai dábálaččat dieđe maidige.” Mii skuvlagalledemiide boahtá, oahpaheaddjiin sáhttet leat álggos sierradoaivagat galledeami sisdoalus, muhto dábálaččat máhccojuvvo áibbas vuođđodássái. “Váldojuvvo áibbas kárta, ahte gos sápmelaččat leat, geat sápmelaččat leat ja mii eamiálbmot lea.” Diimmuid sisdollui gullet maiddái earret eará giela, kultuvrra guoski vuođđofáktat sihke ságastanhárjehusat.
Galledeapmi lea mávssolaš bargu. Ovddit fitnan Kontulas bázii erenomážit millii: “Oahppit báhce dohko luohkkái 15 minuhta badjeláigái, go dain lei nu olu jearramuš, dassái go sin oahpaheaddjit fertejedje bágget daid čuovvovaš diibmui. Mun ledjen mo nu das áibbas movttáskan.”
Čálus lea ollašuhtton oassin Kallio logahaga Media 2 -kurssa čakčat 2019 ja dat lea olggosaddon álggos Nuoraid Akatemia bloggas.