Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit. Iešguđege giellaofelaš lea govven filmmaža, mas son muitala iežas oktavuođas sámegillii.
Sámásteaddji Teija Kaartokallio
Teija dadjá, ahte okta buoremus áššiin, mii sutnje goassege lea geavvan, lea ahte šaddai vejolašvuohta vuolgit davás oahppat sámegiela. Ja vel buoret lei, go son beasai johtit Ohcejogas fulkkiid luhtte.
”Das ii mannan guhká go ádjá munnje almmuhii, ahte ii áiggo šahten muinna suomastit, muhto aigu fuolahit das, ahte munge oahpan sámegiela, min soga giela. Juos lea geainnanu hárjánan suomastit, de ii leat álki molsun giela sámegillii. Várra dan dihtii, go mun dieđan mo dat orru leat gielaheapmi, de munjje lea šaddan hui stuorra mokta bargat giela ovdii.”
Jahki 2019 lea ON:a máilmmi eamiálbmotgielaid jahki. Temájagi ulbmilin lea čalmmustahttit máilmmi eamiálbmotgielaid dili. Mihttomearrin lea temájagiin lasihit ee. diđolašvuođa álgoálbmotgielaid birra ja daid áittavuloš sajádagas ja dan lassin gárgehit gielaid ja standardiseret daid. Máilmmi 6 700 gielas badjel 40 % leat áittavuložat. Dain stuorámus oassi leat eamiálbmotgielat.