Du searvvuš - du jietna
Mun lean Guhkkes-Issáha Sinikka Lumi, Lumi Hetta ja lean 18-jahkásaš sámenuorra. Lean riegádan Helssegis ja lean orodan olles ealliman dáppe. Mu ruohttasat leat Soađegili Vuohčus.
Orun Maunulas bearrašiinnán, masa gullet eadni, áhčči, stuorraoabbá Siri ja unnavieljaš Herman. Mis lea maiddái hávskesoaidnit beana, min englánddabulldog Aune. Čakčat álgá mu goalmmát jahki Maunula Oktasašskuvllas ja Helssega Matematihkkalogahagas. Skuvlan lea lihkus hui lahka mu ruovttu.
Álggahin Helssegis spierroluistema 5-jahkásažžan. Dan rájes luisten lea leamaš nannosit mielde árggastan. Mis leat hárjehusat 5-6 geardde vahkus, ja vahkus hárjehallandiimmut čoggojit álkit badjel 20. Bajis 2019-2020 mu joavkkus, Team Fintasticis luistejedje 25 nieidda. Baji áigge mii oahpásnuvaimet nuppiidasamet hui bures, daningo golahit nu olu áiggi ovttas. Gilvvuin leat oktanaga jieŋa alde 16 luistejeaddji, ja mii viggat jieŋa alde dievaslaš seammaláganvuhtii ja ovttaáigásašvuhtii. Mis leat baji áigge sullii 7 gilvvu, main dábálaččat 2-3 leat olgoriikkain. Dán jagi olgoriikkaid gilvvut ledje Kroatias, Ruoŧas ja Englánddas.
Dán bajis min joavku menestuvai bures. Vuittiimet njukčamánu álggus Suoma Meašttirvuođa ja moadde vahku dan maŋŋel vuittiimet Englánddas máilmmimeašttirvuođa. In sáhte riekta velge ipmirdit dan. Boahtte bajis luisten min searvvi alimus joavkkus, Helssega Rockettesis. In máša vuordit, ahte beasan vuohon hástalit iežan ođđa joavkkus ođđa hástalusaiguin.
Šládja gáibida dan, ahte dasa čatnasa eavttuheamet, man geažil mis lea unnán astoáigi ja gártat luohpat máŋggain áššiin. In beasa mannat Vuohčus nu dávjá, go háliidivččen. Geasseluopmu lea áidna áigi jagis, go beasan albma ládje návddašit das, ahte lean fulkkiidanguin. Čakča-, juovla- ja čuoiganluomus lean čavga jiekŋahárjehusaid olis. Gaskohaga, go lean beassan lagabus dálvvi Sápmái, lean oahpahan doppe luistema vuođđoáššiid Vuohču skuvlla duohkin jiekŋagiettis, dat lei hui suohtas.
Geasset buoremus áigi lea, go beassá davás. In dárbbat fuolahit skuvllas, bargguin dahje jiekŋahárjehusain. Dieđusge geasset mis leat iešheanalaš álšahárjehusat, mat girjejuvvojit telefovnnain applikašuvdnii, muhto muđui bálle leahkit oalle lotka. Geasseluomu golahannai Vuohčus ednon, Jouko ja su bearraša geahčen. Miessemearkumat leat mu jiellatbarggut, doppe oahppá ollu sihke bargamiin ja guldalemiin. Suohttaseamos geasis lea maiddái dat, go deaivvan oambeliidan, vilbeliidan ja skihpáriiddán Vuohčus.
Govat:
Sari Niskanen
Antti Lehto,
Ville Levijärvi
Oahpásmuva maiddái
Váikkuheami sierra hámit-panelaságastallan
Panelas gieđahallojuvvo sápmelaš váikkuheapmi ja iešguđetlágan bálgát váikkuheapmái. Skábmagovat nuoraidbeaivvi panelaságastallan lea tekstejuvvon suomagillii. Panela giellan davvisámegiella ja nuortalašgiella.
Sámemánáid ja -nuoraid osolašvuohta buorrána sin árvvuid gudnejahttimiin
Sosiála- ja dearvvasvuođaministtar almmustahttá lagašáigge mánáidstrategiija, man dárkkuhussan lea lasihit mánáid, nuoraid ja bearrašiid buresveadjima ja osolašvuođa.
Lumi dáppe vuohon
Mii leimmet mu joavkkuin, Helssega Rockettesiin, čakčaleairras Kisakallio valáštallanoahpahagas, Lohjas. Min leaira bisttii oktiibuot golbma beaivvi ja dán filmmas oidnibehtet makkár min akta beaivi lei.
Mun oahpahan sámegiela, mie opetan pohjoissaamea!
Nuoraidráđi koronagiđđa
Álggahettiinan nuoraidráđi ságadoallin máhttán govahallat giđa leat dákkár. Nuoraidráđi ođđa lahtuide, prošeavttaide, ovttasbargoguimmiide ja eará bargguide lea gártan oahpásmuvvat gáiddusin. Nuoraidráđi lahtut eai leat vel oktiige deaivan njunnálagaid, muhto sávvamis dát rievdá čuovvovaš mánuid áigge.
Mun lean Britt-Inger Ruotsala ja dás lea mu vuosttaš Nuorraidráđđi-video!
”Mun lean giđa 2020 studeanta"
Mun lean giđa 2020 studeanta ja loktejin vilgesgahpira mu oaivái 30.5.2020.
Korona virusdili dikšun Suomas - Ánne vlogge
Suoma ráđđehus linjii 16.3.2020 doaibmabijuid koronavirusdili dikšuma várás Suomas. Dát video lea ráhkaduvvon, vai dáid rávvagiid beassá guldalit sámegilliige. Seamma rávvagiid sáhttá lohkat čuovvovaš liŋkka duohken: https://tinyurl.com/korona-samegillii Ale panikere! Hivssetbábir gal reahká. Muitte fuolahit buorre giehtahygieniijas, garvve olmmošjoavkkuid ja mátkošteami ja doala oktavuođa dutnje dehálaš olbmuide. Ovttas mii birget dánge dili čáđa.
Mun lean Anne ja mus boahtá tubeteaddji
Hei! Mun lean Ville Ristena Pirkko Anne, Anne Olli. Lean dál 26-jahkásaš. Bajásšadden Avvilis, muhto dál lean orron Oulus jo measta 8 jagi. Stuđeren dáppe biologiija ávnnasoahppaheaddjin. Mu eallimis oahpput eai goitotge oro álo leamen váldorollas, danin go lean hui čeahppi golahit áiggi iešguđetlágan doaimmaiguin. Darvánan hui millosit ja vehá vahágisge earálágan prošeavttaide (Sápmi Pride jna...), mat leat buktán mu eallimii hui olu sisdoalu ja ođđa vásáhusaid. Dasa lassin lean fysalaččatge oalle aktiivalaš – mun jođán roller derby -hárjehusaiguin golbmii vahkus ja agilitys oktii vahkus iežan hárjehusaiguin ja oktii skuvlemin earáid. Vahkuloahpat golletge dasto dávjá spealloreaissuin ja gilvvohallamiin.
SÁPMELAŠVUOHTA EALLÁ MÁDDINGE
Oahpásmuva Dihtosis - prošeavtta skuvlagalledeaddji Mira Pohjanrinne vásáhusaide ja jurdagiidda Dihtosis – prošeavtta olis. Dihtosis- prošeakta lea Nuoraid Akatemia ja Sámedikki nuoraidráđi oktasašprošeakta, mainna geahččaluvvo lasihuvvot ovdasajis badjedási ahkásaš nuoraid diđolašvuohta sápmelašvuođas iešguđetlágan bargobájiid ja bargobihtáid bokte.
Säämast muin - Sáámást muin - Sámás muinna
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit.
Sámi giellaofelaččat movttiidahttet sámástit- Sáárá Seipiharju
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit. Iešguđege giellaofelaš lea govven filmmaža, mas son muitala iežas oktavuođas sámegillii.
Sámi giellaofelaččat movttiidahttet sámástit- Teemu Titola
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit. Iešguđege giellaofelaš lea govven filmmaža, mas son muitala iežas oktavuođas sámegillii.
Sámi giellaofelaččat movttiidahttet sámástit- Sámásteaddji Teija Kaartokallio
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit. Iešguđege giellaofelaš lea govven filmmaža, mas son muitala iežas oktavuođas sámegillii.
Sámi giellaofelaččat movttiidahttet sámástit
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit. Iešguđege giellaofelaš lea govven filmmaža, mas son muitala iežas oktavuođas sámegillii.