Seksuaallâšvuotâ lii sierâ kulttuurijn uáli jo jieškote-uvlágán jo saanij-uv puotâ, tast ko saanijn pyehtih leđe maaŋgâlágáneh ivneh. Savâstâllâm seksuaallâšvuođâst lii ain mahtnii kielân čonnum. Sämmilijn, mahte puohâin iärásijn-uv, lii jieijâs vyehi kieđâvuššâđ seksuaallâšvuođâ. Sämikielâ lii šoddâm sämivuođâ pirrâ, já tondiet lii eromâš tehálâš, ete mist láá sämikielâliih säänih moh kovvejeh seksuaallâšvuotân lohtâseijee koččâmâšâid.
Meiddei kontekstist lii vaiguttâs toos, maht seksuaallâšvuotâ lii iberdum. Sämmiliih láá ráhtám seksuaallâšvuotân lohtâseijee já seksuaallâšvuođâ kovvejeijee saanijd jieijâs kulttuur pirrâ ubâ kulttuur historjá ääigi. Kalga mušteđ, ete sämikulttuur lii lamaš Tavveen jo kuhháá ovdil ko uárjimaailm kulttuur poođij. Tondiet lii tehálâš huámášiđ jieijâs kielân kullee saanijd já oppâđ kevttiđ taid.
Mij tarbâšep seksuaallâšvuođâ kovvejeijee saanijd sämikielân. Sánádâh tuárju sämikielâ oppâm – liihân kielâ laasâ kulttuurân. Säminuorah tarbâšeh jieijâs sänikirje seksuaalsaanijd, tast ko tiäđu finnim jieijâs kielân lii merhâšittee. Uárjimaailm kulttuur lii tarvânâm mijjân nuuvt korrâsávt, ete seksuaallâšvuođâst lii vaigâd sárnuđ pääihist já škoovlâst. Nuorâ mielâst sáttá leđe vaigâd savâstâllâđ seksuaallâšvuotân lohtâseijee aašijn rävisulmuin, vâik koččâmâšah liččii-uv. Ko nuorâst lii máhđulâšvuotâ koijâdiđ sämikielâlii sääni merhâšuumeest, lekkâs siämmást vyehi sárnuđ seksuaallâšvuođâst. Sánáduv čokkiimân lii tibi tárbu meiddei pedagogisijn suujâin. Sämikielâlâš seksuaallâšvuođâ sänikirje fáálá meiddei rävisulmuid vuovijd sárnuđ aašijn jieijâs párnáiguin.
Nuorâi mielâst seksuaallâšvuođâ teemah sättih orroođ jiereskitten já jobâ polâttetten. Vâik puoh aašijd ij pyevti oppâđ kirjeest pic aašijd kalga feeriđ jieš, te säänih išedeh aašij ibbeerdmist, sierriimist já tast ko hämmee iberdettee kove maailmist.
Siärvusist seksuaallâšvuođâst oppâm jieijâs kielâ sánáduvváin sáttá leđe mielâkiddiivâš já vuovâs. Skipárijguin lii suotâs oppâđ pieijâđ saanijd aššijd konkreetlávt. Mun muštám, maht uuccim uđđâ aašijd já tabuid sänikirjeest eŋgâlâš- já ruotâkielâlâš vastuid. Mun laađđim motomin meiddei sämikielâlii sänikirje, mutâ puoh aššijd iä kavnum njuolgist sänivastuuh. Sämikielâlâš seksuaallâšvuođâ sänikirje addel nuoráid máhđulâšvuođâ uuccâđ saanij sämikielâlijd vastuid oovtâi luuhij kooskâst.
Aalgâi aalgâst sämikulttuurist, mahte algâaalmugkulttuurijn mudoi-uv, seksuaalucceeblovoi iähtun lijjii positiivliih, jobâ loptejii sii. Jurduuh muttojii kuittâg uárjimaailm kulttuur mield negâtiivlubbon. Taan ääigi suhâpele já seksuaallâšvuođâ maaŋgâhámásâšvuotâ lii pajanâm ulmui tiätun pyerebeh já ttaid teemaid kyeskee sánádâh lii šoddâm maaŋgâpiälálâžžân.
2000-lovvoost lii ovdedum uđđâ, eenâb spesifisâš já suhâpeelisensitiivisub sánádâh, mast puárásuboh suhâpuolvah iä veldihánnáá lah ubâ kuullâmgin. Ličij tárbu savâstâlmân nuorâi, vaanhimij já madârvaanhimij kooskâst sii ohtsâš kielân. Sánádâh liäkká ávus savâstâllâm suhâpuolvâi kooskân saanij čieŋâlub merhâšuumijn. Uđđâ saanij várás annojeh sämikielâliih vastuuh, vâi ibárdâs aašist šadda. Sämikielâlâš seksuaallâšvuođâ sänikirje lii-uv meiddei reaktio gloobaal almoonân – eenâb ávus seksuaallâšvuotân. Sánáduv lii tergâd iäláskittiđ já peividiđ nuuvt et tot kovvee kulttuur.
Ko ulmuuh iberdeh maidnii, sij jaskeh táválávt polâmist tain. Säänih adeleh vyevi oovdânpyehtiđ jurduid tiervâslâš vuovijn, já tondiet sämikielâlâš seksuaallâšvuođâ sänikirje lii merhâšittee já käibidum lase.
Luuvâ seksuaallâšvuođâ sänikirje: https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/seksuaalisuuden-sanakirja/
Niila Rahko
Čällee lii Sämitige nuorâirääđi jeessân ivveest 2010 já psykiatrisâš pyecceitipšoo.
Blogičalluu almostittempeeivi vuossaargâ 30.9.2019 lii almugijkoskâsâs jurgâleijei peivi (International Translation Day).
Ive 2019 lii OA algâalmugij kielâi ihe. Teemaive juurdân lii luptiđ uáinusân maailm algâaalmugij kielâi tile. Ulmen lii teemaivvijn iärásij lasseen lasettiđ tiäđu algâaalmugij kielâin já toi uhkevuálásâšvuođâst já ovdediđ já normâdiđ kielâid. Sämitige pargon lii paijeentoollâđ, ovdediđ já nonniđ sämikielâid, -kulttuur já toi sajattuv Suomâst. Sämitigge haalijd tondiet tuođâi tuárjuđ jieškote-uv uásipeelijd uásálistiđ teemaihán já orniđ tábáhtusâid teemaive pirrâ. Luuvâ lase: https://www.samediggi.fi/iyil2019/