Sámegiella mielladearvvašvuođabarggus

Niila lea mánnávuođa rájes lonohaddan guovtti máilmmi gaskkas. Son bajásšattai Roavvenjárggas gávpotbirrasis davvisámegielat ruovttus, gos suomagielat máilbmi birastahtii. “Eatnis ožžon mánnán oahppat sámekultuvrra earret eará máidnasiid bokte. Oktavuođat fulkkiide ledje buorit ja min bearaš finai álo luomuid áigge davvin eatni ruovttubáikkis. Buot oambealit ja vilbealit unnivuođa rájes ledje doppe seammá áigge”, Rahko muittaša. Logahaga maŋŋá son fárrii Oului, gos son studerii buohccedivššárin ja orienterii iežas mielladearvvašvuođa- ja gárrenávnnasbarggu suorgái. Son lea jagi 2021 álggu rájes leamaš mielde sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija fidnus plánemin sámegielat ja sámekultuvrra miel mielladearvvašvuođa- ja gárrenávnnasbálvalusaid.

Barggustis Rahko lea beassan fuobmát, ahte man nu lágan ozadanáigi lea máŋgasiin jođus. Máŋgasiid smiehtaha iežas kulturduogáža ja báikki ohcan, ja dat dihtto eanet erenomážit sis, geat leat massán giela. Dávjá máŋggat sápmelaččat vásihit kultuvrra massima balu, mii dihtto etnostreassan. “Maiddái dakkár gávdno, ahte leango doarvái buorre sápmelažžan. Dat leat lossa áššit. Kultuvrra massima ballui laktása dat, man duššástuhtti lea oažžut daid kultuvrralaš rivttiid, mat Suoma lágasge leat meroštallon. Gielddat eai láve nu iluin lágidit bálvalusaid sámegielaide, vaikko dat livččii vejolaš. Daid soitet gávnnahit muhtumassii ekonomalaš noađđin ja váddása duohken ordnet ja organiseret”, Rahko guorahallá. “Gielddat gánnáhivčče ovttasbargagoahtit sámeguovllus ja ovttas smiehttat mo oaččošedje dán doaibmat bures. Gielddat sáhtášedje luoikkahaddat bargiid, vai sii livčče olles sámeguovllu geavahusas”, muitala Rahko.

Anára gielddas leat lassin iežas hástalusat, mat šaddet gielalaš riggodaga mielde. Giellašielmmá lea Rahko vásáhusa mielde viehka álki rasttildit. “Lean hállan barggus davvisámegiela ja áššehas lea hállan anárašgiela. Áibba bures letne gulahallan”, Rahko mojohallá ja muitala veardádusa giela mearkkašumis:

“Dan sáhtášii jurddašit viessun, gos lea dollasadji. Viessu lieggana maid almmá dollasaji haga, muhto dat duddjo somás atmosfeara ja liekkasvuođa, maid ii sáhte olahit báhtteriiguin. Giella lea vehá seammalágan ášši. Sáhttá eallit dan haga, muhto seammás guittotge massá olu.”

Soaitá orrut lossat hállat váttes áššiid birra eara go iežas eatnigillii. “Sáhttá leat, ahte sánit eai gávdno suomagillii, go hállo muhtin dovdoáššiid birra”, Rahko suokkardallá. “Dili sáhtášii veardidit dasa, jus vaikke suomagielat olmmožin gárttašii hállat mielladearvvašvuođabálvalusaid birra ruoŧagillii. Gal dat várra lihkostuvvá, muhto man nu láhkai dovddut báhcet eret, go ferte konsentreret hállamii”, Rahko fuomášuhttá.

Giella váikkuha olbmo jurddašeapmái máŋgga láhkái. Gillii čuhcet olu dovddut, eandalii eatnigillii. “Jus gii nu olbmuid lahkona mu ja sámásta, de mu lahkonanvuohki su guovdu lea dalán olu čuovgadabbo ja ilolabbo. Go gullá ja hállá sámegiela, man nu láhkái dego automáhtalaččat buohtastahttá dan mánnávuođa eatnigillii, dorvvolaš birrasii ja buot daid positiivvalaš dovdduide”, dárkkálmahttá Rahko.

”Sáhtát vuollánit dahje rievdadit vuogádaga”

Juohke olbmos lea iežas lágan vuohki gieđahallat hástaleaddji áššiid. Kultursensitiivvalaš veahki fállamii laktása báikki ja áiggi válljen. “Mu oainnu mielde boazodoalu dáfus buoremus áigi deaivvadit ámmátolbmuin livččii bigálusaid áigi. Doppe deaivvadivččii olbmuiguin iežas birrasis ja basttášii kánske ságastallat váttes áššiiguin gáfestaladettiin. Seammás sáhtášii álkit soahpat deaivvadeamis, ahte »boađemat fitnat de hálle eambo »”, suokkarda Rahko. Dávjá čuolmmaid birra eai leat muitalan stuorra jovkui, muhto baicca moraš dahje váttes ášši lea juogaduvvon mottiin olbmuin.

Soga bokte eallimii fievrasit dihke positiivvalaš ja čuolmmalaš áššit. Sohkabuolvvaid traumat soitet bálkut suoivaniid, muhto jurddamáilmmi čuolmmaid gálge oktageardánis vuohki, ságastallan. Rahkos alddis lei mearkkašahtti ságastallan áhkuinis, go son lei badjedási loahpabealde. “Áhkku muitalii mot min soga birra jurddašit earáid sogain, ja mot min sohka jurddaša eará sogain. Áhkku buovvalii dasa lohppii vel, ahte ále don jurddaš dego olbmot lávejit jurddašit, muhto dieđe dan, ahte eará sogat soitet jurddašit min birra ná”, muitala Rahko ja joatká: “Das lea dakkár jurdda, man berrešedje buohkat áddet. Ii vealttakeahttá leat šat dieđus, mas muhtin áššit bohtet, ja mii nu áššiid soaitá leat badjel čuođi jagi boaris. Dakkár jurddašeami galggašii oahppat hilgut, daningo dat ii leat šat konkrehtalaš iige das leat miige ávkkiid.”

Lea ávkkálaš diđoštit, mo lea jurddašuvvon ja smiehttat siskkimusastis, manne galggašii ieš jurddašit ná, vai sáhtášiigo dan rievdadit. Sohkabuolvvaid traumaid gurrii, mat laktásit ovdamearkka dihte sogaid gaskasaš riidduide, sáhttá orustit. Ovddit sohkabuolvvain sirdašuvvet maiddái olu buorit áššit. Rahko eadni Arja Somby-Rahko lea sámegielat psykoterapevta ja son lea sirdán gándasis iežas eallindoaladuvvama ja buolláhan hálu searvat veahkehanbargui. ”Etniin letne álo hállan sohkabuolvvaid traumas, mii mis mánáinge dihto láhkái váikkuha” Rahko čilge. Su eadni lea mánnán gártan vázzit álbmotskuvlla ásodagas, mii lea guođđán maid iežas luottaid. Luottaid geažil šattai miella dáistalit. Dán son lea fuomáškeahttá sirdán maid iežas mánáide. ”Sáhtát vuollánit dahje iskat rievdadit vuogádaga”, muitala Rahko.

 “Juohkehaš oaidná máilmmi sierra láhkái, mii cuovkanit ja čavddásmuvvat sierralágan áššiin ja sierra láhkái.”

Go rahpagoahtá čiekŋalis ja rašes fáttáid, soaitá oažžut ođđa geahččanguovllu áššiide, go váhá áigái sierastaddá iežas lagaš birrasis. “Deaividettiinis sohkabuolvvaid trauma, dan galgá vusten dovdát. Čuovvovaččat ságastallan bearraša olggobeale olbmuin, gii dovdá kultuvrra, sáhttá veahkehit áššiid gieđahallama. Ferte bastit dovdát filtariid, maid čađa lea geahččan máilmmi ja diekko bokte oahppat oaidnit máilmmi almmá daid haga”, čielggasmahttá Rahko. Juohke olbmos áššit leat iežasláganat, ja dat leat dávjá oalle moalkát. Dát lea okta sivva dasa, manin Rahko gávnnai iežas mielladearvvašvuođasuorggis. “Lea miellagiddevaš, ahte juohke olbmuin ferte smiehttat áššiid eará láhkái, ja fuomášit ođđa čovdosiid. Juohkehaš oaidná máilmmi sierra láhkái, mii cuovkanit ja čavddásmuvvat iešguđet áššiin ja iešguđet láhkái”, Rahko dadjá.

Kultuvra oassin veahkis

Sámegielat ámmátolbmuid uhca meari buhttejit dulkonbálvalusaiguin, muhto Rahko gávnnaha dan gaskaboddosaš čoavddusin. “Vejolašvuohta oažžut bálvalusaid sámegillii, galggašii leat seammalágán automašuvdna, go dat, ahte navdet sápmelačča máhttit suomagiela. Ii dat sápmelaš ieš dárbbaš dulkka, muhto baicca dat ámmátolmmoš. Kultuvra galgá boahttevuođas boahtit ovdan buorebut go dál, ja dalle ámmátolmmoš máhtášii doaibmat nu, ahte váldá kultuvrra vuhtii”, muitala Rahko ja lasiha: “Iešmearridanvuoigatvuohta ollašuvvá, go bastá meroštallat man gillii bálvalusa oažžu. Dat duddjo dovddu mearkkašahttivuođas maiddái bálvalandilis, ja dat šaddá persovnnalabbo go muđuid”, ákkastallá Rahko. Seammás lea sáhka maid áššehas- dahje pasieantadorvvolašvuođas, go áššit áddejuvvojit riekta.

Rahko ovdanbuktá ovdamearkka kultuvrra áddemeahttunvuođas. “Olmmoš lei šlundon, jođii barggus ja son lei massán lagašbirrasis olbmo. Bigálusat ledje boahtimin. Áššehas vásihii, ahte muđui veajášii gal bargat, muhto go lei bigálusáigi boahtimin. Son ii veajáše johtit sihke barggus ja bigálusain, muhto baicca vuoimmehuvašii. Doavttir jurddašattai, ahte jus son veadjá johtit bigálusain, de gal son veadjá johtit barggusge. Dan muttus lei bággu dadjat doaktárii, ahte ii son sáhte báhcit bigálusaiguin eret, dasgo doppe leat su bohccot. Bigálusat sáhttet leat maiddái fámuiduhtti dáhpáhus. Doppe oaidná eará badjeolbmuid ja fulkkiid, vaikko fysalaččat dat sáhttá leat garas. Máŋgii bigálusat lávejit nohkat easka ijatihkku dahje bistit ija badjel ja ijas beaivái. Bigálusat eai leat seammá ášši go bargu. Dat leat eallinvuohki ja kultuvra.”, deahtista Rahko.

Mielladearvvašvuođabálvalusaid divššuin leat juo váldán kultuvrra mielde iešguđet láhkái. Kultursensitiivvalaš dikšunvugiid lea hábmen ovdamearkka dihte SámiSoster ry. Dat lea ovddidan ja ordnen meahcceterapiija, mii lea gárrenávnnasbálvalusaid okta joavkoterapiijahápmi. Oanehaččat daddjon das mannet searválaga meahccái, ja gieđahallet dollagáttis ráfálaš birrasis áššiid dialogalaš ságastallamis. Doaibmavuohki lea ráhkaduvvon sisdoalu dáfus kultuvrra mielde.

Veardásašdoarjja interneahtas ja lahka

Somás barggu ja eallinvuogi lassin olmmošgaskavuođat leat guovddáš oassi buresbirgejumis. Oktavuođa seailluheapmi ustibiidda ja ságastallanolbmuid gávdnan oažžu neahta mielde ođđa ollilvuođaid, vaikko dat eai buhttege ságastallama njunnálaga. “Sosiála media addá daid áššiid, maid háliida gávdnat. Googlei go čálista šlundivuohta, dat fállá Facebook-joavkkuid, gos gieđahallet šlundivuođa. Mu oainnu mielde ávki lea das, ahte jus vaikkeba ohcá sániiguin ’sámegiella’ ja ’šlundivuohta’, de gávdná daidda laktáseaddji joavkoávžžuhusaid”, Rahko áiccalmahttá.

Muhtumin lea maid buorre orodit interneahtas, ja Rahkos lea čielga sátni some geavaheamis eallima savvoniin. “Jus leat šlundon, gidde Facebook, bija telefovnna eret ja gaskkalduhte Twittera ja Instagrama geavaheami. Daid ii dárbbaš beaivvádahttit juohke beaivve. Leage olbmuiguin, geat leat albma duođas lahka. Fina dearvvaheame fulkkiid,” ávžžuha Rahko. Somes lávejit leat negatiivvalaš áššit, ja dat maid ivdne máilmmi ideálamáilbmin, mii ii vealttakeahttá leat duođalaš. “Some addá olu dalle, go manná bures, dasgo dalle bastá caggat negatiivvalaš áššiid. Jus eallimis orru leamen váttis, dalle jurddaša negatiivvalaš áššiid persovnnalaččat iige oainne daid buriid ja ilolaš áššiid. Min miella dušše goas nu doaibmá ná”, bagada Rahko.

Some geavaheapmi sáhttá juobe vahágahttit šlundon olbmo. Šlundon olmmoš ii vealttakeahttá oainne oba ivnniid, dasgo vuoiŋŋamaččaid kapasitehta lea čikŋon dalle dušše dasa, ahte ceavzá šlundivuođas. Šlundivuohta lea olbmo miellagovaid dahje ovdajurdagiid ja máilmmi duođalašvuođa deaivamis šaddi eahperealisttalaš dilli, mas olbmo áddejupmi máilmmis mollana ja nuppástuvvá. Nappo vuoiŋŋamaččat ortniiduvvet ođđasit ja huksejit áddejumi ja oainnu máilmmis ođđasit. Praktihkas dát vuoiŋŋamaččaid bargu hukset ođđa áddejumi máilmmis, lea šlundivuohta. Vuoiŋŋamaččat dárbbašit issorasat kapasitehta hábmen dihte oalát ođđa vásáhusvuođu. Giđđohormonat eai jur šatta ja negatiivvalaš dovddut čuskejit ovdan nannosit.

“Dat gullá šlundivuhtii”, jeđđe Rahko. “In dieđe manne min miella doaibmá nu, muhto nu dat láve mannat. Dat lea okta geahččanguovlu gieđahallat šlundivuođa. Šlundivuohta ii leat dušše vearrás ášši, dat lea iešalddes olbmui lunddolaš ášši. Buohkat leamašan goas nu šlundon, guhkkodat ja intensitehta dušše molsašuddet. Guovddáš šlundivuođas lea dat, ahte dan galgá gieđahallat gitta loahpa rádjái.”

Šlundivuođa sáhttá gieđahallat ovdamearkka dihte dorvvastemiin eará olbmuide ja ságastallamiin eará olbmuiguin. Sáhttá geahččalit gávdnat áššiid, mat čohkkešedje duođalašvuođa áddejumi ođđasit. “Juo dat, ahte johtá luonddus ja čuovvu ovdamearkka dihte lasttaid, veahkeha. Dalle čiekŋu olgguldas máilbmái ja dalle vuoiŋŋamaččat dikšot gal ášši lohppii. Juos beare máraida man nu áššis, dalle stivre jurdagiid ja dat ii leat buorre. Galgá diktit vuoiŋŋamaččaid hukset ođđa duođalašvuođa ja ieš čiekŋut birastahtti máilbmái. Gal dainna birgegoahtá fas,” Rahko čielggasmahttá.

Miela moivašuvvamat lea oassi eallimis. ”Olbmuin lea álo mii nu doaibmahehttehusaid. Olmmoš lea nu máŋggamohkkái.”, Rahko suokkardallá. ”Goas nu šlundivuhtii laktása mii nu fysiologalaš áššiid, degomat dopamiinabuvttadeami hehttehus. Ovdamearkka dihte lagaš olbmo massima geažil lávejit vásihit guokte vahku hui fámohuhtti áigin”, Rahko dadjá. Dat lea ovttalágan dábálaš šlundivuohta, mii boahtá eallima nuppástuvvanmuttus.

”Muhtimat dadjet, ahte šlundot čakčat. Mun de jearan, leago dat dat čakča, mii šlunduda, vai mii dat lea mii dan dagaha, ii suige dat čavčča sivva leat”, himiha Rahko ja lasihastá: “Duogážis sáhttá váikkuhit dat, ahte skuvllat álget čakčat ja lassin ovdamearkka dihte skuvlagivssideapmi.” Das šaddá jurdda, mii čatnašuvvá olbmo jagiáigeáddejupmái. Olbmot lávejit ovttageardánahttit áššiid ja figget vajálduhttit váttes áššiid. Eallima galgá gaskohagaid gieđahallat, vai bastá ovdánit das. Doarjaga eallimii ráhkadit ovdamearkka dihte árgabeaivválaš áššit. “Árgga rutiinnat buktet dorvvolašvuođa, go juohke iđida vuoššá gáfe seamma láhkái ja vuolgá seammá áigge bargui”, muitala Rahko. Dat duddjojit dorvvolašvuođa, muhto daid geažil soaitá generalisregoahtit áššiid. Áitta lea maiddái dat, ahte ealligoahtá autopilohtain. “Danne galgá geahččalit eallit juohke beaivve dego dat livččii áidnalunddot”, deattuha Rahko.

Máŋgasat ávkkástallet mihá bures gáiddusoktavuođaiguin, ja bálvalusat leat oažžun láhkái buorebut go ovdal. ”Sámegielat bálvalusaid buvttadeapmi lea Suoma sturrosaš guovllus ja ná uhca resurssaiguin áibba veadjemeahttun almmá some ja gáiddusvuođaid haga”, muitala Rahko. Fállun leat lassin olu gáiddusskuvlejumit ja gáiddusjoavkkut. Ovdamearkka dihte Kela mieđiha psykoterapiija gáiddusin ja Anára gielddasge sáhttá oažžut buot mielladearvvašvuođabálvalusaid gáiddusin.

Áššiid rievdadit buori guvlui olles áigge ja Rahko doaladuvvá boahttevuhtii doaivvalaččat. ”Sávan, ahte Supmii boađášii sápmelaččaide iežaset mielladearvvašvuođabálvalusguovddáš, daningo Norgga SANKS bálvala dušše davvisámegielagiid. Niegadan das, ahte sámit Suomas oaččošedje boahttevuođas alladásat sode-bálvalusaid sámekultuvrra ja -giela mielde. Diekko bokte máhttu ja áddejupmi sámekultuvrras lassánivččii”, deahtista Rahko.