Sápmelaččat leat EU ja Suoma áidna vuoigatvuođalaččat dovddastuvvon eamiálbmot. Sámiide guoski sierravuoigatvuođaid ulbmil lea duddjot duođalaš dásseárvvu ja eavttuid eamiálbmotkultuvrra ja dan earenoamáš iešvuođaid seailumii dálá áiggis ja boahttevuođas. Lágas dovddastuvvon eamiálbmotvuoigatvuođat galget dáhkiduvvot dássebealagit joavkku buot lahtuide. Earenoamáš fuomášumi galgá giddet dasa, ahte sápmelaš lámisolbmot soitet dárbbašit earálágan doarjaga go eanetloguálbmogii gullevaš lámisolbmot.
ON julggaštusain ovddiduvvojit eamiálbmogiid vuoigatvuođat
Ovttastuvvan našuvnnaid (ON) julggaštus eamiálbmogiid vuoigatvuođain dohkkehuvvui 2007. Suopma jienastii julggaštusa dohkkeheami beales. ON eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštus govvida eamiálbmogiidda guoski riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa ovdáneami ja stáhtaid čatnasumi ovddidit, gudnejahttit ja ollašuhttit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid.
Suopma lea maiddái jagi 2014 dohkkehan eamiálbmogiid máilmmikonferánssa loahppaáššegirjji. Loahppaáššegirji lea politihkalaš miehtan, mii nanne stáhtaid ovddit čatnasumi eamiálbmogiid sajádaga ja vuoigatvuođaid gudnejahttimis ja ollašuhttimis sihke riikkaidgaskasaš ja našuvnnalaš dásis.
Lámisolbmuid vuoigatvuođaide galgá giddet earenoamáš fuomášumi
ON eamiálbmogiid vuoigatvuođaid 21 artihkkala mielde eamiálbmogiin lea vealakeahtes vuoigatvuohta buoridit sin ekonomalaš ja sosiála dili earret eará skuvlejumi, barggolašvuođa, ámmátlaš skuvlejumi ja ođđasitskuvlema, orruma, buhtisindoallama, dearvvašvuođa ja sosiáladorvvu surggiin. Julggaštus namuha lámisolbmuid oktan sierrajoavkun, man vuoigatvuođaid ja sierradárbbuid ollašuvvamii galgá giddet earenoamáš fuomášumi.
ON eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštus (eaŋgalasgillii)
ON eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštus (eahpevirggálaš suomagiel jorgalus)
Eamiálbmogiid máilmmikonferánssa loahppaáššegirji
Ealáhus lea oassi kultuvrralaš vuoigatvuođain
Olbmo orrunbirrasa dagaheaddji sierradárbbuid galgá váldit vuhtii, vai maiddái sápmelaš lámisolbmot basttášedje duođalaččat eallit oassin sámeservošis. Dása laktása oassálastin ovdamearkka dihte árbevirolaš sámi ealáhusaid hárjeheapmái. Ealáhusaide laktáseaddji vuoigatvuođat ollašuvvet sápmelaš lámisolbmuin geahnoheappot go eará sápmelaččain. Sápmelaš lámisolbmuid ealáhusaide laktáseaddji vuoigatvuođaide galgáge giddet eanet fuomášumi.
Ovdamearkka dihte sápmelaš lámes boazodoalli soaitá dárbbašit
- doarjaga earálágan veahkkeneavvuide do dakkár olmmoš, gii ii hárjet árbevirolaš ealáhusa,
- eará sierradoaimmaid ealáhusaid doalaheami várás.
Oasálašvuođa sihkkarastin doarju vuoigatvuođa kultuvrii
Sápmelaččain vuoigatvuohta čatnašuvvá ealáhusa hárjeheami lassin nannosit maiddái searvvušlašvuhtii ja iežas servošii gullamii. Dán vuoigatvuođa ollašuvvamii laktásit mearkkašahtti ládje easttahisvuohta, sáhttobálvalusat ja veahkkeneavvut. Ovdamearkka dihte sápmelaš lámes mánáid ja nuoraid buohta bálvalusaid ollašuhttimis galggašii vuhtiiváldit sin vuoigatvuođa bajásšaddat iežaset kultuvrra ja servoša lahttun. Dás ovdamearkan dat, ahte lámis mánná oažžu vázzit skuvllas lagasskuvllas ja sámegillii.
Láhkaásaheapmi dorvvasta sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid
Suoma našuvnnalaš láhkaásaheapmi ja Suoma čadni riikkaidgaskasaš soahpamušat dorvvastit eamiálbmotsajádaga lassin sámiid vuoigatvuođalaš sajádaga iežaset gillii ja kultuvrii. Vuođđoláhka dorvvasta sámiide vuoigatvuođa eamiálbmogin doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Sámi giellaláhka dáhkida vuoigatvuođa sámegielat bálvalusaide servodaga buot sektoriin.
Máŋggavuđot vuoigatvuođalaš suodji ásaha nannejuvvon geatnegasvuođa lágidit sámegielat bálvalusaid ja bálvalusaid sámekultuvrra mielde sápmelaš lámisolbmuide.
Sámekultuvra ipmirduvvo vuođđolágas viiddes doaban, masa gullet maiddái sámiid árbevirolaš ealáhusat ja daid dálá áiggi heivehanhámit. Árbevirolaš ealáhusat leat sápmelaččain guovddáš oassi sámekultuvrras ja identitehtas.
ON lámisvuođasoahpamuša mielde lámisolbmuin lea vuoigatvuohta ovttaveardásaččat earáiguin earenoamáš kultur- ja giellaidentitehtaset dovddasteapmái ja doarjagii (30. artihkal).
Lámisvuođasoahpamuš 30 artihkal
Sámi giellaláhka guoská iešguđet virgeoapmahaččaide
Sámiid gielalaš vuoigatvuođaid sajádat lea nannejuvvon sámi giellalágain (1086/2003). Sámi giellalágas ásahuvvo sápmelaččaid vuoigatvuođas geavahit iežaset giela duopmostuolus ja eará virgeoapmahaččaid olis. Lágas ásahuvvo maiddái almmolaš válddi geatnegasvuođain ollašuhttit ja ovddidit sámiid gielalaš vuoigatvuođaid.
Giellalága guovddáš viggamuš lea, ahte lágas dáhkiduvvon sámiid vuoigatvuohta geavahit iežaset giela virggálaš oktavuođain ollašuvašii maiddái praktihkas. Praktihka diliin sámiid gielalaš vuoigatvuođat eai goittotge álo ollašuva vuođđolága dahje giellalága oaivvildan vugiin.
Virgeoapmahaččat, geaidda sámi giellaláhka heivehuvvo, leat:
- Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddaid doaibmaorgánat ja dakkár gieldaovttastumiid doaibmaorgánat, main muhtin dáin gielddain lea lahttu;
- dat duopmostuolut ja stáhta bire- ja báikkálašhálddahusa virgeoapmahaččat, geaid virgeguvlui ovdalis máinnašuvvon gielddat ollásit dahje muhtun oassái gullet;
- dat guovlohálddahusvirgedoaimmahagat ja ealáhus-, johtolat- ja birasguovddážat, maid doaibmaguvlui ovdalis máinnašuvvon gielddat ollásit dahje muhtun oassái gullet, ja doaibmaorgánat, mat doibmet daid oktavuođas;
- Sámediggi, sámeáššiid ráđđádallangoddi ja nuortalašlága (253/1995) 42 §:s oaivvilduvvon siidačoahkkin;
- stáhtaráđi vuoigatvuođakánsler ja riikabeivviid vuoigatvuođaáššeolmmoš;
- geavaheaddjiáššeolmmoš, geavaheaddjiriidolávdegoddi, ovttaveardásašvuođaáittardeaddji, dásseárvoáittardeaddji, ovttaveardásašvuođa- ja dásseárvolávdegoddi ja diehtosuodjeáittardeaddji;
- Vearrohálddahus, Álbmotealáhatlágádus, Eananmihtidanlágádus ja Eanandoallofitnodatolbmuid ealáhatlágádus;
- dat stáhta hálddahusvirgeoapmahaččat, geat rievdadusohcaneiseváldin gieđahallet ovdalis máinnašuvvon hálddahusvirgeoapmahačča olis fápmui boahtán áššiid.
Sosiálasuorggi bargiin ferte leat doarvái gielalaš ja kultuvrralaš máhttu
Sámi lámisolbmo oassálastima ja oasálašvuođa ferte doarjut giella- ja kulturduogáža eaktudan vugiin. Dát eaktuda dan, ahte bargiin, geat árvvoštallet bálvalandárbbu ja ráhkadit bálvalanplána, lea doarvái gielalaš ja kultuvrralaš máhttu. Sámi lámisolbmo vuoigatvuohta iežas giela ja kultuvrra doalaheapmái berre vuhtiiváldojuvvot buorebut go dál maiddái iešguđetlágan veajuiduhttinmálliid plánemis ja ollašuhttimis. Ovdamearkka dihte seavagiela oahpahusa dahje hupmanterapiija berre oažžut áššehasa iežas eatnigillii.
Oassebealli, gii fállá ja pláne iešguđetlágan bálvalusaid, ferte vuhtiiváldit, ahte olbmo ahki, eallindilli ja giella- ja kulturduogáš váikkuhit dasa makkár doarjaga olmmoš dárbbaša.
Positiivvalaš sierrameannudeapmi lea duođalaš ovttaveardásašvuođa gaskoapmi
Ii sáhte navdit, ahte sámi lámisolbmuid formála ovttaveardásašvuohta lea doarvái, muhto baicca viggamuš lea sihkkarastit maiddái duođalaš ovttaveardásašvuođa. Praktihkas dát mearkkaša dorvvasteami positiivvalaš sierrameannudeapmái. Dát mearkkaša sierradoaibmabijuid, maid ulbmil lea ovddidit duođalaš ovttaveardásašvuođa dahje eastadit dahje váldit eret vealaheami dihte šaddan hehttehusaid. Sámi lámisolbmuide sáhtášii ovdamearkka dihte fállat viiddit sáhttobálvalusaid iežaset servoša dáhpáhusaide, dilálašvuođaide, ávvudandilálašvuođaide dahje bigálusaide, dahje sámi giellalága sáhtášedje heivehit maiddái dakkár oassebealit, geat eai leat dasa geatnegahttojuvvon.
Čálli:
Pia Ruotsala-Kangasniemi
Sámediggi
Gáldut
Olsén Laura – Heinämäki Leena – Harkoma Assi: Unnitloguid siskkáldas unnitloguid olmmošvuoigatvuođat ja máŋggavuđot vealaheapmi, sámi lámisolbmot ja seksuála- ja sohkabealleunnitlogut
Sámedikki cealkámuš 27.4.2018 hápmosis Suoma vuosttaš raportan lámisolbmuid vuoigatvuođain dahkkojuvvon almmolaš soahpamuša ollašuhttimis (Dnro:213/D.a.2/2018)
Beaiváduvvon: 7.12.2020
Čálus lea almmustahttojuvvon suomagillii álgoálggus THL siidduin.