Noađđesirdašupmi

Jearahallamis lei Heidi Eriksen, guhte lea:

 

  • vástideaddji doavttir Ohcejoga dearvvašvuođaguovddážis
  • sápmelaš njealji máná eadni
  • eret Ohcejogas ja studeren Oulus.

Heidi Eriksen lea eret Ohcejogas ja son lea sámi vánhemiid mánná. Son studerii Oulus ja čálii nákkosgirjjis biokemiijalaš fáttás.Vuosttamuš máná riegádeapmi máhcahii su ruovttoluotta iežas ruovttuguvlui. ”Sivva fárret Ohcejohkii lei dat, ahte háliidin sihkkarastit, ahte mu iežan mánát ožžot nana sámi identitehta ja eatnigiellan sámegiela”, muitala Eriksen. Ruovttugiellan lea leamašan davvisámegiella maiddái sámeguovllu olggobealde ásadettiin.

Eriksen lei Sámediggeáirras jagiid 2008–2011 ja lea doaibman gitta dan rájes maiddái Sámedikki sosiála- ja dearvvašvuođalávdegotti lahttun. Árktalaš ráđis Eriksen lea leamaš eamiálbmogiid gieđahalli iešsorbmemiid eastadeami ja mielladearvvašvuođa prošeavttain. Bargu lea fievrredan su Davvi-Kanádai ja Alaskii ja lea duddjon oktavuođa inuihtaiguin ja sápmelaččaiguin. Ohcejohkii fárrema ja nákkosgirjji maŋŋá dutkan- ja ovddidančuozáhahkan leat leamaš sámegiel bálvalusat ja dutkanetihkka – ja erenoamážit sápmelaččaid dearvvašvuohta.

”Ledjen jagiid 2015–2016 Kárášjogas mánáid- ja nuoraid psykiátralaš ossodagas barggus ja doppe deiven ASIST-skuvlejumi, mii leat iešsorbmemiid eastadandáidduid oahpahusa skuvlejupmi. Doppe máhcadettiinan šattai dovdu, ahte dán erenoamáš skuvlejumi galgá oažžut Supmii. Dat doalvvui mu ain eanet mielladearvvašvuođabarggu sisa. Lean barggustan fuomášan dan, man olu noađđesirdašumit váikkuhit min dearvvašvuhtii ja buresbirgejupmái”, Eriksen čilge duogáža.

Mii lea noađđesirdašupmi?

 

Dálkkasdiehtagiin ja psykologiijas leat guhká ádden historjjálaš traumaid ja sohkabuolvvaid boatkanmeahttun ráidduid. Noađđesirdašupmi ii nappo leat miige ođđa áššiid, muhto easka mannan jagiid áigge dat lea šaddan eambbo álbmoga dihtosii. Diekko bokte dan rolla lea sturron maiddái dálkkasdiehtagiin, iige dat leat šat marginála albmanus.

Lea fuomášuvvon, man mearkkašahtti áššis lea sáhka. ”Sosiálapolitihkas lávejit hállat das, ahte fuones sajádat servodagas árbašuvvá, mii lea ovttalágan noađđesirdašupmi. Muhto maiddái buorre sajádat servodagas árbašuvvá seammá láhkai”, muittuha Eriksen. ”Leat maid olu positiivvalaš áššit, mat sirdojit maŋisboahttiide. Jus hállet noađđesirdašumi birra, de dávjá goittotge hállet negatiivvalaš áššiid birra. Sápmelaččain earret eará suomaiduhttin soađi maŋŋá ja ásodatvásáhusat leat ovdamearkka dihtii dakkárat”, vuođusta Eriksen. ”Leat leahkimin negatiivvalaš áššit, mat leat nannosit hábmen dihto buolvadaga. Daid čuovvumušat dihttojit vel buolvadagaid maŋŋá.”

Trauma sáhttá sirdašuvvat buolvadahkii sosiála, psyhkalaš ja biologalaš mekanismmaiguin. Sáhka lea mihá máŋggabealagis áššis, seammá láhkai go olmmoš ja miella iešalddis. Mánná sáhttá vásihit vánhema vásihan trauma almmá dan haga, ahte mánná ieš livččii vásihan dan konkrehtalaččat. “Jus mun vásihan man nu ášši, de basttán ieš vel gieđahallat dan ja basttán jurddašit dan iežan vásáhussan”, Eriksen čilge trauma luonddu. “Trauma gieđahallamis joatkašuvvama ráidu lea dihtolágan: olmmoš integrere dáhpáhusa alcces, joatká eallimis ja gieđahallá ášši dan bokte. Go trauma lea árbašuvvan, de mii árbet reakšuvnnaid almmá dan haga, ahte beassat gieđahallat dan mii lea dáhpáhuvvan ja mii dan lea dagahan”, rahpá Eriksen. Jus olmmoš bastá gieđahallat, čilget sániiguin ja jierpmálaččat dan, dalle ášši bastá burgit.

 

“Lea njulgestaga álkit darvánit njulges ja oinnolaš rasismii go eahpenjulges, unnimusat seammá garra ja behtolaš rasismma hápmái.”

 

”Jus ášši ii raba, dat guođđá muhtin luottaid: mii leat psykofysalaš oruhat ja visot váikkuhit visot áššiide. Áššit eai goittotge boađe álo njuolga ovdan”, Eriksen muitala. “Ovdamearkka dihtii mu vánhemiid sohkabuolva heahpanii iežas identitehta, mii bođii ovdan dihto diliin. Gákti lei dakkár, man eai geavahan. Mánáide eai sámástan eaige oahpahan sámegiela, daningo dan eai atnán árvvus, muhto baicca dat lei ášši, man heahpanedje. Eanetlogukultuvrras mii nu lei binnáš buorebut go sámi kultuvrras. Ledje šierva erohusat, mat eai boahtán njuolga ovdan”, Eriksen vihkkedaddá. Issoras stuorra heahpat das, ahte lea dat gii lea, sirdo dalle nuppi olbmui. Heahpaneami vásáhus sáhttá boahtit hui fámolažžan ovdan eanetlogu kultuvrra olis. “Sániiguin čilgekeahtes heahpat ii daddjo jitnosit, muhto baicca dat čujuhuvvo eahpenjuolga máŋgga sierra dásis. Mii leat váhá fuonibut. Don leat mii nu váhá fuonit. Dat duskkástuhttá. Lea njulgestaga álkit darvánit njulges ja oinnolaš rasismii go eahpenjulges, unnimusat seammá garra ja behtolaš rasismma hápmái, fuomášuhttá Eriksen.

Raššodat, streassa ja ovddos guvlui mannan

 

Buorre identitehta ja iešdovdu leat vuođđoáššit seamma láhkai go iešmearridanriekti ja persovnnalaš vuoigatvuohta iežas jurdagiidda ja oaiviliidda. Dat leat buori mielladearvvašvuođa vuođđu, mii vuođđuduvvá mánnávuhtii. “Vánhen lea máŋgii speajal ja mánná oaidná iežas su bokte. Jus álelassii ilbmanit čujuhusat, ahte son ii leat seammá buorre go gii nu nubbi, de dat šaddada raššodaga. Mielladearvvašvuohta ii njuolga gillá, muhto raššodaga mielde olmmoš sáhttá ovdamearkka dihtii nuonddahaddat. Guhkesáigásaš streassa váikkuha eahpedearvvašlaččat sihke fysalaš ja psyhkalaš dásis”, Eriksen lasiha. Streassahormona dássi váikkuha nahkáriid bokte mielladearvvašvuhtii ja čiekŋumii. Vuođđodorvvu váili bidjá máná vára vuollái ja son dego oažžu trauma juo unnin. “Oahppá, ahte mii nu issorasaid lea dáhpáhuvvamin. Dat dagaha liigeaktiivvalaš, goas nu juobe ADHD dahje dan sullasaš dili. Dat dagaha dávjá čiekŋunváttisvuođaid, impulsiivvalašvuođa, diliid main leat riskkat ja lassánan gárrenávdnasiid geavaheami. Streassa sáhttá dagahit dáid albmanusaid maiddái rávesolbmuide”, gávnnaha Eriksen. Maiddái nuppástusat persovnnalašvuođa iešvuođain sáhttet dihttot.

Noađđesirdašumit leat diđoškeahtes ja gieđahalakeahtes traumat, maid mii leat ožžon vánhemiinnámet dahje lagašbirrasisttámet noađđineamet. Dasa laktásit bajásgeassinvuohta ja lagaš oktavuohta ja lassin dávjá mánná-vánhen -gaskavuohta. Dat eai goittotge jur sirdašuva indiviiddas indiviidii, muhto baicca buolvadagas nubbái. Noađđesirdašupmi sáhttá dihttot genehtalaš árbbis, muhto ii leat leahkimin miige genaid, mii mearrida olbmo galgamuša. “Go hállo genaid birra ja genaárbbis, de dat soaitá orrut galgamuš, man ii sáhte garvit, ahte go lea ožžon gena, de eallin lea billašuvvan. Muhto dat ii mana nu. Dieđusge ii sáhte nuppástuhttit dan, maid lea vásihan. Sáhttit goittotge áddet ja gieđahallat daid áššiid, vaikke dat ii livččege njuolga min trauma”, Eriksen čielggasmahttá. Eandalii searvvušlaš trauma ja searvvušlaččat váidojuvvon ášši gieđahallan sáhttá leat váigat. Nuppi dáfus dat sisttisdoallá fámu: jus oppa searvvuš doarjugoahtá oktasaš ášši, de dalle duohken lea olles servodaga doarjja. “Jávohuvvan sáhttá bávččagahttit, muhto nuppi dáfus searvvušlašvuođain ja oktasaš vásáhusain sáhttá beassat ovttas ovddos guvlui ja veahkehit guđet guoibmámet”, dárkkálmahttá Eriksen.

Gohpolas liibmabábir, mas ii beasa albma láhkai luovus

 

Gii ihkinassii sáhttá vásihit vuorddekeahtes nođiid eallimisttis. Jus goittotge juo ovddežis lea váigadis dilis, vuostegieđageavvamiid sáhttá leat váddáset gierdat. Eriksen muittuha, ahte háltti sáhttá nuppástuhttit ja sáhttá gávdnat ođđa bargoreaidduid. “Go áddet iežat, dat buktá fámuid, áddejumi, juobe riggodaga ja vuimmiid nuppástuhttit áššiid. Nu guhká, go noađđesirdašupmi lea dego čoaltu, man ii fáhte, ja lea dušše mii nu diđoškeahtes ja hálakeahtes áššiid, dat noađuha ja suoivanastá. Dat lea dego gohpolas liibmabábir, mas ii beasa albma láhkai luovus ja dat doalaha olbmo ovtta sajis. Go áššiid birra hállo ja dat áddejuvvojit, de dain bastá ceavzit”, Eriksen arvvosmahttá. Dat veahkeha, go hállá roahkkadit ja ádde historjjá.

Áššiid birra ii álo hállo, earret eará danne, ahte dat orrot leamen nu smáittit. Ovdamearkka dihtii rávesolbmo geahččanguovllus unna áššážat sáhttet orrut máná mielas issorasat ja suorggahahttit. Jus vásihivččii seammá ášši rávesolbmo áddejumiin, olbmos livčče stuorát vuoimmit gieđahallat dan. “Ášši, mii lea dagahan hávi mánnán, sáhttá orrut rávesolmmožin unni ja smáiti. Dat lea goittotge leamašan stuorra ášši dalle ovddešáiggis, vaikke sullasaš ášši ii šat basttášege bávččagahttit seammá láhkai. Go dáid mánnávuođas dáhpáhuvvan áššiid gieđahallagoahtá, de eará olbmuid uhcášeapmi ja imaštallan sáhttá dovdot hui unohassan. Go hállat dáid áššiid birra, de galgá smiehttat maid dat nubbi olmmoš lea vásihan mánnávuođastis ja makkár dovdduid dat dagahivččii dan ahkásaš olbmo mielas. Dalle beassat gieđahallat ášši váibmosa”, dárkkálmahttá Eriksen.

Trauma lasiha trauma noađđesirdašumi bokte. “Sáhttá leat, ahte buolvadat 1 vásiha maid nu ja diđoškeahttá gaskkusta dan buolvadahkii 2, mii láhtte dego livččii vásihan trauma ieš. Sii ohppet reakšuvnna vánhemiinniset, vaikko eai leat aitosaččat ieža vásihan trauma. Olmmoš sáhttá geavahit gárrenávdnasiid, leat impulsiivvalaš, váldit riskkaid, bártašuvvat, buohccát, earránit náittoslihtus ja sus sáhttá leat váttis duddjot guhkesáigásaš olmmošgaskavuođaid ja maiddái sáhttá jápmit liiggás árrat. Dat dihtto fas čuovvovaš buolvadagas”, áiccalmahttá Eriksen. Noađđesirdašumit sáhttet hápmašuvvat bearrašiid dahje servošiid mielde. Searvvušlaš trauma maiddái sáhttá leat, muhto das fuolakeahttá bearrašis ii vealttakeahttá leat čielga noađđesirdašupmi. Muhtimiin leat soaitán leat vuoimmit gieđahallat ášši dalán.

 

“In sáhte nuppástuhttit dan mii lea juo dáhpáhuvvan, muhto sáhtán seammás oahppat eallit áššiin ja áddet dan.”

Noađđesirdašumi sáhttá leat váigat oalát botket, muhto ii dan vealttakeahttá dárbbašge. “Mun sáhtán dahkat iežan oasi dainna, ahte oainnán maid lean árben ja mii ii rievtti mielde gula munnje. Lean dattetge árben dan. Ádden, gieđahalan ášši ja jus basttán, attán ándagassii. Ná mun beasan ovddos guvlui ja beasan eallit iežan lágan buori eallima. Dearvvasmahtán iežan eret traumas: in sáhte nuppástuhttit dan mii lea juo dáhpáhuvvan, muhto sáhtán seammás oahppat eallit áššiin ja áddet dan”, Eriksen muitala. Dása sáhttá dárbbašit olggobeale ámmátveahki ja dan gánnáha bivdit. Ovdamearkka dihtii genográmma dahjege sohkamuorra, mas leat govviduvvon olmmošgaskavuođat, leat fámolaš bargoreaiddut, maid ámmátolbmot geavahit. Dainna sáhttá áiccalmahttit soga historjjá ja vásáhusaid juobe buolvadagaid duohken.

Morašteamis sitnáduvvamii

 

Juohkehaš olmmoš ja vásáhus lea iežaslágan, ja juohkehaš gieđahallá áššiid iežas vugiin. Muhtimat bastet eallit dábálaš eallima almmá dan haga, ahte gieđahallet áššiid dađi eambbo. “Trauma ii gánnet álgit hearvva dihtii ohcat. Jus eallin lea buorre ja dainna lea duhtavaš, de dan galgá gudnejahttit. Dathan dat várra traumain lea, ahte juo daid skurbbadettiin olbmot traumatiserejuvvojit. Áššit sáhttet šaddat stuoribun, go dat leat duohtavuođas”, Eriksen ovdanbuktá. Leat ovdamearkka dihtii olbmot, geaidda ásodatvásáhus lei neutrála dahje buorre vásáhus iige dat traumatiseren sin. Vásáhusain ii leat automatišuvdna. “Lea muitin veara, ahte ii galgga addit áššiide liiggás stuorra mearkkašumiid, iige oaččo trauma dakkár áššis, mii ii vealttakeahttá leat leahkimen. Dáid áššiid gánnáha gieđahallat sivvadaččat”, dárkkálmahttá Eriksen.

 

Vai beassá ovddos guvlui, galgá addit saji morašbargui. “Massimiid galgá moraštit. Ovdamearkka dihtii giellamassin lea issoras stuorra moraš. Vai sáhttá oažžut giela ruovttoluotta, de galgá vusten beassat moraštit massima”, Eriksen čoahkkáigeassá. “Maiddái áddejupmi das, maid vánhemat ja áhkut ja ádját lea vásihan ja mot dat lea váikkuhan munnje, lea mávssolaš diehtu.”

Dorvvolaš sadji veahkeha gieđahallat rašes áššiid. Olmmoš bastá gieđahallat daid, go sutnje addojuvvo sadji vásihit ja hállat daid čađa dorvvolaččat. Muhtimiidda lea doarvái, go oažžu doarjaga lagašolbmuin, vuolgá duoddarii vázzintuvrii, morašta iehčanassii dahje hállá áššiid birra ustibiidda. Guhkesáigásaš traumat gáibidit gaskkohagaid ámmátveahkeheaddji veahki. Terapiija sáhttá veahkehit gieđahallat erenoamážit stuorra ja guhkesáigásaš áššiid. Dehálamos lea ožžodit lossa ášši man nu láhkai diđolašvuhtii ja čilgejuvvot sániiguin ja diekko bokte dohkkehuvvot ja laktojuvvot oassin historjásis.

Goas de galgá ohcalit ámmátveahkeheaddji lusa? “Jus mielas finiha jurdda, ahte soaitá dárbbašit ámmátolbmo veahki, de dat lea mearka das, ahte dat lea geahččalan veara. Ii leat leahkimin árvvoštallanskála, goas dan dárbbaša ja goas ii. Dasa váikkuha psyhkalaš ja vuoiŋŋalaš hearkivuohta ja raššodat. Nu gohčoduvvon unna áššášge lea stuorra ášši”, deattuha Eriksen. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mielde fállet maid veahki. Fállun galgá leat veahkki iežas gillii dahje gillii, mainna sávvá ja lassin maiddái ságastallan. Earret eará giela, identitehta ja fysalaš, psyhkalaš, sosiála ja searvvušlaš iešmearridanrievtti massin leat dán dáhpáhusas dat trauma, maid olmmoš gieđahallagoahtá. “Sávaldahkan lea, ahte duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mielde, mii dál álgá, sápmelaččat oččošedje viimmat mielladearvvašvuođabálvalusaid, mat leat dán rádjái praktihkas váilon. Sávaldat lea, ahte duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna álggahan bargu livččii easka álgu ja ahte bargu bázášii bissovažžan”, Eriksen lohká.

Eatni- ja birrasa giella

 

Áššiid gieđahallamis okta dehálaš oassi lea giella. Galgá leat vejolašvuohta rahpat áššiid ja beassat hállat iežas eatnigillii. Giella soaitá leat maiddái oassi traumas, goas dan gillii ii basttege hállat áššiid rabas. Giella lea maiddái birrasa giella, mii sisttisdoallá hálli vásáhusmáilmmi ja historjjá “Ovdamearkka dihtii uhca báikegottis ássi eallilan sápmelačča gielas giellagovat lea hui dehálaččat. Dát boarráset olmmoš, guhte hálla erenoamáš sámegiela, geavaha máŋgii suomagiela sániid duoppil dáppil. Fállen sutnje sáddehusa Norgga beallái. Son biehttalii dadjamiin, ahte sii eai ádde su doppe, dasgo son geavaha nu ollu suomagiela. Dát almmái vásihii dan váttes áššin. Su giella lei dakkár giella, mas vásáhusmáilbmi lei nanusin”, govvida Eriksen. Eatnigiela mielde bohtet vuogit ovdanbuktit áššiid. Dat mearrida ja stivre olbmo jurddašeami. “Giella lea eanet go vaikke suoma-, ruoŧa- ja sámegiella ja nu ain. Olbmo giella lea dat dehálamos. Dat johtá giehtalagaid kulturdovdamušain”, ákkastallá Eriksen.

Iežas fulkkiid ja sin vásáhusaid ja muitalusaid guldaleapmi veahkeha áššiid gieđahallamis. “Mu ahkásaš ja nuorat olbmuid buohta láve leat nu, ahte leat oahppan kultuvrra maiddái girjjiin, logaldallamiin ja skuvllas, eaige dušše bearrašis. Ovdalas áigge eadnán lei hui mearrediđolaš dan hárrái, ahte háliidii mu ja oabbán sámegiel luohkkái. Stuorámus oassi skuvlla mánáin ledje sápmelaččat, muhto stuorámus oasi bidje suomagiel luohkkái”, muitala Eriksen. 1970-logu loahpas vuođđoskuvlla basttii vázzit vuosttamuš geardde sámegillii. Oahppamateriálat gal mái váilo praktihkas oalát. “Sápmelaš identitehtan morihii čihččet luohkás. Kirsti Paltto lei sámegiela oahpaheaddjinan. Mis lei diehtogilvu Dieđátgo? ja mii logaimet iežamet kultuvrra”, čaimmiha Eriksen muittašettiinis rievddalmas dili ja joatká: “Muittán go lohken girjjiin, ahte sápmelaččain leamašan iežaset osku. Smihtten ahte “Šoš, ii’at sáhte gal nu olu fuonit leat dát sámekultuvra go eará kultuvrrat, jus mis leamašan min iežamet oskuge ja iežamet ipmilat” Muittán ain, go dat goavddustuhtii mu nu fámolaččat. Áigi hurggii ja de ledjen rávesolmmoš. Ohppen, ahte mis sápmelaččain lea iežamet nástealbmi, nástegovat ja iežamet mytologiija čállon albmái. Ledje fastten imaštuvvan áddedettiinan makkár allakultuvra mii juo leat”, Eriksen muitala iluin.

 

“Jus kultuvra lea masson, de váldit dan eará vugiiguin ruovttoluotta.”

Vaikke skuvlabirrasis oahpaige iežas giela ja kultuvrra birra olu, dasa laktásedje maiddái fuotnivuođa dovddut ja heahpat. “Jus eanetlogukultuvrra ovddasteaddji diehtá eanet ja oahpahišgoahtá mu, mu iežan kultuvrras, de sáhttá álkit šaddat fuotnivuođa vásáhus. Seammás dihtto bajásgeassimis časkkestuvvon steampil iežas kultuvrras”, čielggasmahttá Eriksen ja ávžžuha joatkit roahkkadit ovddos guvlui. “Die de riepmagoahtit oahppagoahtit min giela ja kultuvrra. Jus dat lea masson, de váldit dan eará vugiiguin ruovttoluotta”, Eriksen čoahkkáigeassá. Iežas soga dovdan oktan nođiidisguin veahkeha iežas kultuvrra ja eallima hálduiváldimis. “Soga historjjá sáhttá dutkagoahtit ja čielggadišgoahtit, maid mu máddarat leat vásihan. Dat leat bargoreaiddut, maiguin noađđesirdašumi sáhttá gieđahallagoahtit ja ohcagoahtit áddejumi”, rávve Eriksen. Buohkain sáhttet leat dát bargoreaiddut geavahusas ja dárbbu mielde sáhttá ohcat maiddái olbmo, gii diehtá juo ollu fáttá birra. Dasa lassin searvvušlaš dáhpáhusat sáhttet leat vuogas báikkit, gos dieđuid sáhttá maid oažžut.

Gieđahallamis ja lagašbirrasis vuoimmit

 

Suoma dálápolitihkka sámiid guovdu sisttisdoallá ain ollu áššiid, maid galgá divvut, gieđahalakeahtes historjjá lassin. “Eksisterejeaddji ráhkaduslaš rasisma ii váldde vuhtii giela, kultuvrra, ealáhusaid iige bálvalusaid. Hearkkit steampilastet fundamentalistan dahje nimmoreaddjin, jus gáibida iežas kultuvrii saji. Dát leat dakkár áššit, mat traumatiserejit bistevaččat eambbo. Iežas eksisteanssa ovdii galgá dáistalit ja čájehit, ahte munge lean leahkimin ja mus lea árvu. Dat váibada ja noađuha. Ustitbirrasa, bearraša ja vaikke ámmátveahkeheaddjiin sáhttá gieđahallat dáid lossa áššid”, muittuha Eriksen. Maiddái politihkalaš organisašuvnnaid bokte sáhttá váikkuhit, iige dalle maiddái nu njuolga personifiserejuvvo. “Sihke mii ja organisašuvnnat leat goittotge unnán, nappo olbmot personifiserejuvvojit das fuolakeahttá. Organisašuvnnain oažžu goittotge daid buktin dorvvu iige leat oktonas dáistaleaddji”, Eriksen čalmmustahttá.

Álkimusat áššit rivdet eatnanlabis: Suoma stáhta guovllus lea eamiálbmot, muhto diehtu dan birra gávdno imašlaš unnán. “Okta ášši maid in velge ádde lea dat, manne Suoma oahppogirjjiide eai ožžot vehá lasi dieđuid sámiid birra. Vaikke ovtta olles bihtá. Dieđuid lasihemiin eanetlogukultuvrras bastá viehka ollu normaliseret áššiid. Anán árvvus prošeavttaid ja olbmuid, geat johtet skuvllain muitaleamen sápmelašvuođas. Sii leat boahttevuođa váikkuheaddjit, go fal kultuvra seailu ealaskassan”, giitala Eriksen.

Boahttevuođa suokkardaladettiinis Eriksen buktá ovdan guokte ášši. “Orru, ahte dáhttodilli sámegiel bálvalusaid lasiheapmái lea álgán gávdnot ja konkrehtalaš áššit dáhpáhuvvagohtet”, lohká Eriksen. Seammás son lea gal mái fuolastuvvan eatnigiel hálliid mearis. Árvalusaid mielde sámegiela eatnigielat hálliid mearri boahttevuođas njiedjá. “Go bohten Ohcejohkii bargui, de sámegiel bálvalusat ja hállit ledje olu eanet go dál. Dán áigge leat stuorra hástalusat gávdnat sámegielagiid bargui. Dás sáhttá oaidnit suomaiduhttinpolitihka váikkuhusaid”, imaštallá Eriksen.

Resiliensa – lunddolaš soddjilvuohta ja eallinvuoibmi

 

Noađđesirdašumi gieđahallamis veahkeha, go oahppá áicat, ovdanbuktit ja muddet iežas dovdduid. Heahpada, sivalašvuođa ja árvvohisvuođa dovddut johtet jaskes noađđin mielde, muhto dat váidot, go daid deaivá ja diđošta. “Heahpat lea dovdu, mii deaddá vulos iige dan álo oba dovdá. Dan geavahit menddo olu bajásgeassinmetodan, mas mánná biddjo heahpanit ja heahpada bokte oahppat, ahte ná ii sáhte dahkat”, šálloša Eriksen. Dovdákeahtes heahpat sáhttá ožžodit ovdamearkka dihtii láhttenvuohkái, mas olmmoš garvigoahtá áššiid. “Goas ihkinassii sáhttá oahppat áicat, ovdanbuktit ja muddet iežas dovdduid”, roahkasmahttá Eriksen. “Dat ii leat dušše skuvlaoahppiid oahppoávnnas, muhto baicca dovdduid sáhttá rávesolmmožinge oahppat dovdát. Ii leat leahkimin ahkerádjá goas dan galgá oahppat”, Eriksen muittuha.

 

Olmmoš ii cuovkan álkit. Noađđesirdašumis háladettiin bohciida maiddái resiliensa. “Mis leat ealaskas ja buorit servošat, gos leat áššit, mat leat gieđahallon. Dain leat leamašan váikkuhusat, muhto min kultuvra eallá hurgguha. Buot áššiin fuolakeahttá dát traumat leat áššit, main sáhttá ceavzit. Vaikke genehtalaš nuppástusat sáhttet boahtit ja mat váikkuhit DNA:ii ja sáhttet árbašuvvat, daidge sáhttá nuppástuhttit. Olbmos lea lunddolaš resiliensa ja psyhkalaš fleksiivvalašvuohta ja soddjilvuohta. Vaikke mii nu dáhpáhuvvá, de gierdat, áhpáiduvvat ja vuoimmáiduvvat”, Eriksen čielggasmahttá. Noađđesirdašumi nubbi bealli lea namalassii váigatvuođain ceavzin. “Goas nu hálle gillilvuođa birra, muhto dat čuodjá dakkárin, ahte dás de fal gierdat baháláhkai”, veardida Eriksen. “Resiliensa fas lea dakkár, ahte dás mii leat: gaskkohagaid bieggá ja muhtumin beaivi báitá. Vehá dego mánnu, mii hápmašuvvat birrasa mielde ja eallit. Ja dat eallin lea aktiivvalaš leahkin, mas vásihit maiddái ilu, duhtavašvuođa ja návddašeami”, deattuha Eriksen.

“Min kultuvra eallá hurgguha. Buot áššiin fuolakeahttá dát traumat leat áššit, main sáhttá ceavzit.”

  • Heidi čoggosat:

    • Sameblod. Amanda Kernell (2016)
    • Once Were Warriors. Lee Taharori (1994)
    • Eatnameamet. Suvi West (2021)