“System lii piättám meiddei válduaalmug”—Dihtosis-haahâ sämmilijd lohtâseijee tietimettumvuođâ raččon
Sämitige nuorâirääđi lii uásálistám kollaborativlii pro gradu -paargon, mii tuuđhâi Dihtosis-haavâ vaigutteijeevuođâ. Tutkâmuš čáittá, et tiätu sämmilijn lii liijkás uccáá já ton keežild sämmiliih já säminuorah ferttejeh ain-uv kierdâđ kivsedem, raasism já vajesaavâid.
Máttáátteijeeh puohtii oovdân, et Dihtosis-haahâ lii vuosâsaajeest ávhálâš tyejipiergâs máttáátteijei aargâst sehe tehálâš iše meid máttáátteijei aiccâm čuolmân tast, et tiäđu lii vaigâd kavnâđ. Ton lasseen máttáátteijeeh loptejeh uáinusân tom, et tiäđu lasseetmáin sämmilij sajaduv puávtáččij tiäđulávt pyerediđ. Dihtosis-haavâ tooimah čuávdiškyetih täid čuolmâid já kiddejeh huámášume toos, maht taid kalga čuávdiškyettiđ.
Dihtosis-haavâ pargeeh já nuorâirääđi jesâneh lijjii gradu vuávámmudo rääjist aktivlávt fáárust pargoost. Tutkâmuš sunde já jotteemkiäinu vuávájuvvojii oovtâst ain pargo linjeest kidâ sahhiittâllâmkoččâmuššáid. Keevâtlávt pargoost sahhiittâllojii káidusin 10 máttáátteijed, kiäi luokkain Dihtosis lâi kollim. Sij čyevvejii, magarijd tiäđuid škoovlâin muštâleh sämmilijn já juohhii feeriimijdis já aiccâmušâidis Dihtosis-haavâst. Uásálistám máttáátteijein lijjii kirjáás tuávááh: fáárust lijjii luokamáttáátteijeeh, kielâi, historjá, ohtsâškoddeoopâ, eennâmtiäđu, eenikielâ já eellimuáinutiäđu máttáátteijeeh jieškote-uv päikkikuudijn, sehe vuáđumáttááttâsâst já luvâttuv peln. Stuárráámus uási kuulâi válduaalmugân, mut fáárust lâi meid ohtâ sämmilâš máttáátteijee. Ton lasseen Dihtosis-haavâ uárnejeijeeh muštâlii haavâ ovdánmist já materialijn sehe jieijâs vuáttámušâin haavâst.
Máttáátteijei argâ lii hoppuu já maaŋgâs ij lamaš jieškin oppâm sämmilijn, já nuuvtpa tuáváášpargo, materialij čokkim já sämmilij luptim páácá ovtâskâs máttáátteijei nuáđđin. Veikkâ fáádást ličij-uv eenâb tiätu, te máttáátteijein maaŋgâs lâi epivises tast, et maht sij puávtáččii pyehtiđ sämmilijd já koskâvuođâ staatân kunnijâtteht oovdân já velttiđ puástutiäđu. Huolâ lâi meid tast, maht máttáátteijee roolâst aldaniđ fáádá — ovdâmerkkân tiäđusthánnáá oppâm merhâšume tiäduttui. Ton lasseen uási vuotij poolitlii tedduu jaskodiđ staatâ joskâdvuođâ, tiätu piäláduvâi tâi tärhis vanhimij keežild. Västideijeeh arvâlii, et Dihtosis-haahâ puáhtá taaid hástoid stuorrâ iše já et tot lasseet ibárdâs já ohtâvuođâ. Haavâst poođij máttáátteijei mield meid koŋkretlávt uáinusân, et saahâ lii onnáá peeivist.
Jieš Dihtosis-haahâ vuáđuduvá tiätun já nuávdit jiešmeridemvuoigâdvuođâ tiäđust, já tot kiävttá sämmilijd šoddâdemvuovijd. Haavâst lii lamaš jo aalgâ rääjist tehálâš, et adelum tiäđu já sánáduv láá sämmiliih jiejah miäruštâllâm. Tot lii tiettum sehe proojeekt olášuttem- já vuávámtäävist já pargoin. Dihtosis-haavâ tooimâst tiättojeh meid munejurduid tuástoo vyevih já rávhušoddâdemvyevih. Empatia, uásálistittem, ohtâvuođâ hammim já olmoošvuoigâdvuođah já käržis identitetkuvij rikkom já kuávdáást haavâ tooimâin. Säminuorâid uásálistittee proosees peht väljejum teemah láá sämmilijd teháliih, já toh hämmejeh vuáđu meid ohtsâškodálii savâstâllâm oovdedmân. Tánávt Dihtosis-haahâ viggá sehe potkiđ juátkojeijee tietimettumvuođâ já vaiguttiđ tááláid väldistelliittâssáid.
Dihtosis-haavâ peln sahhiittâlmijn loptejuvvojii uáinusân haavâ epivises puátteevuotâ já käržis resurseh. Máttáátteijei uáinimčievâst hahâluándusii tooimâst hástun lii tot, et tuše puoh enâmustáá movtijdum máttáátteijeeh ávhásteleh toin, já tondiet täsivis uáinusân luptim vađâččij rááhtuslijd nubástusâid kiirjijn, máttááttâsvuáváámist já máttáátteijei škovliimist. Västideijeeh tuoivuu, et Dihtosis-haavâ toimâ juátkoo, tondiet ko sii mielâst fáddá taarbâš meid tobdoid vaigutteijee já toimâlii material. Haavâst pargopáájáid jođetteh säminuorah já tom västideijeeh onnii áárvust. Uáppei tááhust tot, et viestâ puátá säminuorâin, vaiguttij já movtiditij ennuv eenâb ko ärbivuáválâš kirjemáttááttâs.
Čuákánkiäsu tutkâmuš puátusijn (suomâkielân) : ”System lii piättám meiddei válduaalmug” —Dihtosis-haahâ sämmilijd lohtâseijee tietimettumvuođâ raččon: Kollaborativlâš tutkâmuš Dihtosis-haavâst já máttáátteijei tuáimeevuotâkontekstist dekolonisaatio já piäiválii ráávhu syergist
Heinola, A. (2022). “Systeemi on pettänyt valtaväestönkin”—Dihtosis-hanke saamelaisiin liittyvän tietämättömyyden purkajana: Kollaboratiivinen tutkimus Dihtosis-hankkeesta ja opettajien toimijuuskontekstista dekolonisaation ja päivittäisen rauhan saralla [Tampere University]. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/137556/SuomHeinolaAnne.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akademia Dihtosis-haahâ lii lasettâm sämitiäđu neelji luuhâmive ääigi Máttááttâs- já kulttuurministeriö ruuđáin. Haavâ ulmen lii lasettiđ válduaalmugân kullee párnái já nuorâi tiäđulâšvuođâ sämmilijn já sämikulttuurist. Hahâäigi nohá 30.6.2022. Luuvâ lase
Lasetiäđuh:
Anni-Sofia Niittyvuopio
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee
+358 40 7082 072
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Uáppáásm meid
Nuorâirääđi saavâjođetteijen Rosa-Máren Juuso já värisaavâjođetteijen Niila-Juhán Valkeapää
Nuorâirääđi saavâjođetteijen juátká Rosa-Máren Juuso já värisaavâjođetteijen väljejui Niila-Juhán Valkeapää.Nuorâirääđi äššitobden väljejuvvojii Leo Vilmunen, Nuppu-Maaria Näkkäläjärvi, Nils-Matti Juuso, Niiles Harlin ja Heta Sieppi.
Säminuorah tuáivuh oovtâst orroom já sämikielâlii tooimâ – De2-haavâ koijâdâllâm vievâst kärttejuvvojii nuorâi tuoivuuh astoäigitooimâst
De2!-haavâst kärttejuvvojii nuorâi tuoivuuh sämikielâlii astoäigitooimâ háárán. Koijâdâllâm vuáđuld nuorah tuáivuh enâmustáá sämikielâlijd nuorâiehidijd já oovtâst orroom eres säminuorâiguin. Säminuorâid kiäsutteh koijâdâllâm vuáđuld lihâdem, ärbivuáváliih tááiđuh já olgonlihâdem. Iänááš uási koijâdâlmân västidâm nuorâin tuáivuh, ete toimâ uárnejuuččij sii jieijâs päikkikylást.
Sämitige nuorâirääđi ocá äššitobdeejesânijd!
Lah-uv 15-17 ihásâš säminuorâ? Halijdah-uv peessâđ vaiguttiđ säminuorâi aššijd já uápásmuđ já viärmádâttâđ eres säminuoráid? Mij uuccâp nuorâirääđi äššitobden aktiivlijd sämiaašijn perustum nuorâid pirrâ Suomâ.
Nuorâi sahâvuáru Sämitige ornijdemčuákkimist já nuorâirääđi nomâttem
Ornijdemčuákkimist nuorâi sahâvuáru tooláin nuorâirääđi valjim ovdâsteijeeh Rosa-Máren Juuso Iänuduvâst já Mihku Näkkäläjärvi Anarist.
De! 2-haavâ toimâ vuálgá joton
Sämitige já sämikuávlu kieldâi ohtsâš De! 2 -haavâ lii algâttâm tooimâs.
Sämitigge ocá meriáigásii proojeektpargee nuorâirääđi De!2 -haahân
Proojeektpargee pargon lii sämikielâlii- já kulttuurmiäldásii nuorâipargo ovdedem sämikuávlu kieldâin hahâvuávám mield oovtâst Sämitige nuorâiraađijn já haavâ stivrimjuávhoin.
Nuorâirääđi uásálistij OA algâaalmugij pisováá foorumân
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Rosa-Máren Juuso já värisaavâjođetteijee Helmi Ljetoff uásálistijn OA algâaalmugij pisováá foorumân (UNPFII) New Yorkist. Foorum 23. čuákkim teeman lii algâaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuođâ nanodem OA algâaalmugij vuoigâdvuođáid kyeskee julgáštus ohtâvuođâst: algâaalmugij nuorâi jienâ tiäduttem.
Nuorâirääđi saavâjođetteijeeh väljejum
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen väljejui Rosa-Máren Juuso Käresavonist já värisaavâjođetteijen Helmi Ljetoff Helsigist.
Nuorâirääđi toimâpajan 2024-2025 lii asâttum
Sämitige čuákkim asâttij nuorâirääđi toimâpajan 2024-2025 čuákkimistis 30.1.2024.
Säminuorâi teivâdmeh
Moonnâm čoovčâ uárnejum nuorâirääđi astoäigitooimâ teivâdemriggee finnee joođhâ rijjâhámásijn teivâdmijn. Mieldi láá amnâseh sämituojij várás já lyevispeelah. Ehideh láá skammâmáánu ääigi Oulust, Ruávinjaargâst já Käresavonist. Eehid lii uáivildum säminuoráid pajetääsiahasijn kida 30-ihásáid.
Uusâ fáárun tâi iävtut jeessân Sämitige nuorâirááđán toimâpajan 2024-2025
Mij uuccâp nuorâirááđán fáárun aktiivlijd, sämiaašijn perustum säminuorâid pirrâ Suomâ. Nuorârääđi valjiimist váldoo vuotân, et jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu sehe jieškote-uv kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš. Valjiimist nuávdittep meid suhâpeelij koskâsii täsiáárvu. Nuorâirääđi jesâneh iä taarbâš leđe sämitige jesâneh.