”Systema lea beahttán váldoálbmogage” —Dihtosis-prošeakta sápmelaččaide laktáseaddji diehtemeahttunvuođa burgin
Sámedikki nuoraidráđđi lea oassálastán kollaboratiivvalaš pro gradu -bargui, mas dutkojuvvui Dihtosis-prošeavtta váikkuhus. Dutkamuš čujuha, ahte diehtu sápmelaččain lea menddo unnán ja dan dihtii sápmelaččat ja sámenuorat vásihit ainge givssideami, rasismma ja vaššiságaid.
Oahpaheaddjit ovdanbukte, ahte Dihtosis-prošeakta lea erenomážit dárbbašlaš reaidu oahpaheaddjiid árgii ja dehálaš veahkki maiddái dieđu gávdnama váttisvuođaide, maid oahpaheaddjit leat dovdán. Lassin oahpaheaddjit loktejit ovdan dan, ahte dieđu lasihemiin sápmelaččaid sajádaga sáhtášii diđolaččat buoridit. Dihtosis-prošeavtta doaibma vuodju daidda váttisvuođaide ja gidde fuomášumi maiddái dasa, mo daidda vuodjut.
Dihtosis-prošeavtta bargit ja nuoraidráđi lahtut ledje gradu plánenmuttu rájes aktiivvalaččat mielde barggus. Dutkamuša guovlu ja johtu plánejuvvui ovttas barggu linnjás jearahallangažaldagaide. Geavatlaččat barggus jearahallojuvvui gáiddusin 10 oahpaheaddji, geain lei leamaš Dihtosis-skuvlagalledeapmi luohkástis. Sii čalmmustahtte skuvllaid dili dieđu oasil, mii muitaluvvo sápmelaččaid birra ja juhke vásáhusaidis ja fuomášumiidis Dihtosis-prošeavttas. Oassálasti oahpaheaddjiid girju lei viiddis: mielde ledje luohkkáoahpaheaddjit, gielaid, historjjá, servodatoahpa, eatnandieđu, eatnigiela ja eallinoaidnodieđu oahpaheaddjit sierra báikegottiin, sihke vuođđooahpahusas ja logahaga bealde. Stuorámus oassi gulai váldoálbmogii, muhto mielde lei maiddái okta sápmelaš oahpaheaddji. Dán lassin Dihtosis-prošeavtta ordnejeaddjit muitaledje prošeavtta jođus ja materiálain sihke iežaset vásáhusain prošeavttas.
Oahpaheaddjiid árga lea hohppui ja máŋgasat eai lean iešge oahppan sápmelaččaid birra, nu duogášbargu, materiálaid čohkken ja sápmelaččaid lokten báhcá ovttaskas oahpaheaddjiid hárduid ala. Vaikko fáttás livččege eanet diehtu, máŋgasat oahpaheaddjiin ledje eahpesihkkarat das, mo sii sáhtášedje buktit sápmelaččaid ja gaskavuođa stáhtii gudnejahtti láhkai ovdan ja garvit boastto dieđu. Maiddái jurddašanvuogis oahpaheaddji rollas fuolahuvvui —ovdamearkka dihte čiegusoahppama mearkkašupmi deattuhuvvui. Lassin oassi vásihii politihkalaš deattu jaskkodeapmái stáhta jienahisvuođa, dihto bellodagaid dahje dárkilis vánhemiid dihte. Vásihuvvui, ahte Dihtosis-prošeakta buktá daidda stuorra veahki ja oidnojuvvui ahte dat láhčá áddejumi ja oktavuođa. Prošeavttas bođii maiddái oahpaheaddjiid mielde konkrehtalaččat ovdan, ahte hállat otná beaivvis.
Dihtosis-prošeakta iešalddes vuođđuduvvá dihtui čuovvumin iešmearridanvuoigatvuođa dieđus ja das geavahuvvo sápmelaš bajásgeassima vuogit. Prošeavttas lea leamaš álggu rájes dehálaš, ahte sápmelaččat leat ieš meroštallan addojuvvon dieđu ja sátneráju. Dát lea oidnon sihke prošeavtta bargan- ja plánenvuogis ja bargguin. Dihtosis-prošeavtta doaimmas oidnojit maiddái ovdagáttuid duvdi ja ráfi šaddadeami vuogit. Empatiija, osolažžan dahkan, oktavuođa ráhkadeapmi sihke olmmošvuoigatvuođat ja viivvuhis identiteahttagovaid rihkkun leat guovddášlaččat prošeavtta doaimmas. Sámenuoraid osolažžan dahkki proseassa bokte válljejuvvon temát leat sápmelaččaid mielas dehálaččat, ja dat láhčet vuođu maiddái servodatlaš ságastallama ovddideapmái. Ná Dihtosis-prošeakta váldá beali sihke bissovaš diehtemeahttunvuođa botkemii ja ráđđejeaddji váldestelledemiide.
Dihtosis-prošeavtta bealde jearahallamiin loktejuvvui ovdan prošeavtta eahpesihkkaris boahttevuohta ja nohkkivaš resurssat. Oahpaheaddjiid geahččanguovllus prošeaktalunddot doaimmas hástalussan lea dat, ahte dan ávkkástallet dušše sii, geat leat eanemusat beroštuvvan, ja danin dássidis ovdan váldin gáibidivččii ráhkaduslaš rievdadusaid girjjiin, oahppoplánain ja oahpaheaddjiid skuvlejumis. Dihtosis-prošeavtta doibmii sávvojuvvui joatkka, dasgo gehččojuvvui, ahte fáddá dárbbaša maiddái dovdduide čuohcci ja doaimmalaš materiála. Prošeavttas bargobajiid gesset sámenuorat ja dat vásihuvvui mávssolažžan. Oahppiid oainnus dat, ahte dieđut bohtet sámenuorain vásihuvvui ollu veaddjileabbon ja govttoleabbon go árbevirolaš girjeoahpahus.
Čoahkkáigeassu dutkamuša bohtosiin (suomagillii)
Heinola, A. (2022). ”Systema lea beahttán váldoálbmogage” —Dihtosis-prošeakta sápmelaččaide laktáseaddji diehtemeahttunvuođa burgin: Kollaboratiivvalaš dutkamuš Dihtosis-prošeavttas ja oahpaheaddjiid aktevravuođakonteavsttas dekolonisašuvnna ja beaivválaš ráfi surggiin [Tampere University]. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/137556/SuomHeinolaAnne.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-prošeakta lea lasihan sámediđolašvuođa njealji lohkanbaji áigge Oahpahus- ja kulturministeriija ruhtademiin. Prošeavtta ulbmilin lea lasihit mánáid ja nuoraid, geat gullet váldoálbmogii, diđolašvuođa sápmelaččain ja sámekultuvrras. Prošeaktaáigi nohká 30.6.2022. Loga lasi
Lassedieđut:
Anni-Sofia Niittyvuopio
Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddji
+358 40 7082 072
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Oahpásmuva maiddái
Sámediggi ohcá allaskuvlahárjehalli
Sámediggi almmuha ohcanláhkai allaskuvlahárjehalli báikki. Bargu álgá soahpamuša mielde geassemánus 2025. Hárjehallan bistá 3 mb. Barggus lea gáiddusbarganvejolašvuohta.
Nuoraidráđi sátnejođiheaddjin Rosa-Máren Juuso ja várresátnejođiheaddjin Niila-Juhán Valkeapää
Nuoraidráđi sátnejođiheaddjin joatká Rosa-Máren Juuso ja várresátnejođiheaddjin válljejuvvui Niila-Juhán Valkeapää. Nuoraidráđi áššedovdin válljejuvvojedje Leo Vilmunen, Nuppu-Maaria Näkkäläjärvi, Nils-Matti Juuso, Niiles Harlin ja Heta Sieppi.
Sámenuorat sávvet servvoštallama ja sámegielat doaimmaid – De! 2 -prošeavtta gažademiin kártejuvvojedje nuoraid sávaldagat astoáiggedoaimma birra
De! 2 -prošeavttas kártejuvvojedje nuoraid sávaldagat sámegielat astoáiggedoaimma birra. Gažadeami vuođul nuorat sávvet eanemusat nuoraid sámegielat eahkediid ja servvoštallama eará sámenuoraiguin. Sámenuoraid miela miel áššit gažadeami vuođul ledje lihkadeapmi, árbevirolaš dáiddut ja olgun lihkadeapmi. Stuorámus oassi gažadeapmái vástidan olbmuin sávvá, ahte doaimmat livčče sin iežaset ruovttugiliin.
Sámedikki nuoraidráđđi ohcá áššedovdilahtuid!
Leatgo 15-17 jahkásaš sámenuorra? Hálidatgo beassat váikkuhit sámenuoraid áššiide ja oahpasmuvvat seammás eará sámenuoraide? Ohcat nuoraidráđi áššedovdilahttun aktiivvalaš sámeáššiin beroštuvan nuoraid miehtá Suoma.
Nuoraid sáhkavuorru Sámedikki ortniiduvvančoahkkimis ja nuoraidráđi nammadeapmi
De! 2-fitnu doaimmat johtui
Sámedikki ja sámeguovllu gielddaid oktasaš De! 2 -fidnu lea álgán.
Sámediggi ohcá mearreáigásaš prošeaktabargi nuoraidráđi De2! -fidnui
Prošeaktabargi bargun lea sámegielat ja kulturvuđot nuoraidbarggu ovddideapmi sámeguovllu gielddain prošeaktaplána mielde ovttas Sámedikki nuoraidráđiin ja fitnu stivrenjoavkkuin.
Nuoraidráđđi oassálasttii ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii
Sámedikki nuoraidráđi ságadoalli Rosa-Máren Juuso ja várreságadoalli Helmi Ljetoff oassálasttiiga ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii (UNPFII) New Yorkas. Foruma 23. čoahkkima temán lei eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa nannen ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoski julggaštusa oktavuođas: eamiálbmogiid nuoraid jiena deattuheapmi.
Nuoraidráđi ságajođiheaddjit leat válljejuvvon
Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddjin válljejuvvui Rosa-Máren Juuso Gárasavvonis ja várreságajođiheaddjin Helmi Ljetoff Helssegis.
Nuoraidráđđi doaibmabadjái 2024-2025 ásahuvvon
Sámedikki čoahkkin ásahii nuoraidráđi doaibmabadjái 2024-2025 čoahkkimisttis 30.1.2024.