”Systema lea beahttán váldoálbmogage” —Dihtosis-prošeakta sápmelaččaide laktáseaddji diehtemeahttunvuođa burgin
Sámedikki nuoraidráđđi lea oassálastán kollaboratiivvalaš pro gradu -bargui, mas dutkojuvvui Dihtosis-prošeavtta váikkuhus. Dutkamuš čujuha, ahte diehtu sápmelaččain lea menddo unnán ja dan dihtii sápmelaččat ja sámenuorat vásihit ainge givssideami, rasismma ja vaššiságaid.
Oahpaheaddjit ovdanbukte, ahte Dihtosis-prošeakta lea erenomážit dárbbašlaš reaidu oahpaheaddjiid árgii ja dehálaš veahkki maiddái dieđu gávdnama váttisvuođaide, maid oahpaheaddjit leat dovdán. Lassin oahpaheaddjit loktejit ovdan dan, ahte dieđu lasihemiin sápmelaččaid sajádaga sáhtášii diđolaččat buoridit. Dihtosis-prošeavtta doaibma vuodju daidda váttisvuođaide ja gidde fuomášumi maiddái dasa, mo daidda vuodjut.
Dihtosis-prošeavtta bargit ja nuoraidráđi lahtut ledje gradu plánenmuttu rájes aktiivvalaččat mielde barggus. Dutkamuša guovlu ja johtu plánejuvvui ovttas barggu linnjás jearahallangažaldagaide. Geavatlaččat barggus jearahallojuvvui gáiddusin 10 oahpaheaddji, geain lei leamaš Dihtosis-skuvlagalledeapmi luohkástis. Sii čalmmustahtte skuvllaid dili dieđu oasil, mii muitaluvvo sápmelaččaid birra ja juhke vásáhusaidis ja fuomášumiidis Dihtosis-prošeavttas. Oassálasti oahpaheaddjiid girju lei viiddis: mielde ledje luohkkáoahpaheaddjit, gielaid, historjjá, servodatoahpa, eatnandieđu, eatnigiela ja eallinoaidnodieđu oahpaheaddjit sierra báikegottiin, sihke vuođđooahpahusas ja logahaga bealde. Stuorámus oassi gulai váldoálbmogii, muhto mielde lei maiddái okta sápmelaš oahpaheaddji. Dán lassin Dihtosis-prošeavtta ordnejeaddjit muitaledje prošeavtta jođus ja materiálain sihke iežaset vásáhusain prošeavttas.
Oahpaheaddjiid árga lea hohppui ja máŋgasat eai lean iešge oahppan sápmelaččaid birra, nu duogášbargu, materiálaid čohkken ja sápmelaččaid lokten báhcá ovttaskas oahpaheaddjiid hárduid ala. Vaikko fáttás livččege eanet diehtu, máŋgasat oahpaheaddjiin ledje eahpesihkkarat das, mo sii sáhtášedje buktit sápmelaččaid ja gaskavuođa stáhtii gudnejahtti láhkai ovdan ja garvit boastto dieđu. Maiddái jurddašanvuogis oahpaheaddji rollas fuolahuvvui —ovdamearkka dihte čiegusoahppama mearkkašupmi deattuhuvvui. Lassin oassi vásihii politihkalaš deattu jaskkodeapmái stáhta jienahisvuođa, dihto bellodagaid dahje dárkilis vánhemiid dihte. Vásihuvvui, ahte Dihtosis-prošeakta buktá daidda stuorra veahki ja oidnojuvvui ahte dat láhčá áddejumi ja oktavuođa. Prošeavttas bođii maiddái oahpaheaddjiid mielde konkrehtalaččat ovdan, ahte hállat otná beaivvis.
Dihtosis-prošeakta iešalddes vuođđuduvvá dihtui čuovvumin iešmearridanvuoigatvuođa dieđus ja das geavahuvvo sápmelaš bajásgeassima vuogit. Prošeavttas lea leamaš álggu rájes dehálaš, ahte sápmelaččat leat ieš meroštallan addojuvvon dieđu ja sátneráju. Dát lea oidnon sihke prošeavtta bargan- ja plánenvuogis ja bargguin. Dihtosis-prošeavtta doaimmas oidnojit maiddái ovdagáttuid duvdi ja ráfi šaddadeami vuogit. Empatiija, osolažžan dahkan, oktavuođa ráhkadeapmi sihke olmmošvuoigatvuođat ja viivvuhis identiteahttagovaid rihkkun leat guovddášlaččat prošeavtta doaimmas. Sámenuoraid osolažžan dahkki proseassa bokte válljejuvvon temát leat sápmelaččaid mielas dehálaččat, ja dat láhčet vuođu maiddái servodatlaš ságastallama ovddideapmái. Ná Dihtosis-prošeakta váldá beali sihke bissovaš diehtemeahttunvuođa botkemii ja ráđđejeaddji váldestelledemiide.
Dihtosis-prošeavtta bealde jearahallamiin loktejuvvui ovdan prošeavtta eahpesihkkaris boahttevuohta ja nohkkivaš resurssat. Oahpaheaddjiid geahččanguovllus prošeaktalunddot doaimmas hástalussan lea dat, ahte dan ávkkástallet dušše sii, geat leat eanemusat beroštuvvan, ja danin dássidis ovdan váldin gáibidivččii ráhkaduslaš rievdadusaid girjjiin, oahppoplánain ja oahpaheaddjiid skuvlejumis. Dihtosis-prošeavtta doibmii sávvojuvvui joatkka, dasgo gehččojuvvui, ahte fáddá dárbbaša maiddái dovdduide čuohcci ja doaimmalaš materiála. Prošeavttas bargobajiid gesset sámenuorat ja dat vásihuvvui mávssolažžan. Oahppiid oainnus dat, ahte dieđut bohtet sámenuorain vásihuvvui ollu veaddjileabbon ja govttoleabbon go árbevirolaš girjeoahpahus.
Čoahkkáigeassu dutkamuša bohtosiin (suomagillii)
Heinola, A. (2022). ”Systema lea beahttán váldoálbmogage” —Dihtosis-prošeakta sápmelaččaide laktáseaddji diehtemeahttunvuođa burgin: Kollaboratiivvalaš dutkamuš Dihtosis-prošeavttas ja oahpaheaddjiid aktevravuođakonteavsttas dekolonisašuvnna ja beaivválaš ráfi surggiin [Tampere University]. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/137556/SuomHeinolaAnne.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-prošeakta lea lasihan sámediđolašvuođa njealji lohkanbaji áigge Oahpahus- ja kulturministeriija ruhtademiin. Prošeavtta ulbmilin lea lasihit mánáid ja nuoraid, geat gullet váldoálbmogii, diđolašvuođa sápmelaččain ja sámekultuvrras. Prošeaktaáigi nohká 30.6.2022. Loga lasi
Lassedieđut:
Anni-Sofia Niittyvuopio
Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddji
+358 40 7082 072
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Oahpásmuva maiddái
Sámediggi ohcá mearreáigásaš prošeaktabargi nuoraidráđi De2! -fidnui
Prošeaktabargi bargun lea sámegielat ja kulturvuđot nuoraidbarggu ovddideapmi sámeguovllu gielddain prošeaktaplána mielde ovttas Sámedikki nuoraidráđiin ja fitnu stivrenjoavkkuin.
Nuoraidráđđi oassálasttii ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii
Sámedikki nuoraidráđi ságadoalli Rosa-Máren Juuso ja várreságadoalli Helmi Ljetoff oassálasttiiga ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii (UNPFII) New Yorkas. Foruma 23. čoahkkima temán lei eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa nannen ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoski julggaštusa oktavuođas: eamiálbmogiid nuoraid jiena deattuheapmi.
Nuoraidráđi ságajođiheaddjit leat válljejuvvon
Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddjin válljejuvvui Rosa-Máren Juuso Gárasavvonis ja várreságajođiheaddjin Helmi Ljetoff Helssegis.
Nuoraidráđđi doaibmabadjái 2024-2025 ásahuvvon
Sámedikki čoahkkin ásahii nuoraidráđi doaibmabadjái 2024-2025 čoahkkimisttis 30.1.2024.
Sámenuoraid deaivvadeamit
Diibmá čakčat ordnejuvvon nuoraidráđi astoáiggedoaimma turnea oažžu joatkaga friddjahápmásaš deaivvademiid hámis. Mielde leat materiálat sámedujiide ja lávdespealut. Eahkediid doallat skábmamánu áigge Oulus, Roavvenjárggas ja Gárasavvonis. Eahkedat leat oaivvilduvvon sámenuoraide badjedási ahkásaš nuorain gitta 30-jahkásaččaide.
Oza mielde dahje evttot lahtu Sámedikki nuoraidráđđái doaibmabadjái 2024-2025
Ohcat nuoraidráđđái movttegis ja aktiivvalaš sámenuoraid miehtá Suoma ovddidit sámenuoraid áššiid. Nuoraidráđi válljemis váldojuvvo vuhtii, ahte lahtut ovddastit nu viidát go vejolaš olles sámeguovllu ja maiddái sierra giellajoavkkuid. Válljemis čuvvo maiddái sohkabeliid gaskasaš dásseárvu. Nuoraidráđi lahtut eai dárbbaš leat sámedikki lahtut.
Nuoraidturnea beaivemearit almmustahtton
Nuoraidráđđi ordne čakčat 2022 sámenuoraide čujuhuvvon astoáiggi doaimma turnea. Nuoraidturnea ordnemiin vástida nuoraidráđi prošeaktabargi Miia Ruokojärvi. Turnea beaivemearit leat dál čielggaduvvon.
Nuoraidráđđi lágida nuoraidturnea
Nuoraidráđđi lágida čakčat 2022 sámenuoraide dárkkuhuvvon asttuáiggedoaimma turnea. Nuoraidráđi prošeaktabargin lea álggahan Miia Ruokojärvi.
Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis 11.10.2022
Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis Helssegis. Seminára temán lea Sámenuoraid boahttevuođa huksemin. Dilálašvuohta ordnejuvvo Pikkuparlamentta Álbmotinfos maŋŋebárgga 11. golggotmánus diibmu 8.05–10.00.
Nuoraidráđđi gáibida duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu joatkima
Sámediggi mearridii badjelmearálaš dievasčoahkkimis 9.8.2022 sirdit duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáraid válljema ovddos guvlui ja váldit duohtavuođa- ja soabadanproseassa joatkka oasil bottu. Bottu áigge čielggadit ráfis, mo proseassa sáhttit joatkit ja joatkit maiddái dan čielggadeami, maid sámi searvvuš áššis jurddaša.
Nuoraidráđđi lágida Eanodaga guovllu sámenuoraide dorvvolaš saji ságastallandilálašvuođa
Boađe ságastallat ja oahppat Eanodaga guovllu sámegávttis ja sierra sogaid goarrunvugiin.
Sámediggi almmuha ohcan láhkai mearreáigásaš prošeaktabargi doaimma
Prošeaktabargi bargguide gullá ee. sámegielat ja -kultuvrra mieldásaš astoáiggedoaimma ovddideapmi ovttasbarggus nuoraidráđiin ja sámenuoraide čujuhuvvon nuoraid astoáiggedoaimma gierdomátkki plánen ja ollašuhttin.
Leatgo 18 - 29 jahkásaš sámenuorra ja liikot filmmaide?
Oassálaste davviriikkalaš Northern Script -giehtačállingilvui iežat eatnigillii!
Nuoraidráđđi oassálastá ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii
Nuoraidráđi várreságadoalli Maria Mäkinen oassálastá ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii (UNPFII) 25.4.-5.5.2022 New Yorkas. Foruma 21. sešuvnna oaivetemán lea “Indigenous peoples, business, autonomy and the human rights principles of due diligence including free, prior and informed consent”.
Giehtačállinbádji 15.5. ja 21.5. Sajosis Anáris