Máttááttâs- já kulttuurministeriöst ruttâdem Dihtosis-haavâ niäljád ihán
Nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-haavâst pyevtittuvvojeh video-oppâtijmeh sämikulttuurist. Meid škovlâkolliimeh juátkojeh haavâ uássin.
Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-ohtsâšhaavâ vievâst láá toohâm kuulmâ luuhâmive ääigi sämmilâšvuođâ uápisin vuáđuškovláid já nube táásán čuosâttum sämifáádá miäldásij škovlâkolliimij já fáádá jiečânâs máttátmân uáivildum vyehikorttâpaakâ sehe moobiilspeelâi vievâst. Taan luuhâmive haavâst pyevtittuvvojeh máttáátteijei tuoivui mield škovlâkolliimij paaldân valmâš video-oppâtijmeh sämikulttuurist.
– Video-opptijmeh älkkeediteh sämifáádái kieđâvuššâm oppâtiijmij ääigi, ko taid lii älkkee väldiđ anon kuás peri. Videoh kovvejuvvojeh sämikuávlust já säminuorah vuávájeh já olášuteh toi siskáldâsâid, Dihtosis-haavâ proojeekthovdâ Ulla Saalasti muštâl.
Meid škovlâkolliimeh juátkojeh haavâ uássin. Haavâst tuáimá škovlâkyessin säminuorâ, kote lii škuávlejum tooimân.
– Škovlâkolliimeh vyelgih joton loppâive 2021, kuás meid video-oppâtijmeh kovvejuvvojeh Anarist. Video-oppâtijmeh láá máttáátteijei finniimist algâivveest 2022. Siämmáá ääigi almostittep meid peividum versio čuuvtij pivnohistum vyehikorttâpaakâst, mast láá maaŋgâpiälásiih hárjuttâsah sämikulttuurist. Máttáátteijeeh pyehtih kevttiđ korttâpaakâ jieijâs oppâtiijmij ääigi jiečânávt já porgâđ veikâ proojeektpargo tâi sierâlágán kuáskulâžžân tahhee hárjuttâsâid uáppeiguin, muštâl Sämitige nuorâičällee Elli-Marja Hetta.
Haavâ váldu-ulmen lii lasettiđ válduaalmug párnái já nuorâi tiäđuid sämmilijn já sämikulttuurist já návt jieijâs uásild estiđ sämmiláid čyeccee vajosaavâ já olgoštem. Luuhâmive 2020–2021 haavâst lijjii ohtsis 103 škovlâkollimid čiččâm säminuorâ vuoimijguin. Algâivveest 2021 almostui vyeliškovlâláid čuosâttum Pieni peli saamelaisisista (Uccâ spellâ sämmilijn) – moobiilspellâ já siämmást algâttii škovlâkolliimijd meid vyeliškoovlâin. Lasseen almostui tavesämikielâlâš versio paješkovlâlij já nube tääsi uáppei Sukellus saamelaiskulttuuriin (Puohčâlem sämikulttuurân)–moobiilspeelâst.
Dihtosis-haavâ ruttâd máttááttâs- já kulttuurministeriö. Hahâäigi: 1.9.2021-30.6.2022.
Lasetiäđuh:
Sämitigge
Nuorâirääđi saavâjođetteijee
Anni-Sofia Niittyvuopio
Puh. 040 7082 072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Nuorâičällee
Elli-Marja Hetta
Puh. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
Nuorâi Akatemia
Proojeekthovdâ
Ulla Saalasti
Puh. 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi
Proojeektkoordinaattor
Maria Aikio
Puh. 040 8470 862, maria.aikio(at)nuortenakatemia.fi
Uáppáásm meid
Sämitigge ocá meriáigásii proojeektpargee nuorâirääđi De!2 -haahân
Proojeektpargee pargon lii sämikielâlii- já kulttuurmiäldásii nuorâipargo ovdedem sämikuávlu kieldâin hahâvuávám mield oovtâst Sämitige nuorâiraađijn já haavâ stivrimjuávhoin.
Nuorâirääđi uásálistij OA algâaalmugij pisováá foorumân
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Rosa-Máren Juuso já värisaavâjođetteijee Helmi Ljetoff uásálistijn OA algâaalmugij pisováá foorumân (UNPFII) New Yorkist. Foorum 23. čuákkim teeman lii algâaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuođâ nanodem OA algâaalmugij vuoigâdvuođáid kyeskee julgáštus ohtâvuođâst: algâaalmugij nuorâi jienâ tiäduttem.
Nuorâirääđi saavâjođetteijeeh väljejum
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen väljejui Rosa-Máren Juuso Käresavonist já värisaavâjođetteijen Helmi Ljetoff Helsigist.
Nuorâirääđi toimâpajan 2024-2025 lii asâttum
Sämitige čuákkim asâttij nuorâirääđi toimâpajan 2024-2025 čuákkimistis 30.1.2024.
Säminuorâi teivâdmeh
Moonnâm čoovčâ uárnejum nuorâirääđi astoäigitooimâ teivâdemriggee finnee joođhâ rijjâhámásijn teivâdmijn. Mieldi láá amnâseh sämituojij várás já lyevispeelah. Ehideh láá skammâmáánu ääigi Oulust, Ruávinjaargâst já Käresavonist. Eehid lii uáivildum säminuoráid pajetääsiahasijn kida 30-ihásáid.
Uusâ fáárun tâi iävtut jeessân Sämitige nuorâirááđán toimâpajan 2024-2025
Mij uuccâp nuorâirááđán fáárun aktiivlijd, sämiaašijn perustum säminuorâid pirrâ Suomâ. Nuorârääđi valjiimist váldoo vuotân, et jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu sehe jieškote-uv kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš. Valjiimist nuávdittep meid suhâpeelij koskâsii täsiáárvu. Nuorâirääđi jesâneh iä taarbâš leđe sämitige jesâneh.
Nuorâiturnee peivimereh almostittum
Nuorâirääđi uárnee čohčuv 2022 säminuoráid čuosâttum astoäigitooimâ turnee. Nuorâiturnee orniimijn västid nuorâirääđi proojeektpargee Miia Ruokojärvi. Turnee peivimereh láá tääl čielgâseh.
Nuorâirääđi uárnee nuorâiturnee
Nuorâirääđi uárnee čohčuv 2022 säminuoráid uáivildum astoäigitooimâ turnee. Nuorâirääđi proojeektpargen lii algâttâm Miia Ruokojärvi.
Nuorâirääđi uárnee seminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist 11.10.2022
Nuorâirääđi uárnee Helsigist seminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist. Seminaar teeman lii Säminuorâi puátteevuođâ huksiimin. Tilálâšvuotâ uárnejuvvoo Uccâparlamentist Aalmuglâšinfoost majebaargâ 11. roovvâdmáánu tijme 8.05–10.00.
Nuorâirääđi váátá tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo juátkim
Sämitigge meridij paijeelmiärálii tievâsčuákkimist 9.8.2022 sirdeđ tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio komissaarij valjim ovdâskulij já toollâđ tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees joođhâ uásild puudâ. Puudâ ääigi selvâtteh ráávhust, ete maht pyehtih juátkiđ proosees já juátkih meid tom selvâttem, ete maid sämisiärvádâh smiättá ääšist.
Sämitigge almoot uuccâmnáál meriáigásii proojeektpargee pargo
Proojeektpargee pargoid kuleh il. sämikielâlii já -kulttuur miäldásii rijjâääigi tooimâ ovdedem oovtâstpargoost nuorâiraađijn já säminuoráid uáivildum nuorâi rijjâäigitooimâ päikkikudij koskâsii jođo vuávám já olášuttem.
“System lii piättám meiddei válduaalmug”—Dihtosis-haahâ sämmilijd lohtâseijee tietimettumvuođâ raččon
Sämitige nuorâirääđi lii uásálistám kollaborativlii pro gradu -paargon, mii tuuđhâi Dihtosis-haavâ vaigutteijeevuođâ. Tutkâmuš čáittá, et tiätu sämmilijn lii liijkás uccáá já ton keežild sämmiliih já säminuorah ferttejeh ain-uv kierdâđ kivsedem, raasism já vajesaavâid.
Lah-uv tun 18–29-ihásâš säminuorâ já kiäsutteh-uv elleekoveh tuu?
Uásálist tave-eennâmlii Northern Script -kietâčaalâkiišton jieijâd eenikielân!
Nuorâirääđi uásálist OA algâaalmugij pisováá foorumân
Nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Maria Mäkinen uásálist OA algâaalmugij pisováá foorumân (UNPFII) 25.4.-5.5.2022 New Yorkist. Foorum 21. čuákkim válduteeman lii “Indigenous peoples, business, autonomy and the human rights principles of due diligence including free, prior and informed consent”.
Anni-Sofia Niittyvuopio juátká nuorâirääđi saavâjođetteijen
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen väljejui Anni-Sofia Niittyvuopio Kärigâsnjaargâst já värisaavâjođetteijen Maria Mäkinen Jyväskyläst. Kuohtuuh tooimáin saavâtuálleejuávhust meiddei ovddii kyevti ive paajeest.