Máttááttâs- já kulttuurministeriöst ruttâdem Dihtosis-haavâ niäljád ihán
Nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-haavâst pyevtittuvvojeh video-oppâtijmeh sämikulttuurist. Meid škovlâkolliimeh juátkojeh haavâ uássin.
Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-ohtsâšhaavâ vievâst láá toohâm kuulmâ luuhâmive ääigi sämmilâšvuođâ uápisin vuáđuškovláid já nube táásán čuosâttum sämifáádá miäldásij škovlâkolliimij já fáádá jiečânâs máttátmân uáivildum vyehikorttâpaakâ sehe moobiilspeelâi vievâst. Taan luuhâmive haavâst pyevtittuvvojeh máttáátteijei tuoivui mield škovlâkolliimij paaldân valmâš video-oppâtijmeh sämikulttuurist.
– Video-opptijmeh älkkeediteh sämifáádái kieđâvuššâm oppâtiijmij ääigi, ko taid lii älkkee väldiđ anon kuás peri. Videoh kovvejuvvojeh sämikuávlust já säminuorah vuávájeh já olášuteh toi siskáldâsâid, Dihtosis-haavâ proojeekthovdâ Ulla Saalasti muštâl.
Meid škovlâkolliimeh juátkojeh haavâ uássin. Haavâst tuáimá škovlâkyessin säminuorâ, kote lii škuávlejum tooimân.
– Škovlâkolliimeh vyelgih joton loppâive 2021, kuás meid video-oppâtijmeh kovvejuvvojeh Anarist. Video-oppâtijmeh láá máttáátteijei finniimist algâivveest 2022. Siämmáá ääigi almostittep meid peividum versio čuuvtij pivnohistum vyehikorttâpaakâst, mast láá maaŋgâpiälásiih hárjuttâsah sämikulttuurist. Máttáátteijeeh pyehtih kevttiđ korttâpaakâ jieijâs oppâtiijmij ääigi jiečânávt já porgâđ veikâ proojeektpargo tâi sierâlágán kuáskulâžžân tahhee hárjuttâsâid uáppeiguin, muštâl Sämitige nuorâičällee Elli-Marja Hetta.
Haavâ váldu-ulmen lii lasettiđ válduaalmug párnái já nuorâi tiäđuid sämmilijn já sämikulttuurist já návt jieijâs uásild estiđ sämmiláid čyeccee vajosaavâ já olgoštem. Luuhâmive 2020–2021 haavâst lijjii ohtsis 103 škovlâkollimid čiččâm säminuorâ vuoimijguin. Algâivveest 2021 almostui vyeliškovlâláid čuosâttum Pieni peli saamelaisisista (Uccâ spellâ sämmilijn) – moobiilspellâ já siämmást algâttii škovlâkolliimijd meid vyeliškoovlâin. Lasseen almostui tavesämikielâlâš versio paješkovlâlij já nube tääsi uáppei Sukellus saamelaiskulttuuriin (Puohčâlem sämikulttuurân)–moobiilspeelâst.
Dihtosis-haavâ ruttâd máttááttâs- já kulttuurministeriö. Hahâäigi: 1.9.2021-30.6.2022.
Lasetiäđuh:
Sämitigge
Nuorâirääđi saavâjođetteijee
Anni-Sofia Niittyvuopio
Puh. 040 7082 072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Nuorâičällee
Elli-Marja Hetta
Puh. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
Nuorâi Akatemia
Proojeekthovdâ
Ulla Saalasti
Puh. 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi
Proojeektkoordinaattor
Maria Aikio
Puh. 040 8470 862, maria.aikio(at)nuortenakatemia.fi
Uáppáásm meid
Nuorâirääđi váátá tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo juátkim
Sämitigge meridij paijeelmiärálii tievâsčuákkimist 9.8.2022 sirdeđ tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio komissaarij valjim ovdâskulij já toollâđ tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees joođhâ uásild puudâ. Puudâ ääigi selvâtteh ráávhust, ete maht pyehtih juátkiđ proosees já juátkih meid tom selvâttem, ete maid sämisiärvádâh smiättá ääšist.
Sämitigge almoot uuccâmnáál meriáigásii proojeektpargee pargo
Proojeektpargee pargoid kuleh il. sämikielâlii já -kulttuur miäldásii rijjâääigi tooimâ ovdedem oovtâstpargoost nuorâiraađijn já säminuoráid uáivildum nuorâi rijjâäigitooimâ päikkikudij koskâsii jođo vuávám já olášuttem.
“System lii piättám meiddei válduaalmug”—Dihtosis-haahâ sämmilijd lohtâseijee tietimettumvuođâ raččon
Sämitige nuorâirääđi lii uásálistám kollaborativlii pro gradu -paargon, mii tuuđhâi Dihtosis-haavâ vaigutteijeevuođâ. Tutkâmuš čáittá, et tiätu sämmilijn lii liijkás uccáá já ton keežild sämmiliih já säminuorah ferttejeh ain-uv kierdâđ kivsedem, raasism já vajesaavâid.
Lah-uv tun 18–29-ihásâš säminuorâ já kiäsutteh-uv elleekoveh tuu?
Uásálist tave-eennâmlii Northern Script -kietâčaalâkiišton jieijâd eenikielân!
Nuorâirääđi uásálist OA algâaalmugij pisováá foorumân
Nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Maria Mäkinen uásálist OA algâaalmugij pisováá foorumân (UNPFII) 25.4.-5.5.2022 New Yorkist. Foorum 21. čuákkim válduteeman lii “Indigenous peoples, business, autonomy and the human rights principles of due diligence including free, prior and informed consent”.
Anni-Sofia Niittyvuopio juátká nuorâirääđi saavâjođetteijen
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen väljejui Anni-Sofia Niittyvuopio Kärigâsnjaargâst já värisaavâjođetteijen Maria Mäkinen Jyväskyläst. Kuohtuuh tooimáin saavâtuálleejuávhust meiddei ovddii kyevti ive paajeest.
Oppâp sämmilijn já sämikulttuurist Dihtosis-haavâ video-oppâtiijmij peht
Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-haahâ almostit video-oppâtiijmijd sämikulttuurist. Säminuorah tuáimih máttáátteijen video-oppâtiijmijn já jođetteh uáppeid sämikulttuurân sierâ uáinui peht.
Sämitige nuorâirääđi ocá äššitobdeejesânijd
Lah-uv 15-17 ihásâš säminuorâ? Halijdah-uv peessâđ vaiguttiđ säminuorâi aššijd já uápásmuđ já viärmádâttâđ eres säminuoráid? Mij uuccâp nuorâirääđi äššitobden aktiivlijd sämiaašijn perustum nuorâid pirrâ Suomâ.
Nuorâirääđi 2022-2023 lii asâttum
Sämitige čuákkim asâttij nuorâirääđi toimâpajan 2022-2023 čuákkimistis 17.12.2021.
Dihtosis-haavâst occoo uásiáigásâš hahâpargee
Dihtosis-haahâ, mii taha sämikulttuur uápisin, lii finnim joođhâ já mij uuccâp haahân uásiáigásii hahâpargee. Haavâst lii tohhum sämikulttuur uápisin škovlâkollimij, pedagogisij speelâi já toimâlii hárjuttâskorttâpaakâ vievâst. Taan luuhâmive ääigi mij pyevtittep máttáátteijei tuoivuu mield kulmâ video-oppâtijme sämikulttuurist.
Olmoošvuoigâdvuotâškovlim säminuoráid
Olmoošvuoigâdvuotâškovlim säminuoráid 24.11., fáddán láá suhâpeeli- já seksuaalucceeblovoi vuoigâdvuođah já arvetävgisämmilâšvuotâ.
Sämitiggelaavâ kalga uđâsmittiđ tääl
Sämitige nuorâirääđi, Demarinuorah, Kokoomusnuorah, Ruánáá nuorah, Čižetpelnuorah, RKP-nuorah, KD Nuorah já Liike Nyt Nuorah väätih sämitiggelaavâ uđâsmittem OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea kenigittem miäldásávt.
Uásálist Sämikielâi ookon 25.-31.10.2021!
Nuorâirääđi juáhá Sáámást muin -piinsâid sämikielâi oho kunnen! Sáámást muin -pinssáin movtijditáh já ruokâsmitáh sämikielâ kiävtun.
Uusâ fáárun tâi iävtut jeessân Sämitige nuorâirááđán toimâpajan 2022-2023
Mij uuccâp nuorâirááđán fáárun aktiivlijd, sämiaašijn perustum nuorâid pirrâ Suomâ.
Säminuorah väätih tooimâid šoŋŋâdâhnubástus raijim tiet
- Mij tubdâstep šoŋŋâdâhkriisâ já vaattâp tállán tooimâid pirâsnubástusâi raijim tiet. Mist lii vuoigâdvuotâ puátteevuotân já tot kalga leđe mii hámásâš.