Máttááttâs- já kulttuurministeriöst ruttâdem Dihtosis-haavâ niäljád ihán
Nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-haavâst pyevtittuvvojeh video-oppâtijmeh sämikulttuurist. Meid škovlâkolliimeh juátkojeh haavâ uássin.
Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-ohtsâšhaavâ vievâst láá toohâm kuulmâ luuhâmive ääigi sämmilâšvuođâ uápisin vuáđuškovláid já nube táásán čuosâttum sämifáádá miäldásij škovlâkolliimij já fáádá jiečânâs máttátmân uáivildum vyehikorttâpaakâ sehe moobiilspeelâi vievâst. Taan luuhâmive haavâst pyevtittuvvojeh máttáátteijei tuoivui mield škovlâkolliimij paaldân valmâš video-oppâtijmeh sämikulttuurist.
– Video-opptijmeh älkkeediteh sämifáádái kieđâvuššâm oppâtiijmij ääigi, ko taid lii älkkee väldiđ anon kuás peri. Videoh kovvejuvvojeh sämikuávlust já säminuorah vuávájeh já olášuteh toi siskáldâsâid, Dihtosis-haavâ proojeekthovdâ Ulla Saalasti muštâl.
Meid škovlâkolliimeh juátkojeh haavâ uássin. Haavâst tuáimá škovlâkyessin säminuorâ, kote lii škuávlejum tooimân.
– Škovlâkolliimeh vyelgih joton loppâive 2021, kuás meid video-oppâtijmeh kovvejuvvojeh Anarist. Video-oppâtijmeh láá máttáátteijei finniimist algâivveest 2022. Siämmáá ääigi almostittep meid peividum versio čuuvtij pivnohistum vyehikorttâpaakâst, mast láá maaŋgâpiälásiih hárjuttâsah sämikulttuurist. Máttáátteijeeh pyehtih kevttiđ korttâpaakâ jieijâs oppâtiijmij ääigi jiečânávt já porgâđ veikâ proojeektpargo tâi sierâlágán kuáskulâžžân tahhee hárjuttâsâid uáppeiguin, muštâl Sämitige nuorâičällee Elli-Marja Hetta.
Haavâ váldu-ulmen lii lasettiđ válduaalmug párnái já nuorâi tiäđuid sämmilijn já sämikulttuurist já návt jieijâs uásild estiđ sämmiláid čyeccee vajosaavâ já olgoštem. Luuhâmive 2020–2021 haavâst lijjii ohtsis 103 škovlâkollimid čiččâm säminuorâ vuoimijguin. Algâivveest 2021 almostui vyeliškovlâláid čuosâttum Pieni peli saamelaisisista (Uccâ spellâ sämmilijn) – moobiilspellâ já siämmást algâttii škovlâkolliimijd meid vyeliškoovlâin. Lasseen almostui tavesämikielâlâš versio paješkovlâlij já nube tääsi uáppei Sukellus saamelaiskulttuuriin (Puohčâlem sämikulttuurân)–moobiilspeelâst.
Dihtosis-haavâ ruttâd máttááttâs- já kulttuurministeriö. Hahâäigi: 1.9.2021-30.6.2022.
Lasetiäđuh:
Sämitigge
Nuorâirääđi saavâjođetteijee
Anni-Sofia Niittyvuopio
Puh. 040 7082 072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Nuorâičällee
Elli-Marja Hetta
Puh. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
Nuorâi Akatemia
Proojeekthovdâ
Ulla Saalasti
Puh. 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi
Proojeektkoordinaattor
Maria Aikio
Puh. 040 8470 862, maria.aikio(at)nuortenakatemia.fi
Uáppáásm meid
Sämitigge ocá meriáigásii proojeektpargee nuorâirääđi De! 2 -haahân
Sämitigge almoot uuccâmnáál meriáigásii proojeektpargee tooimâ nuorâirääđi De! 2- sämikielâlii nuorâipargo ovdedem sämikuávlu kieldâin -haahân.
Sämitigge ocá ollâškovlâhárjuttellee
Sämitigge almoot uuccâmnáál ollâškovlâhárjuttellee saje. Pargo álgá sopâmuš mield kesimáánust 2025. Hárjuttâllâm pištá 3 mp. Pargoost lii máhđulâš porgâđ káidusin.
Nuorâirääđi saavâjođetteijen Rosa-Máren Juuso já värisaavâjođetteijen Niila-Juhán Valkeapää
Nuorâirääđi saavâjođetteijen juátká Rosa-Máren Juuso já värisaavâjođetteijen väljejui Niila-Juhán Valkeapää.Nuorâirääđi äššitobden väljejuvvojii Leo Vilmunen, Nuppu-Maaria Näkkäläjärvi, Nils-Matti Juuso, Niiles Harlin ja Heta Sieppi.
Säminuorah tuáivuh oovtâst orroom já sämikielâlii tooimâ – De2-haavâ koijâdâllâm vievâst kärttejuvvojii nuorâi tuoivuuh astoäigitooimâst
De2!-haavâst kärttejuvvojii nuorâi tuoivuuh sämikielâlii astoäigitooimâ háárán. Koijâdâllâm vuáđuld nuorah tuáivuh enâmustáá sämikielâlijd nuorâiehidijd já oovtâst orroom eres säminuorâiguin. Säminuorâid kiäsutteh koijâdâllâm vuáđuld lihâdem, ärbivuáváliih tááiđuh já olgonlihâdem. Iänááš uási koijâdâlmân västidâm nuorâin tuáivuh, ete toimâ uárnejuuččij sii jieijâs päikkikylást.
Sämitige nuorâirääđi ocá äššitobdeejesânijd!
Lah-uv 15-17 ihásâš säminuorâ? Halijdah-uv peessâđ vaiguttiđ säminuorâi aššijd já uápásmuđ já viärmádâttâđ eres säminuoráid? Mij uuccâp nuorâirääđi äššitobden aktiivlijd sämiaašijn perustum nuorâid pirrâ Suomâ.
Nuorâi sahâvuáru Sämitige ornijdemčuákkimist já nuorâirääđi nomâttem
Ornijdemčuákkimist nuorâi sahâvuáru tooláin nuorâirääđi valjim ovdâsteijeeh Rosa-Máren Juuso Iänuduvâst já Mihku Näkkäläjärvi Anarist.
De! 2-haavâ toimâ vuálgá joton
Sämitige já sämikuávlu kieldâi ohtsâš De! 2 -haavâ lii algâttâm tooimâs.
Sämitigge ocá meriáigásii proojeektpargee nuorâirääđi De!2 -haahân
Proojeektpargee pargon lii sämikielâlii- já kulttuurmiäldásii nuorâipargo ovdedem sämikuávlu kieldâin hahâvuávám mield oovtâst Sämitige nuorâiraađijn já haavâ stivrimjuávhoin.
Nuorâirääđi uásálistij OA algâaalmugij pisováá foorumân
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Rosa-Máren Juuso já värisaavâjođetteijee Helmi Ljetoff uásálistijn OA algâaalmugij pisováá foorumân (UNPFII) New Yorkist. Foorum 23. čuákkim teeman lii algâaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuođâ nanodem OA algâaalmugij vuoigâdvuođáid kyeskee julgáštus ohtâvuođâst: algâaalmugij nuorâi jienâ tiäduttem.
Nuorâirääđi saavâjođetteijeeh väljejum
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen väljejui Rosa-Máren Juuso Käresavonist já värisaavâjođetteijen Helmi Ljetoff Helsigist.
Nuorâirääđi toimâpajan 2024-2025 lii asâttum
Sämitige čuákkim asâttij nuorâirääđi toimâpajan 2024-2025 čuákkimistis 30.1.2024.