Nuorâirääđi jurgâl Seta arvetävgisánáduv sämikieláid
Arvetävgisämmilij čuávvoo suhâpuolvâ uážžu šoddâđ tienuuvt, ete sij pasteh sanniđ jieijâs identiteet sämikielân.
Sämitige nuorâirääđi jurgâl Seta rs arvetävgisánáduv anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielân já almostit taid nuorâirääđi tiätu- já ravvimsiijđoin. Sánádâh norá oohtân suhâpeeli- já seksuaalucceeblovvoid kyeskee tuáváduvâid já teermâid. Veikâ sánáduvâst láá meid eres säänih já teermah arvetävgisiärváduv ooleest, te ton válduášálâš siskáldâs lii suhâpele já seksuaallii sundešume maaŋgâhámásâšvuotâ.
”Arvetävgisánáduv jurgâlem lii pyeri jotkâ ovdil jurgâlum seksuaallâšvuođâ sänikiirján. Jurgâlmáin sánáduv mij pastep faallâđ arvetävgisämmiláid sánáduv jieijâs miäruštâlmân, mutâ meid lasettep sii oohtânkulluuvâšvuođâ sämmilâšsiärvádâhân já sämmilâšsiärváduv arvetävgitiäđuid”, paahud nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio.
Sánáduv jurgâlem já nuurrâm lii tehálâš sämmilâšnuorâi seksuaal- já suhâpeeli-identiteet ovdánmân. Sánáduv vievâst sij pasteh miäruštâllâđ jieijâs já kommunikistiđ nubij arvetävgisämmilijguin meid staatâraajij rasta. Sánádâh ij kuittâg paste aaibâs juksâđ arvetävgisämmilij maaŋgâhámásâšvuođâ, tastko juáhháást lii jieijâs uáinu alnestis já jieijâs identiteetist. Sánáduv jurgâlem vievâst nuorâirääđi viggá meid algâttiđ savâstâllâm seksuaal- já suhâpeeliucceeblovoi vuoigâdvuođâin já sajattuvâst sämmilâšsiärváduvâst.
Jurgâlempargo olášuttoo terminologia uásild oovtâstpargoost Säämi Kielâkäldein. Maaŋgâin sánáduvâst orroo saanijn lii jo Säämi Kielâkäldee kielâjuáhusijn normâdum termâ. Jurgâlempargo norá jo orroo saanijd juksâmnáál já älkkeht luuhâmnáál háámán. Uđđâ teermâi puotâ uárnejuvvojeh pargopáájáh arvetävgisämmiláid já tánávt arvetävgisiärvádâh lii mieldi uđđâ teermâi ovdedempargoost.
Tiätu sánáduv jurgâlmist lii juksâm sämmilâšnuorâid staatâraajij rasta. Nuorâirääđi tuáivu oovtâstpargo sánáduv olášutmân já máhđulávt sánáduv jurgâlmân meid nubbijd sämikieláid.
Lasetiäđuh:
Anni-Sofia Niittyvuopio
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee
+358 40 7082 072
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Elli-Marja Hetta
Nuorâičällee,
050 382 5179 / 010 839 3134
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
Uáppáásm meid
Nuorâirääđi saavâjođetteijen Rosa-Máren Juuso já värisaavâjođetteijen Niila-Juhán Valkeapää
Nuorâirääđi saavâjođetteijen juátká Rosa-Máren Juuso já värisaavâjođetteijen väljejui Niila-Juhán Valkeapää.Nuorâirääđi äššitobden väljejuvvojii Leo Vilmunen, Nuppu-Maaria Näkkäläjärvi, Nils-Matti Juuso, Niiles Harlin ja Heta Sieppi.
Säminuorah tuáivuh oovtâst orroom já sämikielâlii tooimâ – De2-haavâ koijâdâllâm vievâst kärttejuvvojii nuorâi tuoivuuh astoäigitooimâst
De2!-haavâst kärttejuvvojii nuorâi tuoivuuh sämikielâlii astoäigitooimâ háárán. Koijâdâllâm vuáđuld nuorah tuáivuh enâmustáá sämikielâlijd nuorâiehidijd já oovtâst orroom eres säminuorâiguin. Säminuorâid kiäsutteh koijâdâllâm vuáđuld lihâdem, ärbivuáváliih tááiđuh já olgonlihâdem. Iänááš uási koijâdâlmân västidâm nuorâin tuáivuh, ete toimâ uárnejuuččij sii jieijâs päikkikylást.
Sämitige nuorâirääđi ocá äššitobdeejesânijd!
Lah-uv 15-17 ihásâš säminuorâ? Halijdah-uv peessâđ vaiguttiđ säminuorâi aššijd já uápásmuđ já viärmádâttâđ eres säminuoráid? Mij uuccâp nuorâirääđi äššitobden aktiivlijd sämiaašijn perustum nuorâid pirrâ Suomâ.
Nuorâi sahâvuáru Sämitige ornijdemčuákkimist já nuorâirääđi nomâttem
Ornijdemčuákkimist nuorâi sahâvuáru tooláin nuorâirääđi valjim ovdâsteijeeh Rosa-Máren Juuso Iänuduvâst já Mihku Näkkäläjärvi Anarist.
De! 2-haavâ toimâ vuálgá joton
Sämitige já sämikuávlu kieldâi ohtsâš De! 2 -haavâ lii algâttâm tooimâs.
Sämitigge ocá meriáigásii proojeektpargee nuorâirääđi De!2 -haahân
Proojeektpargee pargon lii sämikielâlii- já kulttuurmiäldásii nuorâipargo ovdedem sämikuávlu kieldâin hahâvuávám mield oovtâst Sämitige nuorâiraađijn já haavâ stivrimjuávhoin.
Nuorâirääđi uásálistij OA algâaalmugij pisováá foorumân
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Rosa-Máren Juuso já värisaavâjođetteijee Helmi Ljetoff uásálistijn OA algâaalmugij pisováá foorumân (UNPFII) New Yorkist. Foorum 23. čuákkim teeman lii algâaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuođâ nanodem OA algâaalmugij vuoigâdvuođáid kyeskee julgáštus ohtâvuođâst: algâaalmugij nuorâi jienâ tiäduttem.
Nuorâirääđi saavâjođetteijeeh väljejum
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen väljejui Rosa-Máren Juuso Käresavonist já värisaavâjođetteijen Helmi Ljetoff Helsigist.
Nuorâirääđi toimâpajan 2024-2025 lii asâttum
Sämitige čuákkim asâttij nuorâirääđi toimâpajan 2024-2025 čuákkimistis 30.1.2024.
Säminuorâi teivâdmeh
Moonnâm čoovčâ uárnejum nuorâirääđi astoäigitooimâ teivâdemriggee finnee joođhâ rijjâhámásijn teivâdmijn. Mieldi láá amnâseh sämituojij várás já lyevispeelah. Ehideh láá skammâmáánu ääigi Oulust, Ruávinjaargâst já Käresavonist. Eehid lii uáivildum säminuoráid pajetääsiahasijn kida 30-ihásáid.
Uusâ fáárun tâi iävtut jeessân Sämitige nuorâirááđán toimâpajan 2024-2025
Mij uuccâp nuorâirááđán fáárun aktiivlijd, sämiaašijn perustum säminuorâid pirrâ Suomâ. Nuorârääđi valjiimist váldoo vuotân, et jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu sehe jieškote-uv kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš. Valjiimist nuávdittep meid suhâpeelij koskâsii täsiáárvu. Nuorâirääđi jesâneh iä taarbâš leđe sämitige jesâneh.