Sámedikki nuoraidráđđi ja Riikabellodagaid nuoraidorganisašuvnnat: Sámediggeláhka galgá ođasmahttot dál
Sámedikki nuoraidráđđi, Demarinuoret, Kokoomusnuoret, Ruoná nuorat, Vasemmistonuoret, RÁB-nuorat, KD Nuoret ja Liike Nyt Nuoret gáibidit sámediggelága ođasmahttima ON:id olmmošriektekomitea geatnegahttima mielde.
Evttohus ođđa sámediggelágas ovdánišgoahtá oalle sihkkarit riikabeivviid gieđahallamii skábmamánus. Riikabellodagaid nuoraidorganisašuvnnat ja Sámedikki nuoraidráđđi gáibidit, ahte sámediggeláhka ođasmahtto dál, vai Suopma sáhttá divvut ON:id olmmošriektekomitea jagis 2019 gávnnahan olmmošriekteloavkideami. Olmmošriektekomitea lea gávnnahan, ahte Suopma lea loavkidan siviila- ja politihkalaš soahpamuša. Dasa lassin Suopma lea ožžon eará ávžžuhusaid mat gusket sámiid vuoigatvuođaide.
Olmmošriektekomitea lea váldán 1. cuoŋománu 2021 jođálmahtton čuovvuma vuollái ávžžuhusaid, mat gusket sámiid rivttiide. Komitea giddii fuomášumi erenomážit dasa, ahte sámediggelága jienastanmeroštallan ja ráđđádallangeatnegasvuohta eai leat rievdaduvvon dakkár vugiin, mii dorvvastivččii sámiid iešmearridanvuoigatvuođa.
“ON:id olmmošriektekomitea lea čielgasit geatnegahttán ođasmahttit Sámediggelága. Lea dehálaš, ahte gieskat ON:id olmmošriektekomiteai válljejuvvon Suopma čatnasa dorvvastit olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama maiddái iežas riikkas. Sámediggelága ođasmahttin dagašii viimmát vejolažžan sámiid rivttiid ovddideami servodaga máŋggain dásiin, dego sode-bálvalusaid, ealáhusaid sihke sámegielat ja sámegiela oahpahusa ovddideami”, riikabellodagaid nuoraidorganisašuvnnat fuomášuhttet.
Riikabellodagaid nuoraidorganisašuvnnat ja Sámedikki nuoraidráđđi deattuhit, ahte lága ođasmahttimis lea baicce stuorra mearkkašupmi ovttaskas olbmui ja sámiid olmmošrivttiid ollašuvvamii, maiddái sámiid luohttámuššii suopmelaš riektevuogádahkii ja mearrideapmái.
“Dálá láhka ii vástit dánáigásaš áddejumi eamiálbmogiid vuoigatvuođain. Lea viimmát áigi ođasmahttit lága, vai eavttut sámiid iešmearrideapmái ja giela ja kultuvrra seailumii ja ovdáneapmái ollašuvvet”, lohká Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio.
Láhkarievdadusa válmmaštallan doaibmagoddi evttoha láhkii máŋggaid dakkár rievdadusaid, mat ovddidit sápmelaččaid rivttiid. Evttohusas earret eará jienasteapmi álkiduvvošii, Sámedikki doaibmaeavttut nanusmahttošedje ja duođalaš váikkuhanvejolašvuohta doaibmabijuide, mat váikkuhit gillii ja kultuvrii, sihkkarastojuvvošedje. Sámediggeláhka nappo galgá ođasmahttot dál.
Anni-Sofia Niittyvuopio
Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddji
+358 40 7082 072
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Pinja Perholehto
Demarinuoret -organisašuvnna ságajođiheaddji
+358 40 0596521
pinja.perholehto(at)demarinuoret.fi
Matias Pajula
Kokoomusnuoret -organisašuvnna ságajođiheaddji
+358 505 753 347
matias.pajula(at)kokoomusnuoret.fi
Brigita Krasniqi ja Peppi Seppälä
Ruoná nuoraid ságajođiheaddjit
+358 40 961 1330, +358 040 721 7912
puheenjohtajat(at)vihreatnuoret.fi
Liban Sheikh
Vasemmistonuoret-organisašuvnna ságajođiheaddji
+358 50 5019 721
Liban(at)vasemmistonuoret.fi
Frida Sigfrids
RÁB-nuoraid ságajođiheaddji
+358 40 5910 874
frida.sigfrids(at)su.fi
Annika Lyytikäinen
KD Nuoret-organisašuvnna ságajođiheaddji
+358 50 3123 037
annika.lyytikainen(at)kdnuoret.fi
Joel Kettula
Liike Nyt Nuoret -organisašuvnna ságajođiheaddji
+358 45 6337 843
joel.kettula(at)liikenyt.fi
Oahpásmuva maiddái
De! 2-fitnu doaimmat johtui
Sámedikki ja sámeguovllu gielddaid oktasaš De! 2 -fidnu lea álgán.
Sámediggi ohcá mearreáigásaš prošeaktabargi nuoraidráđi De2! -fidnui
Prošeaktabargi bargun lea sámegielat ja kulturvuđot nuoraidbarggu ovddideapmi sámeguovllu gielddain prošeaktaplána mielde ovttas Sámedikki nuoraidráđiin ja fitnu stivrenjoavkkuin.
Nuoraidráđđi oassálasttii ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii
Sámedikki nuoraidráđi ságadoalli Rosa-Máren Juuso ja várreságadoalli Helmi Ljetoff oassálasttiiga ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii (UNPFII) New Yorkas. Foruma 23. čoahkkima temán lei eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa nannen ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoski julggaštusa oktavuođas: eamiálbmogiid nuoraid jiena deattuheapmi.
Nuoraidráđi ságajođiheaddjit leat válljejuvvon
Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddjin válljejuvvui Rosa-Máren Juuso Gárasavvonis ja várreságajođiheaddjin Helmi Ljetoff Helssegis.
Nuoraidráđđi doaibmabadjái 2024-2025 ásahuvvon
Sámedikki čoahkkin ásahii nuoraidráđi doaibmabadjái 2024-2025 čoahkkimisttis 30.1.2024.
Sámenuoraid deaivvadeamit
Diibmá čakčat ordnejuvvon nuoraidráđi astoáiggedoaimma turnea oažžu joatkaga friddjahápmásaš deaivvademiid hámis. Mielde leat materiálat sámedujiide ja lávdespealut. Eahkediid doallat skábmamánu áigge Oulus, Roavvenjárggas ja Gárasavvonis. Eahkedat leat oaivvilduvvon sámenuoraide badjedási ahkásaš nuorain gitta 30-jahkásaččaide.
Oza mielde dahje evttot lahtu Sámedikki nuoraidráđđái doaibmabadjái 2024-2025
Ohcat nuoraidráđđái movttegis ja aktiivvalaš sámenuoraid miehtá Suoma ovddidit sámenuoraid áššiid. Nuoraidráđi válljemis váldojuvvo vuhtii, ahte lahtut ovddastit nu viidát go vejolaš olles sámeguovllu ja maiddái sierra giellajoavkkuid. Válljemis čuvvo maiddái sohkabeliid gaskasaš dásseárvu. Nuoraidráđi lahtut eai dárbbaš leat sámedikki lahtut.
Nuoraidturnea beaivemearit almmustahtton
Nuoraidráđđi ordne čakčat 2022 sámenuoraide čujuhuvvon astoáiggi doaimma turnea. Nuoraidturnea ordnemiin vástida nuoraidráđi prošeaktabargi Miia Ruokojärvi. Turnea beaivemearit leat dál čielggaduvvon.
Nuoraidráđđi lágida nuoraidturnea
Nuoraidráđđi lágida čakčat 2022 sámenuoraide dárkkuhuvvon asttuáiggedoaimma turnea. Nuoraidráđi prošeaktabargin lea álggahan Miia Ruokojärvi.
Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis 11.10.2022
Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis Helssegis. Seminára temán lea Sámenuoraid boahttevuođa huksemin. Dilálašvuohta ordnejuvvo Pikkuparlamentta Álbmotinfos maŋŋebárgga 11. golggotmánus diibmu 8.05–10.00.
Nuoraidráđđi gáibida duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu joatkima
Sámediggi mearridii badjelmearálaš dievasčoahkkimis 9.8.2022 sirdit duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáraid válljema ovddos guvlui ja váldit duohtavuođa- ja soabadanproseassa joatkka oasil bottu. Bottu áigge čielggadit ráfis, mo proseassa sáhttit joatkit ja joatkit maiddái dan čielggadeami, maid sámi searvvuš áššis jurddaša.
Nuoraidráđđi lágida Eanodaga guovllu sámenuoraide dorvvolaš saji ságastallandilálašvuođa
Boađe ságastallat ja oahppat Eanodaga guovllu sámegávttis ja sierra sogaid goarrunvugiin.
Sámediggi almmuha ohcan láhkai mearreáigásaš prošeaktabargi doaimma
Prošeaktabargi bargguide gullá ee. sámegielat ja -kultuvrra mieldásaš astoáiggedoaimma ovddideapmi ovttasbarggus nuoraidráđiin ja sámenuoraide čujuhuvvon nuoraid astoáiggedoaimma gierdomátkki plánen ja ollašuhttin.
”Systema lea beahttán váldoálbmogage” —Dihtosis-prošeakta sápmelaččaide laktáseaddji diehtemeahttunvuođa burgin
Sámedikki nuoraidráđđi lea oassálastán kollaboratiivvalaš pro gradu -bargui, mas dutkojuvvui Dihtosis-prošeavtta váikkuhus. Dutkamuš čujuha, ahte diehtu sápmelaččain lea menddo unnán ja dan dihtii sápmelaččat ja sámenuorat vásihit ainge givssideami, rasismma ja vaššiságaid.
Leatgo 18 - 29 jahkásaš sámenuorra ja liikot filmmaide?
Oassálaste davviriikkalaš Northern Script -giehtačállingilvui iežat eatnigillii!