Dihtosis-doaibma viidána vuolleskuvllaide
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis – prošeakta lea juohkán sámedieđuid ja fállan doaibmanbargobájiid badjeskuvllaide ja maiddái nuppi dási oahppolágádusaide juo guovtte jagi áigge. Dál prošeakta viidána maiddái vuolleskuvllaide!
Bargobájit
Čavčča áigge Dihtosis – prošeavtta olis lea johttojuvvon vuolleskuvllain, iskkadallon iešguđetlágan hárjehusat ja heivehuvvon bargobájit nu, ahte dat heivejit nu vuolleskuvlla smávimus mánáide go boarrásutge oahppiide. Bargobájiin mánát ovdamearkan dutket sániid ja govaid, spellet diehtogilvvuid dahje oahpásmuvvet videoid bokte sámegávttiide. Vuolleskuvllaid smávimus mánát sáhttet oahpásmuvvat fáddái maiddái ivdnengovaid, árbevirolaš máidnasiid sihke lávluma ja stoahkama bokte.
Vuolleskuvllaide bargobáji sáhttá diŋgot 45 minuhta iskkadallamin , muhto dan sáhttá háliidettiin váldit maiddái guhkit duppaldiibmun ja gaskkalduhttit gaskadiimmuin. Dihtosis – bargobájiid sáhttá diŋgot sihke gáiddus- ja lagašgalledeapmin. Gáiddusgalledeamit ollašuhttojit riikkadásis; lagašgalledeami sáhttá diŋgot oaivegávpotguvlui, Turkui, Jyväskyläi, Oului ja Roavvenjárgii sihke daid lagašguovlluide.
Smávva speallu sámiid birra
Bargobajiid lassin prošeavttas lea čakčat ovddiduvvon ođđa speallu 4–6- luohkkálaččaide. Smávva speallu sámiid birra fállá vuođđodieđuid das, geat sámit leat ja mat iešvuođat dahket sin kultuvrras áidnalunddoga. Speallobargobihtát gieđahallet earret eará historjjá, sámeguovllu, gielaid, sámegielat mánáid prográmmaid, sámegávtti ja sámemusihka.
Lassin Dihtosis – prošeavtta materiálafálaldagas gávdno ain Sukellus saamelaiskulttuuriin – speallu, mas oahpásmuvvo vehá vuđolabbot sámiide. Badjeskuvllaide ja nuppi dássái dárkkuhuvvon spealus gieđahallojit vuođđodieđuid lassin earret eará eamiálbmogat, kultuvrra oamasteapmi ja maiddái sámiid vásihan vealaheapmi. Speallu almmustahtto maiddái davvisámegillii álgojagis. Guktot mobiilaspealut doibmet Seppo-vuloža alde. Dat leat oahppolágádusaide ja nuoraid eará joavkkuide ollásit nuvttá, iige diŋgojeaddjis dárbbaš leat gárvvisin Seppo – liseansa. Spealu speallan bistá diimmu.
Sámedihtui lea dárbu
Vuođđooahpahusa oahppoplána vuođustusat vuođđuduvvet árvomáilbmái, man guoddi fápmun máinnašuvvojit earret eará ovttaveardásašvuohta, olmmošvuoigatvuođaid gudnejahttin ja kultuvrralaš máŋggaláganvuođa riggodat. Nappo maiddái máŋggabealat sámediehtu ja dan laktin Suoma historjái ja dálá beaivái lea oahpahusas dehálaš.
Sámemánát ja – nuorat ožžot vuođđoskuvllas oalle uhcán guoskkahusa iežaset kultuvrii. Dálá oahpahus- ja kulturministeriija diŋgon čilgehusa mielde sámediehtu ii olus gávdno oahppogirjjiin, ja muhtumin diehtu lea boastut. Oahppogirjjit sáhttet earret eará sisttis doallat govaid “sámegávttiin”, mat eai leat eakti gávttit.
Sámediggi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis – prošeakta devdet dán dieđuid guoski váilevuođa. Prošeakta ollašuhtto ovttas Sámedikki nuoraidráđiin. Sámenuorain lea dehálaš rolla sihke prošeavtta plánemis, ovddideamis ja dan ollašuhttimis. Sámenuorat leat válljen dahje dohkkehan buot dieđuid, govaid ja videoid, mat leat fárus Dihtosis – prošeavtta materiálain.
Mo ávvudit álbmotbeaivve?
Movttiidahttit buot oahppolágádusaid ávvudit sámiid álbmotbeaivve 6.2. ! Juos diŋgot áiggil, gearggat vel fidnet bargobáji iežat luohkkái ávvobeaivve ollái. Maiddái speallu lea movttiidahtti vuohki oahppat ođđa áššiid. Spealuid máŋggabealat bargobihtát bohciidahttet ságastallama vel oahppodiimmu maŋŋáge. Álbmotbeaivve várás lea maiddái fállun sámekultuvrra gieđahalli diehtogilvu – iđitrahpan.
Dáppe sáhtát diŋgot spealuid ja skuvlagalledemiid
Dáppe sáhtát luđet iđitrahpama álbmotbeaivin
Dihtosis – prošeavtta ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Prošeaktaáigi: 1.9.2020-30.6.2021.
Lassidieđut:
Sámediggi
Nuoraidráđi ságajođiheaddji
Anni-Sofia Niittyvuopio,
tel. 040 7082 072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Nuoraidčálli
Elli-Marja Hetta
tel. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
Nuoraid Akademiija
Prošeaktahoavda, Ulla Saalasti
Tel. 040 567 4203
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi
Maria Aikio
Prošeaktakoordináhtor
tel. +358 40 8470 862
maria.aikio[at]nuortenakatemia.fi
Oahpásmuva maiddái
Sámenuoraid deaivvadeamit
Diibmá čakčat ordnejuvvon nuoraidráđi astoáiggedoaimma turnea oažžu joatkaga friddjahápmásaš deaivvademiid hámis. Mielde leat materiálat sámedujiide ja lávdespealut. Eahkediid doallat skábmamánu áigge Oulus, Roavvenjárggas ja Gárasavvonis. Eahkedat leat oaivvilduvvon sámenuoraide badjedási ahkásaš nuorain gitta 30-jahkásaččaide.
Oza mielde dahje evttot lahtu Sámedikki nuoraidráđđái doaibmabadjái 2024-2025
Ohcat nuoraidráđđái movttegis ja aktiivvalaš sámenuoraid miehtá Suoma ovddidit sámenuoraid áššiid. Nuoraidráđi válljemis váldojuvvo vuhtii, ahte lahtut ovddastit nu viidát go vejolaš olles sámeguovllu ja maiddái sierra giellajoavkkuid. Válljemis čuvvo maiddái sohkabeliid gaskasaš dásseárvu. Nuoraidráđi lahtut eai dárbbaš leat sámedikki lahtut.
Nuoraidturnea beaivemearit almmustahtton
Nuoraidráđđi ordne čakčat 2022 sámenuoraide čujuhuvvon astoáiggi doaimma turnea. Nuoraidturnea ordnemiin vástida nuoraidráđi prošeaktabargi Miia Ruokojärvi. Turnea beaivemearit leat dál čielggaduvvon.
Nuoraidráđđi lágida nuoraidturnea
Nuoraidráđđi lágida čakčat 2022 sámenuoraide dárkkuhuvvon asttuáiggedoaimma turnea. Nuoraidráđi prošeaktabargin lea álggahan Miia Ruokojärvi.
Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis 11.10.2022
Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis Helssegis. Seminára temán lea Sámenuoraid boahttevuođa huksemin. Dilálašvuohta ordnejuvvo Pikkuparlamentta Álbmotinfos maŋŋebárgga 11. golggotmánus diibmu 8.05–10.00.
Nuoraidráđđi gáibida duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu joatkima
Sámediggi mearridii badjelmearálaš dievasčoahkkimis 9.8.2022 sirdit duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáraid válljema ovddos guvlui ja váldit duohtavuođa- ja soabadanproseassa joatkka oasil bottu. Bottu áigge čielggadit ráfis, mo proseassa sáhttit joatkit ja joatkit maiddái dan čielggadeami, maid sámi searvvuš áššis jurddaša.
Nuoraidráđđi lágida Eanodaga guovllu sámenuoraide dorvvolaš saji ságastallandilálašvuođa
Boađe ságastallat ja oahppat Eanodaga guovllu sámegávttis ja sierra sogaid goarrunvugiin.
Sámediggi almmuha ohcan láhkai mearreáigásaš prošeaktabargi doaimma
Prošeaktabargi bargguide gullá ee. sámegielat ja -kultuvrra mieldásaš astoáiggedoaimma ovddideapmi ovttasbarggus nuoraidráđiin ja sámenuoraide čujuhuvvon nuoraid astoáiggedoaimma gierdomátkki plánen ja ollašuhttin.
”Systema lea beahttán váldoálbmogage” —Dihtosis-prošeakta sápmelaččaide laktáseaddji diehtemeahttunvuođa burgin
Sámedikki nuoraidráđđi lea oassálastán kollaboratiivvalaš pro gradu -bargui, mas dutkojuvvui Dihtosis-prošeavtta váikkuhus. Dutkamuš čujuha, ahte diehtu sápmelaččain lea menddo unnán ja dan dihtii sápmelaččat ja sámenuorat vásihit ainge givssideami, rasismma ja vaššiságaid.
Leatgo 18 - 29 jahkásaš sámenuorra ja liikot filmmaide?
Oassálaste davviriikkalaš Northern Script -giehtačállingilvui iežat eatnigillii!
Nuoraidráđđi oassálastá ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii
Nuoraidráđi várreságadoalli Maria Mäkinen oassálastá ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii (UNPFII) 25.4.-5.5.2022 New Yorkas. Foruma 21. sešuvnna oaivetemán lea “Indigenous peoples, business, autonomy and the human rights principles of due diligence including free, prior and informed consent”.
Giehtačállinbádji 15.5. ja 21.5. Sajosis Anáris
Anni-Sofia Niittyvuopio joatká nuoraidráđi ságajođiheaddjin
Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddjin válljejuvvui Anni-Sofia Niittyvuopio Gáregasnjárggas ja várreságajođiheaddjin Maria Mäkinen Jyväskyläs. Guktot doaimmaiga ságajođihangottis maiddái ovddit guovtti jagi bajis.
Dihtosis-fitnu video-oahppodiimmuid bokte beassat oahppat sámiid ja sámekultuvrra birra
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-fidnu olggos addá video-oahppodiimmuid sámekultuvrras. Sámenuorat doibmet oahpaheaddjin video-oahppodiimmuin ja láidestit oahppiid sámekultuvrii sierra perspektiivvain.
Sámedikki nuoraidráđđi ohcá áššedovdilahtuid
Leatgo 15-17 jahkásaš sámenuorra? Hálidatgo beassat váikkuhit sámenuoraid áššiide ja oahpasmuvvat seammás eará sámenuoraide? Ohcat nuoraidráđi áššedovdilahttun aktiivvalaš sámeáššiin beroštuvan nuoraid miehtá Suoma.