Dihtosis-doaibma viidána vuolleskuvllaide
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis – prošeakta lea juohkán sámedieđuid ja fállan doaibmanbargobájiid badjeskuvllaide ja maiddái nuppi dási oahppolágádusaide juo guovtte jagi áigge. Dál prošeakta viidána maiddái vuolleskuvllaide!
Bargobájit
Čavčča áigge Dihtosis – prošeavtta olis lea johttojuvvon vuolleskuvllain, iskkadallon iešguđetlágan hárjehusat ja heivehuvvon bargobájit nu, ahte dat heivejit nu vuolleskuvlla smávimus mánáide go boarrásutge oahppiide. Bargobájiin mánát ovdamearkan dutket sániid ja govaid, spellet diehtogilvvuid dahje oahpásmuvvet videoid bokte sámegávttiide. Vuolleskuvllaid smávimus mánát sáhttet oahpásmuvvat fáddái maiddái ivdnengovaid, árbevirolaš máidnasiid sihke lávluma ja stoahkama bokte.
Vuolleskuvllaide bargobáji sáhttá diŋgot 45 minuhta iskkadallamin , muhto dan sáhttá háliidettiin váldit maiddái guhkit duppaldiibmun ja gaskkalduhttit gaskadiimmuin. Dihtosis – bargobájiid sáhttá diŋgot sihke gáiddus- ja lagašgalledeapmin. Gáiddusgalledeamit ollašuhttojit riikkadásis; lagašgalledeami sáhttá diŋgot oaivegávpotguvlui, Turkui, Jyväskyläi, Oului ja Roavvenjárgii sihke daid lagašguovlluide.
Smávva speallu sámiid birra
Bargobajiid lassin prošeavttas lea čakčat ovddiduvvon ođđa speallu 4–6- luohkkálaččaide. Smávva speallu sámiid birra fállá vuođđodieđuid das, geat sámit leat ja mat iešvuođat dahket sin kultuvrras áidnalunddoga. Speallobargobihtát gieđahallet earret eará historjjá, sámeguovllu, gielaid, sámegielat mánáid prográmmaid, sámegávtti ja sámemusihka.
Lassin Dihtosis – prošeavtta materiálafálaldagas gávdno ain Sukellus saamelaiskulttuuriin – speallu, mas oahpásmuvvo vehá vuđolabbot sámiide. Badjeskuvllaide ja nuppi dássái dárkkuhuvvon spealus gieđahallojit vuođđodieđuid lassin earret eará eamiálbmogat, kultuvrra oamasteapmi ja maiddái sámiid vásihan vealaheapmi. Speallu almmustahtto maiddái davvisámegillii álgojagis. Guktot mobiilaspealut doibmet Seppo-vuloža alde. Dat leat oahppolágádusaide ja nuoraid eará joavkkuide ollásit nuvttá, iige diŋgojeaddjis dárbbaš leat gárvvisin Seppo – liseansa. Spealu speallan bistá diimmu.
Sámedihtui lea dárbu
Vuođđooahpahusa oahppoplána vuođustusat vuođđuduvvet árvomáilbmái, man guoddi fápmun máinnašuvvojit earret eará ovttaveardásašvuohta, olmmošvuoigatvuođaid gudnejahttin ja kultuvrralaš máŋggaláganvuođa riggodat. Nappo maiddái máŋggabealat sámediehtu ja dan laktin Suoma historjái ja dálá beaivái lea oahpahusas dehálaš.
Sámemánát ja – nuorat ožžot vuođđoskuvllas oalle uhcán guoskkahusa iežaset kultuvrii. Dálá oahpahus- ja kulturministeriija diŋgon čilgehusa mielde sámediehtu ii olus gávdno oahppogirjjiin, ja muhtumin diehtu lea boastut. Oahppogirjjit sáhttet earret eará sisttis doallat govaid “sámegávttiin”, mat eai leat eakti gávttit.
Sámediggi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis – prošeakta devdet dán dieđuid guoski váilevuođa. Prošeakta ollašuhtto ovttas Sámedikki nuoraidráđiin. Sámenuorain lea dehálaš rolla sihke prošeavtta plánemis, ovddideamis ja dan ollašuhttimis. Sámenuorat leat válljen dahje dohkkehan buot dieđuid, govaid ja videoid, mat leat fárus Dihtosis – prošeavtta materiálain.
Mo ávvudit álbmotbeaivve?
Movttiidahttit buot oahppolágádusaid ávvudit sámiid álbmotbeaivve 6.2. ! Juos diŋgot áiggil, gearggat vel fidnet bargobáji iežat luohkkái ávvobeaivve ollái. Maiddái speallu lea movttiidahtti vuohki oahppat ođđa áššiid. Spealuid máŋggabealat bargobihtát bohciidahttet ságastallama vel oahppodiimmu maŋŋáge. Álbmotbeaivve várás lea maiddái fállun sámekultuvrra gieđahalli diehtogilvu – iđitrahpan.
Dáppe sáhtát diŋgot spealuid ja skuvlagalledemiid
Dáppe sáhtát luđet iđitrahpama álbmotbeaivin
Dihtosis – prošeavtta ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Prošeaktaáigi: 1.9.2020-30.6.2021.
Lassidieđut:
Sámediggi
Nuoraidráđi ságajođiheaddji
Anni-Sofia Niittyvuopio,
tel. 040 7082 072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Nuoraidčálli
Elli-Marja Hetta
tel. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
Nuoraid Akademiija
Prošeaktahoavda, Ulla Saalasti
Tel. 040 567 4203
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi
Maria Aikio
Prošeaktakoordináhtor
tel. +358 40 8470 862
maria.aikio[at]nuortenakatemia.fi
Oahpásmuva maiddái
Searvva Sámi giellavahkkui 25.-31.10.2021!
Nuoraidráđđï juohká Sámás muinna -raddeboaluid Sámi giellavahku gudnin! Sámás muinna -raddeboaluin movttiidahttit ja roahkasmahttit sámástit.
Oza mielde dahje evttot lahtu Sámedikki nuoraidráđđái doaibmabadjái 2022-2023
Ohcat nuoraidráđđái movttegis ja aktiivvalaš sámenuoraid miehtá Suoma ovddidit sámenuoraid áššiid.
Sámenuorat gáibidit doaimmaid dálkkádatrievdama goahcamii
- Mii dovdát dálkkádatroasu ja gáibidit njulges doaimmaid goahcan dihte birasrievdadusaid. Mis lea vuoigatvuohta boahttevuhtii, ja dat galgá leat min vuohkái.
Boađe vásáhusáššedovdin Kultuvrraid skuvlii!
Sámediggi ohcá skuvlejeaddji čavčča Kultuvrraid skuvla – prošektii. Kultuvrraid skuvla lea Sámedikki, Suoma Románasearvvi ja Nuoraid akademiija oktasaš dievasmahttinskuvlenprošeakta, mii lea dárkkuhuvvon badjeskuvllaid ja nuppi dási oahppolágádusaid oahpaheaddjiide.
Sámenuorat dálkkádatrievdama vuostá
Davviriikkalaš sámenuoraid konferánsa lágiduvvo 26.8.2021. Konferánssa temá lea dálkkádatrievdan ja dat lágiduvvo gáiddusin. Konferánsa lea nuvttá ja rabas buot sámenuoraide.
Dálkkádatlágabargobádji sámenuoraide
Sámenuorra – leatgo beroštuvvan dálkkádatnuppástusas? Háliidatgo váikkuhit álbmotlaš dálkkádatpolitihkkii? Rabas bargobádji 24.8.2021.
Sámenuoraid konferánsa - bargobájit
Bargobájit
Bures boahtin davviriikkalaš sámenuoraid konferánsii!
Almmuheapmi ja prográmma
Davviriikkalaš sámenuoraid konferánsa 26.8.
Máhcahatjearahallan
Jearahallamii oassálastán olbmuid gaskkas vuorbádit nuoraidráđi snuibbaid! Vástideamis ii mana guhkes áigi! Jearahallan sisttisdoallá golbma gažaldaga.
Nuoraidráđđi illuda mearrádusas máhcahit Davvi-Lappi eanangoddeláva válmmaštallamii
Nuoraidráđđi illuda Lappi lihtu váldostivrra mearrádusas máhcahit Davvi-Lappi eanangoddeláva 2040 ođđasit válmmaštallamii. Boahttevaš eanangoddelávas váldojuvvojit eret Jiekŋameara ruovdemáđidjii guoski merkejumit.
Nuoraidráđđi jorgalahttá Seta arvedávgesániid sámegielaide
Čuovvovaš buolva arvedávgesápmelaččain oažžu šaddat bajás nu, ahte sii nákcejit muitalit iežaset identitehtas sámegillii.
Sámediggi almmuha ohcanláhkái mearreáigásaš prošeaktabargi doaimma
Prošeaktabargi bargun lea vástidit davviriikkalaš sámenuoraid konferánssa plánemis, lágideamis, dieđiheamis, eará ovdaválmmaštallamiin ja dáhpáhusa loahppa-bargguin. Bargu álgá 14.6.2021 ja joatkášuvvá 27.8.2021 rádjái.
Mo nuoraidbarggus ovddiduvvojit olmmošvuoigatvuođat?
Mo nuoraidbarggus ovddiduvvojit olmmošvuoigatvuođat?
Nuoraidráđđi almmustahttá neahttadeasttaid sámegielain
“Leago seksualitehta oahpis? Maid dieđát seaksadávddaid birra? Teste dieđuidat gárrenávdnasiid birra!”