Dihtosis-doaibma viidána vuolleskuvllaide

Bargobájit

Čavčča áigge Dihtosis – prošeavtta olis lea johttojuvvon vuolleskuvllain, iskkadallon iešguđetlágan hárjehusat ja heivehuvvon bargobájit nu, ahte dat heivejit nu vuolleskuvlla smávimus mánáide go boarrásutge oahppiide. Bargobájiin mánát ovdamearkan dutket sániid ja govaid, spellet diehtogilvvuid dahje oahpásmuvvet videoid bokte sámegávttiide. Vuolleskuvllaid smávimus mánát sáhttet oahpásmuvvat fáddái maiddái ivdnengovaid, árbevirolaš máidnasiid sihke lávluma ja stoahkama bokte.

Vuolleskuvllaide bargobáji sáhttá diŋgot 45 minuhta iskkadallamin , muhto dan sáhttá háliidettiin váldit maiddái guhkit duppaldiibmun ja gaskkalduhttit gaskadiimmuin. Dihtosis – bargobájiid sáhttá diŋgot sihke gáiddus- ja lagašgalledeapmin. Gáiddusgalledeamit ollašuhttojit riikkadásis; lagašgalledeami sáhttá diŋgot oaivegávpotguvlui, Turkui, Jyväskyläi, Oului ja Roavvenjárgii sihke daid lagašguovlluide.

Smávva speallu sámiid birra

Bargobajiid lassin prošeavttas lea čakčat ovddiduvvon ođđa speallu 4–6- luohkkálaččaide. Smávva speallu sámiid birra fállá vuođđodieđuid das, geat sámit leat ja mat iešvuođat dahket sin kultuvrras áidnalunddoga.  Speallobargobihtát gieđahallet earret eará historjjá, sámeguovllu, gielaid, sámegielat mánáid prográmmaid, sámegávtti ja sámemusihka.

Lassin Dihtosis – prošeavtta materiálafálaldagas gávdno ain Sukellus saamelaiskulttuuriin – speallu, mas oahpásmuvvo vehá vuđolabbot sámiide. Badjeskuvllaide ja nuppi dássái dárkkuhuvvon spealus gieđahallojit vuođđodieđuid lassin earret eará eamiálbmogat, kultuvrra oamasteapmi ja maiddái sámiid vásihan vealaheapmi. Speallu almmustahtto maiddái davvisámegillii álgojagis. Guktot mobiilaspealut doibmet Seppo-vuloža alde. Dat leat oahppolágádusaide ja nuoraid eará joavkkuide ollásit nuvttá,  iige diŋgojeaddjis dárbbaš leat gárvvisin Seppo – liseansa. Spealu speallan bistá diimmu.

Sámedihtui lea dárbu

Vuođđooahpahusa oahppoplána vuođustusat vuođđuduvvet árvomáilbmái, man guoddi fápmun máinnašuvvojit earret eará ovttaveardásašvuohta, olmmošvuoigatvuođaid gudnejahttin ja kultuvrralaš máŋggaláganvuođa riggodat. Nappo maiddái máŋggabealat sámediehtu ja dan laktin Suoma historjái ja dálá beaivái lea oahpahusas dehálaš.

Sámemánát ja – nuorat ožžot vuođđoskuvllas oalle uhcán guoskkahusa iežaset kultuvrii. Dálá oahpahus- ja kulturministeriija diŋgon čilgehusa mielde sámediehtu ii olus gávdno oahppogirjjiin, ja muhtumin diehtu lea boastut. Oahppogirjjit sáhttet earret eará sisttis doallat govaid “sámegávttiin”, mat eai leat eakti gávttit.

Sámediggi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis – prošeakta devdet dán dieđuid guoski váilevuođa. Prošeakta ollašuhtto ovttas Sámedikki nuoraidráđiin. Sámenuorain lea dehálaš rolla sihke prošeavtta plánemis, ovddideamis ja dan ollašuhttimis. Sámenuorat leat válljen dahje dohkkehan buot dieđuid, govaid ja videoid, mat leat fárus Dihtosis – prošeavtta materiálain.

Mo ávvudit álbmotbeaivve?

Movttiidahttit buot oahppolágádusaid ávvudit sámiid álbmotbeaivve 6.2. ! Juos diŋgot áiggil, gearggat vel fidnet bargobáji iežat luohkkái ávvobeaivve ollái. Maiddái speallu lea movttiidahtti vuohki oahppat ođđa áššiid. Spealuid máŋggabealat bargobihtát bohciidahttet ságastallama vel oahppodiimmu maŋŋáge. Álbmotbeaivve várás lea maiddái fállun sámekultuvrra gieđahalli diehtogilvu – iđitrahpan.

Dáppe sáhtát diŋgot spealuid ja skuvlagalledemiid

Dáppe sáhtát luđet iđitrahpama álbmotbeaivin

Dihtosis – prošeavtta ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Prošeaktaáigi: 1.9.2020-30.6.2021.

Lassidieđut:

Sámediggi

Nuoraidráđi ságajođiheaddji
Anni-Sofia Niittyvuopio,
tel. 040 7082 072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Nuoraidčálli
Elli-Marja Hetta
tel.  010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Nuoraid Akademiija

Prošeaktahoavda, Ulla Saalasti
Tel. 040 567 4203
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Maria Aikio
Prošeaktakoordináhtor
tel. +358 40 8470 862
maria.aikio[at]nuortenakatemia.fi