Nuoraide oaivvilduvvon seksuálavuođa sátnegirji jorgaluvvon golmma sámegillii
Sámedikki nuoraidráđđi lea jorgalahttán ja almmustahttán Álbmotlihtu nuoraide oaivvilduvvon seksuálavuođa sátnegirjii davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii.
Seksuálavuohta lea okta dehálaš oassi olbmo ahtanuššamis. Seksuálavuhtii laktáseaddji áššit leat leamašan tabu erenomážit sámeservodagas. Dain lea sáhttán leat váttis hállat, eaige fáddái laktáseaddji ođđa sániide leat vealttakeahttá leamašan sámegielat vástagat. Sátnegirjjiiguin mii roahkasmahttit sámenuoraid geavahit iežaset eatnigiela. Sátnegirjjiid jorgaleamis leat jurddašuvvon maiddái sámegielat seksuálabajásgeassima dárbbut.
”Mii leat vuordán sátnegirjji gárvvásmuvvama ja lea fiinna ášši, ahte lihkostuvaimet almmustahttit daid aiddo ON:id eamiálbmogiid giellajagi áigge. Mii sávvat, ahte seksuálavuođa sátnegirji lebbejuvvo viidát ja váldojuvvo roahkkadit atnui. Sávaldahkan lea maiddái, ahte seksuálavuođas sáhttit hállat álkibut, go dasa gávdnojit sánit iežamet gielas”, illuda nuoraidráđi várreságadoalli Ánte Veijola.
Nuoraidráđi áirras Niila Rahko lea guorahallan Álbmotlihtu bloggas sámegielat seksuálasátnegirjji mearkkašumi. ”Mii dárbbašit seksuálavuođa govvideaddji sániid sámegillii. Sánit dorjot sámegiela oahppama – leahan giella lássaráigi kultuvrii. Sámenuorat dárbbašit iežaset sátnegirjji seksuálasániide, dasgo dieđu oažžumis iežas gielain lea mearkkašupmi. Sánit addet reaiddu ovdanbuktit iežas dearvvas vugiin, man dihte sámegielat seksuálavuođa sátnegirji lea mearkkašahtti ja gáibiduvvon lasáhus. Sámegielat seksuálavuođa sátnegirji fállá maiddái vánhemiidda vugiid váldit áššiid ovdan sin maŋisboahttiiguin”, guorahallá Rahko.
Sátnegirjjiid jorgaleapmi gáibidii ollu terminologiijabarggu, dasgo buot sánit, mat sátnegirjjis leat, eai leat vel geavahusas dahje normerejuvvon. Sátnegirjjiid jorgalusat leat gárvvásmuvvan garra barggu boađusin jagiid 2018 ja 2019 áigge. Jorgalanbarggus ovttasbargojuvvui lávgalagaid Sámi Giellagálduin. ”Lean erenomáš duđavaš, ahte mii oažžut nuortalašgillii ođđa seksuálasátneráju. Sánit leat leamašan ovdalis unnán, man dihte jo dušše jorgaleapmi lea leamašan hástaleaddji. Hástaleaddjivuođas muitala dat, ahte gieđahallanvuloš sátnelistui čoggojedje oktiibuot 441 sáni, maid mii leat nuortalašgielat giellajuhkosa čoahkkimiin gieđahallan. Seksuálavuhtii laktáseaddji áššiin ii leat ovdal ságastallon ja dat vuhttui maiddái geavadaga giellabarggus; jorgalusaid lea leamašan váttis gávdnat ja ollu leat geavahuvvon njuolga loatnasánit. Muhtin sániide leat leamašan ollu molssaeavttut, maid smávva mearkkašanerohusain leat ohcan dieđu.” muitala nuortalašgiela giellabargi Mervi Semenoff sátnegirjjiid jorgalanproseassa birra.
Jo badjelaš 10 jagi dassái Álbmotlihttu fuomášii, ahte nuorat jerre ollu seksuálavuhtii ja seksii laktáseaddji sániid, doahpagiid ja meroštallamiid. Sátnegirjjiiguin háliidedje čielggasmahttit seksuálavuhtii laktáseaddji terminologiija, vai fáttás hálešteapmi šattašii álkibun. Dainna háliidedje váikkuhit dasa, ahte nuorat ožžot áššáigullevaš dieđu, mii beaktilit cuvke seksuálavuhtii laktáseaddji tabuid ja myhtaid. Seksuálavuhtii laktáseaddji doahpagat ja meroštallamat leat olu ja ođđa bohtet olles áigge. Danin sátnegirjji lea dehálaš ođasmahttit ain gaskkohagaid, muitala Álbmotlihtu áššedovdi Sari Hälinen.
Oahpásmuva seksuálavuođa suomagillii, davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii.
Nuoraidráđi áirras Niila Rahko lea čállán Álbmotlihtu bloggii iežas jurdagiid seksuálavuođa sátnegirjjiid birra. Loga lasi.
Lassedieđut
Vs. Nuoraidčálli Elli-Marja Hetta tel. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
Álbmotlihttu, áššedovdi Sari Hälinen, 050 302 5935, sari.halinen(at)vaestoliitto.fi
Oahpásmuva maiddái
Sámediggi ohcá mearreáigásaš prošeaktabargi nuoraidráđi De2! -fidnui
Prošeaktabargi bargun lea sámegielat ja kulturvuđot nuoraidbarggu ovddideapmi sámeguovllu gielddain prošeaktaplána mielde ovttas Sámedikki nuoraidráđiin ja fitnu stivrenjoavkkuin.
Nuoraidráđđi oassálasttii ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii
Sámedikki nuoraidráđi ságadoalli Rosa-Máren Juuso ja várreságadoalli Helmi Ljetoff oassálasttiiga ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii (UNPFII) New Yorkas. Foruma 23. čoahkkima temán lei eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa nannen ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoski julggaštusa oktavuođas: eamiálbmogiid nuoraid jiena deattuheapmi.
Nuoraidráđi ságajođiheaddjit leat válljejuvvon
Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddjin válljejuvvui Rosa-Máren Juuso Gárasavvonis ja várreságajođiheaddjin Helmi Ljetoff Helssegis.
Nuoraidráđđi doaibmabadjái 2024-2025 ásahuvvon
Sámedikki čoahkkin ásahii nuoraidráđi doaibmabadjái 2024-2025 čoahkkimisttis 30.1.2024.
Sámenuoraid deaivvadeamit
Diibmá čakčat ordnejuvvon nuoraidráđi astoáiggedoaimma turnea oažžu joatkaga friddjahápmásaš deaivvademiid hámis. Mielde leat materiálat sámedujiide ja lávdespealut. Eahkediid doallat skábmamánu áigge Oulus, Roavvenjárggas ja Gárasavvonis. Eahkedat leat oaivvilduvvon sámenuoraide badjedási ahkásaš nuorain gitta 30-jahkásaččaide.
Oza mielde dahje evttot lahtu Sámedikki nuoraidráđđái doaibmabadjái 2024-2025
Ohcat nuoraidráđđái movttegis ja aktiivvalaš sámenuoraid miehtá Suoma ovddidit sámenuoraid áššiid. Nuoraidráđi válljemis váldojuvvo vuhtii, ahte lahtut ovddastit nu viidát go vejolaš olles sámeguovllu ja maiddái sierra giellajoavkkuid. Válljemis čuvvo maiddái sohkabeliid gaskasaš dásseárvu. Nuoraidráđi lahtut eai dárbbaš leat sámedikki lahtut.
Nuoraidturnea beaivemearit almmustahtton
Nuoraidráđđi ordne čakčat 2022 sámenuoraide čujuhuvvon astoáiggi doaimma turnea. Nuoraidturnea ordnemiin vástida nuoraidráđi prošeaktabargi Miia Ruokojärvi. Turnea beaivemearit leat dál čielggaduvvon.
Nuoraidráđđi lágida nuoraidturnea
Nuoraidráđđi lágida čakčat 2022 sámenuoraide dárkkuhuvvon asttuáiggedoaimma turnea. Nuoraidráđi prošeaktabargin lea álggahan Miia Ruokojärvi.
Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis 11.10.2022
Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis Helssegis. Seminára temán lea Sámenuoraid boahttevuođa huksemin. Dilálašvuohta ordnejuvvo Pikkuparlamentta Álbmotinfos maŋŋebárgga 11. golggotmánus diibmu 8.05–10.00.
Nuoraidráđđi gáibida duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu joatkima
Sámediggi mearridii badjelmearálaš dievasčoahkkimis 9.8.2022 sirdit duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáraid válljema ovddos guvlui ja váldit duohtavuođa- ja soabadanproseassa joatkka oasil bottu. Bottu áigge čielggadit ráfis, mo proseassa sáhttit joatkit ja joatkit maiddái dan čielggadeami, maid sámi searvvuš áššis jurddaša.
Nuoraidráđđi lágida Eanodaga guovllu sámenuoraide dorvvolaš saji ságastallandilálašvuođa
Boađe ságastallat ja oahppat Eanodaga guovllu sámegávttis ja sierra sogaid goarrunvugiin.
Sámediggi almmuha ohcan láhkai mearreáigásaš prošeaktabargi doaimma
Prošeaktabargi bargguide gullá ee. sámegielat ja -kultuvrra mieldásaš astoáiggedoaimma ovddideapmi ovttasbarggus nuoraidráđiin ja sámenuoraide čujuhuvvon nuoraid astoáiggedoaimma gierdomátkki plánen ja ollašuhttin.
”Systema lea beahttán váldoálbmogage” —Dihtosis-prošeakta sápmelaččaide laktáseaddji diehtemeahttunvuođa burgin
Sámedikki nuoraidráđđi lea oassálastán kollaboratiivvalaš pro gradu -bargui, mas dutkojuvvui Dihtosis-prošeavtta váikkuhus. Dutkamuš čujuha, ahte diehtu sápmelaččain lea menddo unnán ja dan dihtii sápmelaččat ja sámenuorat vásihit ainge givssideami, rasismma ja vaššiságaid.
Leatgo 18 - 29 jahkásaš sámenuorra ja liikot filmmaide?
Oassálaste davviriikkalaš Northern Script -giehtačállingilvui iežat eatnigillii!
Nuoraidráđđi oassálastá ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii
Nuoraidráđi várreságadoalli Maria Mäkinen oassálastá ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii (UNPFII) 25.4.-5.5.2022 New Yorkas. Foruma 21. sešuvnna oaivetemán lea “Indigenous peoples, business, autonomy and the human rights principles of due diligence including free, prior and informed consent”.