Nuoráid čuosâttum seksuaalvuođâ sänikirje jurgâlum kuulmâ sämikielân

Seksuaalvuotâ lii ohtâ tehálâš ulmuu ovdánem uási. Seksuaalvuotân lohtâseijee ääših láá lamaš tabu eromâšávt sämmilâšsiärváduvâst. Tain lii puáhtám leđe vaigâd sárnuđ, ige uđđâ fáádán lohtâseijee saanijd lah veltihánnáá lamaš sämikielâlâš vaastâ. Sänikiirjij vievâst mij ruokâsmittep säminuorâid kevttiđ jieijâs eenikielâs. Sänikiirjij jurgâlmist láá meid smiettâm sämikielâlii seksuaalčuovviittâs táárbuid.

”Sänikirje valmâštum láá vuárdám já lii suotâs, ete mij pyehtip almostittiđ taid eidu OA algâaalmugkielâi ive. Mij tuáivup, ete seksuaalvuođâ sänikirje juáhhoo vijđáht já váldoo ruokkâdávt anon. Ulmen lii meid, ete seksuaalvuođâst puáhtá sárnuđ älkkeebeht, ko toos láá säänih jieijâs kielâst”, illood nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Ánte Veijola.

Nuorâirääđi jeessân Niila Rahko lii suogârdâllâm Väestöliitto blogist sämikielâlii seksuaalsänikirje merhâšume.  ”Mij tarbâšep seksuaalvuođâ kovvejeijee saanijd sämikielân. Sánádâh tuárju sämikielâ oppâm – kielâhân lii laasâ kulttuurân. Säminuorah tarbâšeh jieijâs sänikirje seksuaalsánádâhân, tastko tiäđu finnim jieijâs kielân lii merhâšittee. Säänih adeleh niävu olgospyehtiđ jieijâs tiervâs vuovvijn, já tondiet sämikielâlâš seksuaalvuođâ sänikirje lii merhâšittee já käibidum lase. Sämikielâlâš seksuaalvuođâ sänikirje fáálá meid rävisulmuid vuovijd pajediđ aašijd oovdân jieijâs párnáiguin”, smiättá Rahko.

Sänikiirjij jurgâlmân kullui ennuv terminologiapargo, tastko puoh sänikirjeest orroo säänih iä lah vala kiävtust tâi normâdum.  Sänikiirjij jurgâlusah láá šoddâm korrâ pargo puáđusin iivij 2018 já 2019 ääigi. Jurgâlempargoost porgui ennuv oovtâstpargo Säämi Kielâkäldein. “Mun lam eromâš tuđâvâš, ete finnip nuorttâlâškielân uđđâ seksuaalsánáduv. Säänih láá lamaš ovdil uccáá, mondiet jo tuše jurgâlem lii lamaš hástulâš. Hástulâšvuođâst muštâl jo tot, ete kieđâvuššâmnáál säniliiston pottii ohtsis 441 säännid, maid mij lep nuorttâlâškielâ kielâjuáhus čuákkimijn kieđâvuššâm. Seksuaalvuotân lohtâseijee aašijn iä lah ovdil savâstâllâm já tot oinui meid keevâtlii kielâpargoost: jurgâlusah láá lamaš väädis kavnâđ já ennuv láá kevttum njuolgâ lovnâsäänih. Motomáid saanijd láá lamaš ennuv muulsâiävtuh, moi uccâ merhâšumeiäruin mij lep uuccâm tiäđu.” muštâl nuorttâlâškielâ kielâpargee Mervi Semenoff  sänikiirjij jurgâlemprosesist.

Jo paijeel 10 ihheed tassaaš Väestöliitto huámmášij, ete nuorah koijâdeh ennuv seksuaalvuotân já seeksin lohtâseijee saanijd, tuáváduvâid já miäruštâlmijd. Sänikirje vievâst halijdii čielgâsmittiđ seksuaalvuotân lohtâseijee teermijd, vâi fáádást ličij älkkeb sárnuđ. Ton vievâst halijdii vaiguttiđ toos, ete nuorah finnejeh hiäivulii tiäđu, mii jieijâs peeleest rikkoo seksuaalvuotân lohtâseijee tabuid já oskomušâid. Seksuaalvuotân lohtâseijee tuáváduvah já miäruštâlmeh láá ennuv já lase šadda ohtânmaanoost. Tondiet lii tehálâš uđâsmittiđ sänikirje hiäivulijn kooskâin, muštâl Väestöliitto äššitobdee Sari Hälinen.

Uáppáásm seksuaalvuođâ sänikiirján suomâkielân, tavesämikielân, anarâškielân já nuorttâlâškielân.

Nuorâirääđi jeessân Niila Rahko lii čáállám Väestöliitto blogin jurduidis seksuaalvuođâ sänikiirjijn. Luuvâ lase.

Lasetiäđuh

Vs. Nuorâičällee Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Väestöliitto, äššitobdee Sari Hälinen, 050 302 5935, sari.halinen(at)vaestoliitto.fi