De!-fidnu
De!-fitnus gárgehit nuoraiddoaimmaid sámegielaiguin
Sámegielat nuoraiddoaibma
Sámedikki nuoraidráđi De!-prošeavttas gárgehuvvojedje nuoraid asttuáiggedoaimmat buot Suomas hubmojuvvon sámegielaiguin. Prošeavtta ulbmilin lei movttiidahttit sámenuoraid plánet ieža makkár sámegielat asttuáiggedoaimmaide sii háliidivčče oassálastit. De!-prošeavttas kártejuvvojedje maiddái makkár sámegielat nuoraiddoaimmaid iešguđet gielddat ja searvvit dál lágidit. Prošeavtta áigge ollašuhttojuvvojedje nuoraid plánen sámegielat asttuáiggedoaimmaid pilohtat. Ulbmilin lea nannet sámegielat nuoraidkultuvrra ja roahkasmahttit nuoraid geavahit sámegielaid maiddái asttuáigge.
Nuoraid sámegielat asttuáiggedoibmii lea dárbu buot sámeguovllu gielddain
Sámedikki nuoraidráđi De! -prošeavttas ožžojuvvon vásáhusaid vuođul nuoraid sámegielat asttuáiggedoibmii lea dárbu buot sámeguovllu gielddain. Doaibma eaktuda ruohtasmahttima eandalii daid boaittobeale giliin, gos ii ovdal leamaš makkárge doaibma nuoraide.
Prošeavttas lágiduvvojedje ee. vuollegaš šielmmá nuoraideahkedat sihke mannojuvvui stuorát dáhpáhusaide nugo Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii ja Ijahis idja-festiválii. Prošeavtta áigge lágiduvvojedje oktiibuot 24 dáhpáhusa, main ledje oktiibuot 945 oassálasti. Dáhpáhusain nuorat leat roahkasmahtton geavahit sámegielaid ođđa birrasiin ja doallat oktavuođa guovllu eará sámegielat nuoraide badjel gielddarájáid.
De!-Prošeavtta áigge lea ráhkaduvvon lávga oktasašbargofierpmádat Ohcejoga, Anára ja Soađegili guovlluid nuoraidbarggu doaibmiid gaskkas ja lea oassálaston Anára guovllu eastadeaddji jugešvuođabarggu Selvä Peli – doibmii. Prošeavtta olis nuoraidráđđi basttii oassálastit konkrehtalaččat Selvä Peli – doibmii ja vuosttas háve Suoma bealde lágidit maiddái sámegielat eastadeaddji jugešvuođabarggu nuoraide. Prošeavttas lea maiddái bargon oktasašbargu sámeservviiguin, nugo Sámi Siida rs:in, Vuohču sámeservviin, Nuortalaškulturvuođđudusain, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja Sámi Duodji rs:in. Prošeakta lea bargan oktasašbarggu maiddái Leader ruhtadan Youth Activator Network-prošeavttain. Oktasašbargu bargui maiddái sierra sámedáhpáhusaiguin ja daid lágideaddjiiguin.
“Prošeavtta álggus ollašuhtiimet nuoraide dárkkuhuvvon webropol-jearahallama davvisámegillii, anárašgillii, nuortalašgillii ja suomagillii. Jearahallama vehkiin kártejuvvojedje nuoraid sávaldagat sámegielat asttuáiggedoaimma ektui. Jearahallamii bohte 43 vástádusa. Lassin finaimet galledeamen Čeavetjávrri skuvllas, vuoi beassat gullat nuortalašgielat nuoraid sávaldagaid. Dáid vástádusaid vuođul vulggiimet oktasašbargofierpmádagas ollašuhttit nuoraid ideaid nu ahte vuhtii válddiimet báikkálaš gielladili ja resurssaid”, muitala De!-prošeavtta prošeaktabargin doaibman Tuuli Miettunen.
Nuoraidráđđi joatká oktasašbarggu sámeguovllu nuoraidbargiiguin ja Selvä Peli – fierpmádagain. Nuorat movttiidahttojit friijahápmásaš doaimma lágideapmái nu, ahte sidjiide fállojuvvojit ovdamearkan spealut ja eará materiálat luoikkasin. Materiálaid sáhttá boahttevuođas luoikat maiddái servviide, juos dat háliidit ordnet sámegielat doaimma nuoraide. “Illudit das, man olu prošeakta lea juksan nuoraid ja man máŋggabealat doaimmaid leat bastán fállat ja dán láhkai leat vástidan nuoraid iežaset sávaldagaide. Prošeakta lea duođaštan, ahte sámegielat nuoraidbargui ja dan stáđásmahttimii lea stuorra dárbu. Nuoraidlága 8 §:a mielde nuoraidbargu gullá gielddaid bargguide. Prošeavtta áigge ráhkaduvvon oktasašbargofierpmádagaid bokte lea buorre joatkit gielddaiguin doaibmevaš oktasašbarggu ja ovddidit sámegielat nuoraidbarggu”, nuoraidráđi ságajođiheaddji Risten Mustonen gávnnaha.
Prošeavtta dárkkuhussan lea leamaš kártet sámiid ruovttuguovllus sihke eará báikkiin Suomas sámegielat asttuáigge doaimmaid dárbbu ja lágideaddjiid sihke movttiidahttit sierra doaibmiid buvttadit sámegielat nuoraidkultuvrra. Oktan dehálaš ulbmilin lea leamaš sierra doaibmiid fierpmáiduvvan. Prošeavttas leat hábmejuvvon iešguđetlágan asttuáiggedoaimmat Ohcejoga, Anára ja Soađegili gielddaid viidodagas.
De!-prošeavtta ruhtadii Leader Pohjoisin Lappi ja prošeakta ollašuhttui áiggis 1.10.2018-30.8.2019.
Oahpásmuva maiddái
Ofelaš-prošeakta
Nuoraidráđis leat leamaš jođus guokte iešguđetlágan Ofelaš-prošeavtta jagiid 2014-2015. Lappi guovllu skuvlaturnea ruhtaduvvui nuoraide oaivvilduvvon dáhpáhusain. Lappi guovlohálddahusa doarjagiin jođiimet nuoraide oaivvilduvvon dáhpáhusain. Johtima vuođđojurddan lei Ofelaš-doaibma.
DigiÁrran-fidnu
DigiÁrran-fidnu ulbmil lei ovddidit digitála nuoraiddoaimma málle sámiid ruovttuguvlui.
Oahppoofelaš-fidnu
Fitnu ulbmilin lei čielggadit ollislaččat, guđe surggiin leat dál ja boahttevuođas bargosajit sámiid ruovttuguovllus.
Árbediehtu nuoraide -fidnu
Nuoraidráđis lei jođus jagi 2015 Árbediehtu nuoraide -fidnu, man lei dorjon ruđalaččat Dáidaga ovddidanguovddáš.
De! 2-fidnu
Sámedikki ja sámeguovllu gielddaid oktasaš De! 2-fidnu lea álgán. Fitnus lágidit 13–29-jahkásaš sámenuoraide astoáiggedoaimmaid sámegillii sámekultuvrra vuođul.
Dihtosis-fidnu
Dihtosis-fidnu lea Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija oktasaš fidnu, mii viggá lasihit Suoma skuvllain olbmuid dieđuid sápmelaččain. Fitnu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija.