DigiÁrran-fidnu
DigiÁrran-fidnu ulbmil lei ovddidit digitála nuoraiddoaimma málle sámiid ruovttuguvlui.
Fidnus ovddiduvvojedje sámenuoraid ovttaveardásaš nuoraidbálvalusat sámegielat diehto- ja rávvenbálvalusa ja digitála nuoraidbarggu bokte. Dan vuođđun ávkkástallojuvvui mediain, mii sámeguovllus juo lea, ja ođđa mediavuogádagaid máhtuin. Ovttaveardásašvuohta ollašuhttui vuhtiiváldimiin sámegielaid digitálabirrasiin ja doaimmain. Fidnu váibmosis lei jurdda, ahte nuorain lea vuoigatvuohta iežasgielat digitálakultuvrii.
Fidnus čigŋojuvvui earret eará ovddidit sámenuoraid veardásašdieđiheami, lasihit majoritehta dieđuid sámiid ja sámenuoraid birra, ovddidit sámi digitála nuoraidbarggu ja hábmet sámegielat diehto- ja rávvenbálvalusa sámenuoraide. Dasa lassin fidnus piloterejuvvojedje sámegielat fierbmespeallandáhpáhusat ja e-faláštallandoaimmat ja maiddái ollašuhttojedje digitálateknihka-, digitála musihka- ja kodenrieggát Ohcejogas.
Sámeguovllus digitála nuoraidbargguin eai ávkkástala vel olu. Fidnu mihttomearri lei juohkit ja ovddidit dieđuid ja máhtu sámiid ruovttuguovllus nuoraid, nuoraidbargiid ja digitálabuvttadeami ámmátolbmuid gaskkas.
Fidnu áigge ollašuhttui njealjegielat (nuortalaš-, anáraš-, davvisáme- ja suomagiella) diehto- ja rávvensiidu www.nuor.fi. Siiddut almmustahttojedje jagi 2019 sámegielaid vahkus. Siiddu temá lea searvvušlašvuohta ja dat lea oaivvilduvvon buot sámenuoraide ássanbáikkis fuolakeahttá. Nuoraid diehto- ja rávvenbargu lea eastadeaddji nuoraidbargu, mii fállá dieđuid, bagadallama ja rávvema nuoraid eallimii laktáseaddji iešguđetlágan gažaldagain ja diliin. Diehto- ja rávvensiiddu oktavuođas piloterejuvvui ee. sámegielat joavko-chat ja buvttaduvvui sisdoallu seksuáladearvvašvuođa birra.
“Sámedikki nuoraidráđi okta dehálamos bargu lea doarjut ja nannet sámenuoraid identitehta ja oktiigullevašvuođa nuoraid ássanbáikkis fuolakeahttá. Diehto- ja rávvenbálvalusain fállo sámenuoraide áigeguovdilis diehtu sin eatnigillii. Dehálaš oassi Nuor.fi-bálvalusas lea maiddái fállat (suomagielat) dieđuid sámekultuvrra ja sámiid vuoigatvuođaid birra maiddái sidjiide, geat eai man nu sivas leat oahppan iežaset eatnigiela. Siidu fállá maid vejolašvuođa oahpásmuvvat iežas gillii ja kultuvrii nuoraid várás buvttaduvvon sisdoalu bokte. Nuorat maid oassálastet sisdoalu buvttadeapmái, ja dalle sisdoallu lea servošeamet vuohkái.
Servoša dárbbut nuppástuvvet álelassii ja maiddái nuoraidráđđi galgá figgat vástidit dáid dárbbuide. Sámegielat bálvalusat buvttadit nuoraid eallimii oktiigullevašvuođadovddu, dieđuid ealli kultuvrras ja iežas vuoigatvuođain. Mii háliidit arvvosmahttit nuoraid oahpásmuvvat iežaset kultuvrii ja identitehtii vugiin, mii lea sidjiide buot lunddolamos; digitalisašuvnnain.”
Anni-Sofia Niittyvuopio
Nuoraidráđi ságajođiheaddji
DigiÁrran-fitnu (2016-2020) ruhtadii Lappi guovlohálddahusvirgedoaimmahat, Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ja nuoraidráđđi.
Oahpásmuva maiddái
Oahppoofelaš-fidnu
Fitnu ulbmilin lei čielggadit ollislaččat, guđe surggiin leat dál ja boahttevuođas bargosajit sámiid ruovttuguovllus.
De!-fidnu
De!-fitnus gárgehit nuoraiddoaimmaid sámegielaiguin
Árbediehtu nuoraide -fidnu
Nuoraidráđis lei jođus jagi 2015 Árbediehtu nuoraide -fidnu, man lei dorjon ruđalaččat Dáidaga ovddidanguovddáš.
Ofelaš-prošeakta
Nuoraidráđis leat leamaš jođus guokte iešguđetlágan Ofelaš-prošeavtta jagiid 2014-2015. Lappi guovllu skuvlaturnea ruhtaduvvui nuoraide oaivvilduvvon dáhpáhusain. Lappi guovlohálddahusa doarjagiin jođiimet nuoraide oaivvilduvvon dáhpáhusain. Johtima vuođđojurddan lei Ofelaš-doaibma.
Dihtosis-fidnu
Dihtosis-fidnu lea Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija oktasaš fidnu, mii viggá lasihit Suoma skuvllain olbmuid dieđuid sápmelaččain. Fitnu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija.