Dihtosis-fidnu

Dihtosis-fidnu lea Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija oktasaš fidnu, mii viggá lasihit Suoma skuvllain olbmuid dieđuid sápmelaččain. Fitnu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija.

Sápmelaččaide laktáseaddji skuvlagalledeamit

Dihtosis-fidnu viggá lasihit váldoálbmot nuoraid dieđuid sápmelaččain ja sámekultuvrras. Giđđat 2019 fitnu bokte ollašuhttojuvvojedje oktiibuot 59 skuvlagalledeami. Skuvlagalledeaddjit ledje badjel 18-jahkásaš sámenuorat. Galledeamit ollašuhttojuvvojedje oaivegávpotguovllus, Turkus, Tamperes, Jyväskyläs, Oulus, Roavvenjárggas, Soađegilis ja daid lagašguovlluin. Skuvlagalledemiid materiálat leat buvttaduvvon fitnu várás. Skuvlagalledeamit joatkašuvvet lohkanbajis 2019-2020 oktiibuot 80 skuvlagalledemiin. Skuvlagalledeami oahppolágádussii sáhttá diŋgot čujuhusas: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Metodapáhkka

Dihtosis-metodapáhkka lea oaivvilduvvon movttiidahttit ja doarjut oahpahusa ovdamearkka dihte Sámi álbmotbeaivve earenoamážit 5-9 luohkáin miehtá Suoma. Sápmelaččaide laktáseaddji metodapáhkka lanserejuvvui jagi 2019 álbmotbeaivve sulaid, vai dat asttašii álbmotbeaivve ávvudeapmái. Metodapáhkain sáhtát gieđahallat sámevuođa ja sámekultuvrra álkit. Páhkka sisttisdoallá info-dieđuid ja doaimmalaš hárjehusaid, maid ovttastemiin sáhtát hukset iešguđet lágan oahppodiimmuid. Hárjehusat heivejit badjeskuvllaid lassin maiddai vuolleskuvlla bajit luohkáide ja nuppi ceahki oahppolágádusaide. Sáhtát oahpásmuvvat páhka sisdollui dáppe.

Seppo-mobiilaspeallu

Jagi 2020 álbmotbeaivve sulaid fitnu olis lanseret sápmelaččaide laktáseaddji Seppo-mobiilaspealu. Speallu spellojuvvo mobiilarusttegiin ja oahpaheaddji ieš láide dan. Speallu viiddida fáttá gieđahallama maiddái daid báikegottiide, gos ii leat fidnemis galledeaddji. Speallu veahkeha ohppiid miehtá Suoma oahppat ja ipmirdit sápmelašvuođa ja sámekultuvrra iežaset oahpaheddjiid láidemiin. Speallu lea oaivvilduvvon 7.-9. -luohkálaččaid lassin nuppi ceahki studeanttaide. Seppo-spealus sápmelašvuođa ja eamiálbmogiid sáhttá gieđahallat vugiin, mii movttiidahttá nuoraid. Spealu bokte sáhttá dutkat ja oahpásmuvvat – čoavdit ovttas čuolmmaid. Speallu doarju fenomenii vuođđuduvvi oahppama ja nuppe dáfus dat heive vuohkkasit máŋgga oahppodiibmui, dasgo sápmelašvuohta guoskkaha nu eatnigiela, servodatmáhtu, historjjá, eatnandieđu go juo duoji oahppoávdnasiid.