Dihtosis-fidnu
Dihtosis-fidnu lea Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija oktasaš fidnu, mii viggá lasihit Suoma skuvllain olbmuid dieđuid sápmelaččain. Fitnu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija.
Sámefáttat skuvlagalledeamit
Dihtosis-prošeavtta dárkkuhussan lea lasihit váldoálbmoga mánáid ja nuoraid diđolašvuođa sápmelaččaid ja sámekultuvrra birra. Prošeavtta vehkiin lea ollašuhtton juo 166 sámefáttat skuvlagalledeami jagi 2019 álggu rájes. Skuvlajagi 2020–2021 skuvlagalledeamit lágiduvvojit maiddái gáiddusoktavuođain, man dihtii sámefáttat galledeamit leat dál buot skuvllaid olámuttos riikka dásis. Ođđajagemánus 2021 álggahuvvojit lassin vuolleskuvllaid skuvlagalledeamit, geaidda plánejuvvo čavčča áigge iežas, nuorat oahppiide heivvolaš prográmma. Skuvlagalledeaddjin doibmet badjel 18-jahkásaš sámenuorat. Galledeamit leat ollašuhtton oaivegávpotguovllus, Turkus, Tamperees, Jyväskyläs, Oulus, Roavvenjárggas, Soađegilis ja daid lagašguovlluin. Skuvlagalledemiid materiálat leat prošeavtta várás buvttaduvvon. Skuvlagalledeamit joatkašuvvet skuvlajagi 2020–2021 oktiibuot 100 skuvlagalledeami veardde. Nuvttá skuvlagalledeami oahppolágádussii sáhtát diŋgot čujuhusas: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/
Seppo-mobiilaspeallu
Dihtosis-prošeavtta olis lea ovddiduvvon sámefáttat Seppo-mobiilaspeallu badjeskuvlalaččaide ja nuppi dási oahppiide, ja ođasvuohtan ođđajagemánus 2021 almmustahtto maiddái vuolleskuvlalaččaide dárkkuhuvvon mobiilaspeallu ja maiddái spealu davvisámegielat veršuvdna. Speallu, mii spello mobiilareaidduin, ja oahpaheaddji jođihemiin, veahkeha oahppiid miehtá Suoma oahppat ja oahpásmit sápmelašvuhtii ja sámekultuvrii iežas oahpaheaddji láidestemiin. Seppo-spealus sápmelašvuođa ja eamiálbmogiid sáhttá gieđahallat mánáid ja nuoraid movttiidahtti vugiin dutkamiin ja oahpásmuvvamiin – ovttas váttisvuođaid čoavdimiin. Mobiilavuoláš doarju fáttáoahppama ja nuppe dáfus spealu geavaheapmi heive bures oalle máŋgga oahppadiibmui, dasgo sápmelašvuohta guoskkaha nu eatnigiela, servodatoahpa, historjjá, eatnandieđu go duojige oahppadiimmuid. Spellui sáhtát oahpásmit ja diŋgot dan nuvttá dáppe.
Metodapáhkka
Dihtosis-metodapáhkka lea dárkkuhuvvon movttiidahtti reaidun ja oahpahusa doarjjan ovdamearkan sámiid álbmotbeaivve doallamii erenomážit 5.–9. luohkáiguin miehtá Suoma. Metodapáhka vehkiin sáhtát gieđahallat sápmelašvuođa ja sámekultuvrra álkit. Páhkka sisttis doallá diehtoosiid sihke doaibmama bargobihtáid, maid laktimiin sáhtát ráhkadit iešguđetlágan oahppadiimmuid. Hárjehusat heivejit dollot badjeskuvllaid lassin maiddái vuolleskuvlla bajit luohkáin sihke nuppi dási oahppolágádusain. Sáhtát oahpásmit páhka sisdollui dáppe.
Oahpásmuva maiddái
DigiÁrran-fidnu
DigiÁrran-fidnu ulbmil lei ovddidit digitála nuoraiddoaimma málle sámiid ruovttuguvlui.
Árbediehtu nuoraide -fidnu
Nuoraidráđis lei jođus jagi 2015 Árbediehtu nuoraide -fidnu, man lei dorjon ruđalaččat Dáidaga ovddidanguovddáš.
Oahppoofelaš-fidnu
Fitnu ulbmilin lei čielggadit ollislaččat, guđe surggiin leat dál ja boahttevuođas bargosajit sámiid ruovttuguovllus.
De!-fidnu
De!-fitnus gárgehit nuoraiddoaimmaid sámegielaiguin
Ofelaš-prošeakta
Nuoraidráđis leat leamaš jođus guokte iešguđetlágan Ofelaš-prošeavtta jagiid 2014-2015. Lappi guovllu skuvlaturnea ruhtaduvvui nuoraide oaivvilduvvon dáhpáhusain. Lappi guovlohálddahusa doarjagiin jođiimet nuoraide oaivvilduvvon dáhpáhusain. Johtima vuođđojurddan lei Ofelaš-doaibma.