Dihtosis-fitnu video-oahppodiimmuid bokte beassat oahppat sámiid ja sámekultuvrra birra
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-fidnu olggos addá video-oahppodiimmuid sámekultuvrras. Sámenuorat doibmet oahpaheaddjin video-oahppodiimmuin ja láidestit oahppiid sámekultuvrii sierra perspektiivvain.
Video-oahppodiimmut vuolidit šielmmá gieđahallat sámefáttáid oahppodiimmuid áigge, dasgo daid lea álki váldit atnui goas beare. Videot almmustahttojit oktiibuot golmma sierra luohkkádássái.
- Tutustutaan saamelaiskulttuuriin lea 4.-9. luohkálaččaide sihke nuppi dási studeanttaide dárkkuhuvvon video, gos oahppá vuođđodieđuid kultuvrras. Dan bokte oahpásmuvvo dárkilabbot gáktái, sámemusihkkii ja ealáhusaide-
- Saamen kansa ja kielet -video lea dárkkuhuvvon badjeskuvllaide ja nuppi dási oahppolágádusaide. Das gieđahallojit sámegielat, sámenuoraid eallin ja maiddái Sámedikki nuoraidráđi doaibma.
- Ihmisoikeudet ja alkuperäiskansat -video čiekŋu dárkilabbot temái. Dat lea dárkkuhuvvon nuppi dási studeanttaide. Das gieđahallojit kultuvrra oamasteapmi, suddadanpolitihka ja maiddái eamiálbmogiid vuoigatvuođat. Rávvejuvvo, ahte video gehččojuvvo das maŋŋá, go luohkká lea geahččan Tutustutaan saamelaiskulttuuriin tai Saamen kansa ja kielet -video.
– Fállat oahpaheaddjiid sávaldaga mielde dán jagi ođasvuohtan video-oahppodiimmuid sámekultuvrras. Video-oahppodiibmu lea oahpaheaddjái hui álkis vuohki oahpahit sámekultuvrra birra. Videoid leat sámenuorat dahkan ja dain fállojuvvojit dieđut, maid nuorat ieža leat bajidan dehálažžan, muitaleaba Sámedikki nuoraidčálli Elli-Marja Hetta ja Nuoraid Akademiija prošeaktahoavda Ulla Saalasti.
Maiddái skuvlagalledeamit joatkašuvvet fitnu oassin
Video-oahppodiimmuid lassin Dihtosis fállá bivnnuhis doaibmanbargobájiid, maid sámenuorat dollet gáiddusin fáttás, sihke lagašbargobájiid Oulu guvlui. Prošeavttas doaibmá skuvlagallejeaddjin bargui skuvlejuvvon sámenuorra. Bargobájiid sáhttá diŋgot vuolle- ja badjeskuvlii sihke nuppi dási oahppolágádusaide.
Maiddái Dihtosis-metodareaidu leat beaiváduvvon ja dan sáhttá luđet pdf-hámis prošeavtta siidduin. Metodareaidu sisttis doallá 18 hárjehusa sámekultuvrra gieđahallamii luohkás. Prošeavttas leat maiddái buvttaduvvon guokte pedagogalaš spealu sámekultuvrras. Pieni peli saamelaisista lea dárkkuhuvvon 4-6-luohkálaččaide. Speallu fállá vuođđodieđuid das, geat leat sápmelaččat ja mat iešvuođat barget sin kultuvrras áidnalunddoga. Buokčal sámekultuvrii -spealus mannojuvvo vehá čiekŋalabbui. Dat lea dárkkuhuvvon badjeskuvllaide ja nuppi dássái. Das gieđahallojit vuođđodieđuid lassin earret eará eamiálbmogat, kultuvrra oamasteapmi ja maiddái sámiid vásihan vealaheapmi. Speallu gávdno maiddái davvisámegillii.
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-fidnu lea juohkán sámedieđuid ja fállan bargobájiid vuolleskuvllaide, badjeskuvllaide ja maiddái nuppi dási oahppolágádusaide juo golmma jagi áigge. Fitnu váldoulbmilin lea lasihit váldoálbmogii gullevaš mánáid ja nuoraid diđolašvuođa sámiin ja sámekultuvrras ja ná oasistis eastadit sámiide čuohcci vaššisága ja vealaheami. Dihtosis-fitnu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija.
Fidnu bistá: 1.9.2021–30.6.2022.
Dáppe sáhtát diŋgot video-oahppodiimmuid, spealuid ja skuvlagalledemiid
Dihtosis-fitnu materiálat ja rávvagat álbmotbeaivái
Lassidieđut:
Sámediggi
Nuoraidčálli, Elli-Marja Hetta
tel. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
Nuoraid Akademiija
Prošeaktahoavda, Ulla Saalasti
tel. 040 567 4203
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi
Oahpásmuva maiddái
Sámediggi ohcá allaskuvlahárjehalli
Sámediggi almmuha ohcanláhkai allaskuvlahárjehalli báikki. Bargu álgá soahpamuša mielde geassemánus 2025. Hárjehallan bistá 3 mb. Barggus lea gáiddusbarganvejolašvuohta.
Nuoraidráđi sátnejođiheaddjin Rosa-Máren Juuso ja várresátnejođiheaddjin Niila-Juhán Valkeapää
Nuoraidráđi sátnejođiheaddjin joatká Rosa-Máren Juuso ja várresátnejođiheaddjin válljejuvvui Niila-Juhán Valkeapää. Nuoraidráđi áššedovdin válljejuvvojedje Leo Vilmunen, Nuppu-Maaria Näkkäläjärvi, Nils-Matti Juuso, Niiles Harlin ja Heta Sieppi.
Sámenuorat sávvet servvoštallama ja sámegielat doaimmaid – De! 2 -prošeavtta gažademiin kártejuvvojedje nuoraid sávaldagat astoáiggedoaimma birra
De! 2 -prošeavttas kártejuvvojedje nuoraid sávaldagat sámegielat astoáiggedoaimma birra. Gažadeami vuođul nuorat sávvet eanemusat nuoraid sámegielat eahkediid ja servvoštallama eará sámenuoraiguin. Sámenuoraid miela miel áššit gažadeami vuođul ledje lihkadeapmi, árbevirolaš dáiddut ja olgun lihkadeapmi. Stuorámus oassi gažadeapmái vástidan olbmuin sávvá, ahte doaimmat livčče sin iežaset ruovttugiliin.
Sámedikki nuoraidráđđi ohcá áššedovdilahtuid!
Leatgo 15-17 jahkásaš sámenuorra? Hálidatgo beassat váikkuhit sámenuoraid áššiide ja oahpasmuvvat seammás eará sámenuoraide? Ohcat nuoraidráđi áššedovdilahttun aktiivvalaš sámeáššiin beroštuvan nuoraid miehtá Suoma.
Nuoraid sáhkavuorru Sámedikki ortniiduvvančoahkkimis ja nuoraidráđi nammadeapmi
De! 2-fitnu doaimmat johtui
Sámedikki ja sámeguovllu gielddaid oktasaš De! 2 -fidnu lea álgán.
Sámediggi ohcá mearreáigásaš prošeaktabargi nuoraidráđi De2! -fidnui
Prošeaktabargi bargun lea sámegielat ja kulturvuđot nuoraidbarggu ovddideapmi sámeguovllu gielddain prošeaktaplána mielde ovttas Sámedikki nuoraidráđiin ja fitnu stivrenjoavkkuin.
Nuoraidráđđi oassálasttii ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii
Sámedikki nuoraidráđi ságadoalli Rosa-Máren Juuso ja várreságadoalli Helmi Ljetoff oassálasttiiga ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii (UNPFII) New Yorkas. Foruma 23. čoahkkima temán lei eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa nannen ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoski julggaštusa oktavuođas: eamiálbmogiid nuoraid jiena deattuheapmi.
Nuoraidráđi ságajođiheaddjit leat válljejuvvon
Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddjin válljejuvvui Rosa-Máren Juuso Gárasavvonis ja várreságajođiheaddjin Helmi Ljetoff Helssegis.
Nuoraidráđđi doaibmabadjái 2024-2025 ásahuvvon
Sámedikki čoahkkin ásahii nuoraidráđi doaibmabadjái 2024-2025 čoahkkimisttis 30.1.2024.