Dihtosis-fitnu video-oahppodiimmuid bokte beassat oahppat sámiid ja sámekultuvrra birra
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-fidnu olggos addá video-oahppodiimmuid sámekultuvrras. Sámenuorat doibmet oahpaheaddjin video-oahppodiimmuin ja láidestit oahppiid sámekultuvrii sierra perspektiivvain.
Video-oahppodiimmut vuolidit šielmmá gieđahallat sámefáttáid oahppodiimmuid áigge, dasgo daid lea álki váldit atnui goas beare. Videot almmustahttojit oktiibuot golmma sierra luohkkádássái.
- Tutustutaan saamelaiskulttuuriin lea 4.-9. luohkálaččaide sihke nuppi dási studeanttaide dárkkuhuvvon video, gos oahppá vuođđodieđuid kultuvrras. Dan bokte oahpásmuvvo dárkilabbot gáktái, sámemusihkkii ja ealáhusaide-
- Saamen kansa ja kielet -video lea dárkkuhuvvon badjeskuvllaide ja nuppi dási oahppolágádusaide. Das gieđahallojit sámegielat, sámenuoraid eallin ja maiddái Sámedikki nuoraidráđi doaibma.
- Ihmisoikeudet ja alkuperäiskansat -video čiekŋu dárkilabbot temái. Dat lea dárkkuhuvvon nuppi dási studeanttaide. Das gieđahallojit kultuvrra oamasteapmi, suddadanpolitihka ja maiddái eamiálbmogiid vuoigatvuođat. Rávvejuvvo, ahte video gehččojuvvo das maŋŋá, go luohkká lea geahččan Tutustutaan saamelaiskulttuuriin tai Saamen kansa ja kielet -video.
– Fállat oahpaheaddjiid sávaldaga mielde dán jagi ođasvuohtan video-oahppodiimmuid sámekultuvrras. Video-oahppodiibmu lea oahpaheaddjái hui álkis vuohki oahpahit sámekultuvrra birra. Videoid leat sámenuorat dahkan ja dain fállojuvvojit dieđut, maid nuorat ieža leat bajidan dehálažžan, muitaleaba Sámedikki nuoraidčálli Elli-Marja Hetta ja Nuoraid Akademiija prošeaktahoavda Ulla Saalasti.
Maiddái skuvlagalledeamit joatkašuvvet fitnu oassin
Video-oahppodiimmuid lassin Dihtosis fállá bivnnuhis doaibmanbargobájiid, maid sámenuorat dollet gáiddusin fáttás, sihke lagašbargobájiid Oulu guvlui. Prošeavttas doaibmá skuvlagallejeaddjin bargui skuvlejuvvon sámenuorra. Bargobájiid sáhttá diŋgot vuolle- ja badjeskuvlii sihke nuppi dási oahppolágádusaide.
Maiddái Dihtosis-metodareaidu leat beaiváduvvon ja dan sáhttá luđet pdf-hámis prošeavtta siidduin. Metodareaidu sisttis doallá 18 hárjehusa sámekultuvrra gieđahallamii luohkás. Prošeavttas leat maiddái buvttaduvvon guokte pedagogalaš spealu sámekultuvrras. Pieni peli saamelaisista lea dárkkuhuvvon 4-6-luohkálaččaide. Speallu fállá vuođđodieđuid das, geat leat sápmelaččat ja mat iešvuođat barget sin kultuvrras áidnalunddoga. Buokčal sámekultuvrii -spealus mannojuvvo vehá čiekŋalabbui. Dat lea dárkkuhuvvon badjeskuvllaide ja nuppi dássái. Das gieđahallojit vuođđodieđuid lassin earret eará eamiálbmogat, kultuvrra oamasteapmi ja maiddái sámiid vásihan vealaheapmi. Speallu gávdno maiddái davvisámegillii.
Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-fidnu lea juohkán sámedieđuid ja fállan bargobájiid vuolleskuvllaide, badjeskuvllaide ja maiddái nuppi dási oahppolágádusaide juo golmma jagi áigge. Fitnu váldoulbmilin lea lasihit váldoálbmogii gullevaš mánáid ja nuoraid diđolašvuođa sámiin ja sámekultuvrras ja ná oasistis eastadit sámiide čuohcci vaššisága ja vealaheami. Dihtosis-fitnu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija.
Fidnu bistá: 1.9.2021–30.6.2022.
Dáppe sáhtát diŋgot video-oahppodiimmuid, spealuid ja skuvlagalledemiid
Dihtosis-fitnu materiálat ja rávvagat álbmotbeaivái
Lassidieđut:
Sámediggi
Nuoraidčálli, Elli-Marja Hetta
tel. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
Nuoraid Akademiija
Prošeaktahoavda, Ulla Saalasti
tel. 040 567 4203
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi
Oahpásmuva maiddái
Sámenuoraid deaivvadeamit
Diibmá čakčat ordnejuvvon nuoraidráđi astoáiggedoaimma turnea oažžu joatkaga friddjahápmásaš deaivvademiid hámis. Mielde leat materiálat sámedujiide ja lávdespealut. Eahkediid doallat skábmamánu áigge Oulus, Roavvenjárggas ja Gárasavvonis. Eahkedat leat oaivvilduvvon sámenuoraide badjedási ahkásaš nuorain gitta 30-jahkásaččaide.
Oza mielde dahje evttot lahtu Sámedikki nuoraidráđđái doaibmabadjái 2024-2025
Ohcat nuoraidráđđái movttegis ja aktiivvalaš sámenuoraid miehtá Suoma ovddidit sámenuoraid áššiid. Nuoraidráđi válljemis váldojuvvo vuhtii, ahte lahtut ovddastit nu viidát go vejolaš olles sámeguovllu ja maiddái sierra giellajoavkkuid. Válljemis čuvvo maiddái sohkabeliid gaskasaš dásseárvu. Nuoraidráđi lahtut eai dárbbaš leat sámedikki lahtut.
Nuoraidturnea beaivemearit almmustahtton
Nuoraidráđđi ordne čakčat 2022 sámenuoraide čujuhuvvon astoáiggi doaimma turnea. Nuoraidturnea ordnemiin vástida nuoraidráđi prošeaktabargi Miia Ruokojärvi. Turnea beaivemearit leat dál čielggaduvvon.
Nuoraidráđđi lágida nuoraidturnea
Nuoraidráđđi lágida čakčat 2022 sámenuoraide dárkkuhuvvon asttuáiggedoaimma turnea. Nuoraidráđi prošeaktabargin lea álggahan Miia Ruokojärvi.
Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis 11.10.2022
Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis Helssegis. Seminára temán lea Sámenuoraid boahttevuođa huksemin. Dilálašvuohta ordnejuvvo Pikkuparlamentta Álbmotinfos maŋŋebárgga 11. golggotmánus diibmu 8.05–10.00.
Nuoraidráđđi gáibida duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu joatkima
Sámediggi mearridii badjelmearálaš dievasčoahkkimis 9.8.2022 sirdit duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáraid válljema ovddos guvlui ja váldit duohtavuođa- ja soabadanproseassa joatkka oasil bottu. Bottu áigge čielggadit ráfis, mo proseassa sáhttit joatkit ja joatkit maiddái dan čielggadeami, maid sámi searvvuš áššis jurddaša.
Nuoraidráđđi lágida Eanodaga guovllu sámenuoraide dorvvolaš saji ságastallandilálašvuođa
Boađe ságastallat ja oahppat Eanodaga guovllu sámegávttis ja sierra sogaid goarrunvugiin.
Sámediggi almmuha ohcan láhkai mearreáigásaš prošeaktabargi doaimma
Prošeaktabargi bargguide gullá ee. sámegielat ja -kultuvrra mieldásaš astoáiggedoaimma ovddideapmi ovttasbarggus nuoraidráđiin ja sámenuoraide čujuhuvvon nuoraid astoáiggedoaimma gierdomátkki plánen ja ollašuhttin.
”Systema lea beahttán váldoálbmogage” —Dihtosis-prošeakta sápmelaččaide laktáseaddji diehtemeahttunvuođa burgin
Sámedikki nuoraidráđđi lea oassálastán kollaboratiivvalaš pro gradu -bargui, mas dutkojuvvui Dihtosis-prošeavtta váikkuhus. Dutkamuš čujuha, ahte diehtu sápmelaččain lea menddo unnán ja dan dihtii sápmelaččat ja sámenuorat vásihit ainge givssideami, rasismma ja vaššiságaid.
Leatgo 18 - 29 jahkásaš sámenuorra ja liikot filmmaide?
Oassálaste davviriikkalaš Northern Script -giehtačállingilvui iežat eatnigillii!
Nuoraidráđđi oassálastá ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii
Nuoraidráđi várreságadoalli Maria Mäkinen oassálastá ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii (UNPFII) 25.4.-5.5.2022 New Yorkas. Foruma 21. sešuvnna oaivetemán lea “Indigenous peoples, business, autonomy and the human rights principles of due diligence including free, prior and informed consent”.
Giehtačállinbádji 15.5. ja 21.5. Sajosis Anáris
Anni-Sofia Niittyvuopio joatká nuoraidráđi ságajođiheaddjin
Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddjin válljejuvvui Anni-Sofia Niittyvuopio Gáregasnjárggas ja várreságajođiheaddjin Maria Mäkinen Jyväskyläs. Guktot doaimmaiga ságajođihangottis maiddái ovddit guovtti jagi bajis.
Sámedikki nuoraidráđđi ohcá áššedovdilahtuid
Leatgo 15-17 jahkásaš sámenuorra? Hálidatgo beassat váikkuhit sámenuoraid áššiide ja oahpasmuvvat seammás eará sámenuoraide? Ohcat nuoraidráđi áššedovdilahttun aktiivvalaš sámeáššiin beroštuvan nuoraid miehtá Suoma.
Nuoraidráđđi 2022-2023 ásahuvvon
Sámedikki čoahkkin ásahii nuoraidráđi doaibmabadjái 2022-2023 čoahkkimisttis 17.12.2021.