Saamelaisalueen liikunta ja liikunnan harrastaminen -selvitystyö julkaistu

Selvityksen mukaan yksi mahdollisuus tukea ja kehittää saamelaisen liikunnan elinvoimaisuutta on sen näkyvyyden lisääminen. Näkyvyyttä ja tunnettavuutta lisäisi esimerkiksi tunnettujen saamelaisurheilijoiden esille tuominen yhteistyössä liikunnan, kulttuurin ja taiteen toimijoiden kanssa. Saamelaisurheilijoita voisi osallistaa eri tapahtumiin ja projekteihin, jolloin lapsille ja nuorille tuodaan liikunnallisia esikuvia, joihin samaistua.

Saamelaisen liikuntakulttuurin kehittämisen mahdollisuuksina nähdään luonteva rajayhteistyö sekä laajat verkostot ja vahva osaaminen. Saamelaisalueen lapset ja nuoret hakevat harrastamisen mahdollisuuksia omasta kunnasta, lähikunnista ja Norjan puolelta. Saamelaisnuoret toivovat tasa-arvoista ja ennaltaehkäisevää liikuntapalveluiden tarjontaa ikäisilleen.

Nuoret toivoivat myös, että esimerkiksi saamelaiskulttuuriin liittyvien liikuntamuotojen välineitä olisi lainattavissa. Kuntien ylläpitämiin liikuntavälinepankkeihin nuoret esittivät lisättäväksi saamelaiseen liikuntaan liittyviä välineitä, kuten suopunkeja tai kalastusvälineitä.

Kuntien sivukylien harrastusmahdollisuudet turvattava

Saamelaisalueen kuntien kohdalla keskeisiä peruslähtökohtia olivat pitkät välimatkat, asukkaiden jakautuminen kuntakeskuksiin ja kyliin sekä liikuntapalveluiden tarjonnan pohjautuminen liikuntalakiin. Lähtökohtaisesti kaikissa kunnissa on hyvät yhteistyöverkostot kolmannen sektorin toimijoiden kanssa liikuntatoiminnan järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Tällä hetkellä kaikkia mahdollisuuksia ei kuitenkaan hyödynnetä siinä määrin kuin olisi mahdollista, mikä heijastuu varsinaisen liikuntatoiminnan määrän lisäksi myös liikuntapaikkojen hyödyntämiseen ja harrastamiseen omalla äidinkielellään. Tarpeet ovat selvitystyön valossa etenkin sivukylien harrastusmahdollisuuksien turvaamisessa.

Hyviä liikunnan harrastusmahdollisuuksia useimmissa saamelaisalueen kunnissa tarjoavat aktiiviset vapaa-ajantoimijat. Kunnat itsessään tarjosivat vaihtelevasti liikunnan harrastusmahdollisuuksia etenkin kuntakeskuksien ja sivukylien välillä. Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen omalla äidinkielellään ei puolestaan ollut kaikissa kunnassa taattua kuntatasolta. Liikunnallista toimintaa kunnissa siis on, mutta liikunnallista toimintaa saamen kielellä on vähän, ja se on haavoittuvaista.  Utsjoki on Suomen saamelaisalueella ainut kunta, joka pystyy palvelemaan nuoria niin suomeksi kuin saameksikin. Nuorisotyöntekijä Utsjoella on kaksikielinen, mikä vahvistaa lasten ja nuorten harrastamista omalla äidinkielellään.

Saamelaisalueen liikunta ja liikunnan harrastaminen -selvitystyössä kartoitettiin saamelaisalueen kuntien liikuntaan liittyviä resursseja, tarpeita ja mahdollisuuksia sekä saamelaisnuorten näkemyksiä liikuntakulttuurista ja liikunnan mahdollisuuksista. Selvitystyön tuloksia voidaan edelleen hyödyntää esimerkiksi saamelaisalueen liikunnan kehittämiseen tasa-arvoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lapin Liikunta ry toteutti selvityksen Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantona. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto toimi yhteistyökumppanina selvitystyössä.

Saamelaisalueen liikunta ja liikunnan harrastaminen -selvitystyön julkaisutilaisuus pidettiin Inarissa kulttuurikeskus Sajoksessa 30.9.2020. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Lapin Liikunnalta, Saamelaiskäräjiltä ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESiltä sekä paikallisilta urheiluseuroilta ja järjestöiltä.

Tutustu Saamelaisalueen liikunta ja liikunnan harrastaminen -selvitystyöhön tästä.

Lisätiedot:

Saamelaiskäräjät

nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta, puh. 050 382 5179

elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Lapin Liikunta ry

seurakehittäjä Suvi Karusaari, puh. 040 847 1321

suvi.karusaari(at)lapinliikunta.fi